Kirjoittajalta Maarit Aura

Sukupuolenkorjaus ja ääni – Ajatuksia Demian Seesjärven koulutuksen jälkeen

Noin vuosi sitten sain yhteydenoton sukupuoltaan korjanneelta henkilöltä. Hän kaipasi apua muuttuneen lauluäänensä kanssa selviytymiseen. Täytyy myöntää, etten ole koskaan valmistellut ensimmäistä laulutuntia yhtä huolellisesti. Etsin käsiini trans-ääntä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, opinnäytetöitä ja verkkomateriaaleja. Sukupuolenkorjauksen äänellisiä ja psykologisia vaikutuksia tutkiessani tutustuin netissä Demian Seesjärven toimintaan. Transihmisten kokemat äänelliset haasteet ja sukupuolenkorjauksen aiheuttamat äänelliset muutokset olivat mielestäni teema, joka kannattaisi ottaa käsittelyyn vokologien koulutuspäivillä. Ideani herätti innostusta ja Suomen vokologit ry toteutti koulutuksen 18.9.2021. Demian Seesjärven luotsaama workshop herätti minussa monenlaisia ajatuksia, joista muutaman jaan kanssanne.

Sopraanosta baritoniksi

Demian Seesjärvi on laulaja, musiikkipedagogi, holistinen äänitutkija, KehoÄäni-terapeutti sekä sertifioitu Trauma and Tension Releasing Exercises-ohjaaja. Tällaista ääninörttiä kuin minä kiinnostaa suunnattomasti Demianin kokema muutos: Hän on vaihtanut ääniluokkaansa sopraanosta baritoniksi sukupuolenkorjausprosessin myötä. Nykyään Seesjärvi mm. ohjaa muita sukupuolenkorjauksen läpikäyviä, sekä auttaa äänellisestä häpeästä kärsiviä. Seesjärvi oli niin mukaansatempaava kouluttaja että työpajaan varattu aika hujahti hetkessä!

Sukupuolenkorjaus ja äänelliset muutokset

Transmiesten ja -naisten kokemat äänelliset muutokset voidaan karkeasti tiivistää seuraavasti: Testosteronikorvaushoito lisää äänihuulten massaa, jolloin ääni mataloituu. Kasvavilla äänihuulilla voi olla vaikeuksia mahtua kilpiruston sisään. Transnaisen ääni ei muutu hoitojen myötä. Monet transnaiset kuitenkin toivovat ääneensä naisellisempaa sävyä. Ääntä pyritään tuolloin feminisoimaan. Perustaajuutta nostetaan ja ääntöväyläasetusten avulla kohotetaan resonanssitaajuuksia.

Äänikoulutuksessa kiinnitetään näiden muutosten lisäksi huomiota myös mm. artikulaatioon, prosodiaan, äänen voimakkuuteen, sopivaan äänenkorkeuteen jne. Kävimme työpajassa läpi harjoituksia ja tekniikoita, joista voi olla apua trans-ihmisten kokemiin haasteisiin.

Kehodysforia

Trans-ihmisen pyydettyä minulta laulutunteja, äänellisten muutosten lisäksi minua mietitytti sukupuoltaan korjaavan ihmisen psykologinen kohtaaminen. Pystyisinkö eläytymään sopivalla tavalla hänen kokemiinsa haasteisiin ja valtavaan elämänmuutokseen. Olen ollut ajoittain tuskaantunut naisen roolin rajoitteisiin. En kuitenkaan ole koskaan kokenut tunnetta, että olisin väärässä kehossa. En ole kokenut kehodysforiaa eli vierauden, ahdistuksen ja inhon tunteita, jotka kohdistuvat kehon sukupuolitettuihin piirteisiin. Toisaalta olen opettanut ihan menestyksekkäästi esimerkiksi synnytyksen ja imetysajan läpikäyneitä naisia ja vanhuksia, vaikken itse ole kokenut kyseisiä elämänvaiheita.  Ääniammattilaisena tiedän, että voin ohjata asiakkaita tiedon varassa, jonka olen etsinyt ja suodattanut.

transääni, transmies, sukupuolenkorjaus, sukupuolenkorjaus ja ääni

Lähtökohtana oman äänen hyväksyminen

Oman trans-ihmisen opetuskokemukseni aikana oivalsin, ettei sukupuolenkorjaus ole ainoa, eikä välttämättä edes merkittävin äänenkäyttöön vaikuttava tekijä. Äänivalmennuksessa ei käsitellä pelkästään sukupuolenkorjauksesta johtuvia muutoksia, vaan mahdollisesti vuosikymmenten takaa juontuvia äänenkäyttötapoja.

Seesjärvi nosti esiin ajatuksen, että monet trans-ihmiset ovat pienentäneet olemustaan kenties koko elämänsä ajan. Oman olemuksen piilottelu vaikuttaa luonnollisesti ääneen. Ääniopetuksen tulisi kannustaa oman äänen hyväksymiseen. Pohdiskelen, miksi asiakas haluaisi muokata ääntään, jos sen sellaisenaan täysin hyväksyy. Ehkei hyväksynnän ja kehityksen tarvitse olla keskenään ristiriidassa? Ajattelen, että äänikoulutuksen tärkein anti on antaa asiakkaalle työkaluja, joiden avulla hän tulee tietoiseksi äänensä monipuolisista mahdollisuuksista ja saa ne käyttöönsä.

Sukupuolisensitiivisyys

Kohdatessani trans-asiakkaan pelkäsin sanovani jotain epäkorrektia. Mitä jos loukkaisin häntä tahattomasti? Seesjärven koulutuksessa keskustelimme hyvän tovin sukupuolisensitiivisyydestä. Aloitin laulunopiskelun 1990-luvun lopussa. Sensitiivisyydestä ei ollut tuolloin tietoakaan! Mieslaulunopettajani tapasi muistuttaa lähes jokaisella tunnilla, että ”laulu lähtee ilolihaksesta”. Jälkikäteen ajatellen, hän tuli pyytämättä lupaa hieman liian lähelle. Musiikkipiireissä toimittiin tuolloin kuten oltiin aina toimittu. Opettaja oli auktoriteetti, jonka menetelmiä ei kyseenalaistettu. Mahdollinen ahdistus oli kokijan vika. Vaikka monet pitävät moninaisuuden huomioimista, metoo-ilmiötä ja tasa-arvoon pyrkimistä turhana vouhotuksena, minä olen kiitollinen pikkuhiljaa muuttuvasta ilmapiiristä.

”Epäsensitiiviset sanat voivat triggeröidä ahdistuksen, häpeän ja kokemuksen siitä, ettei ole omanlaisenaan riittävä”, Seesjärvi painotti. Äänikouluttajan tulee kasvattaa kehoturvallisuutta, ei tuhota sitä. Pidän Seesjärven hedelmällisestä asenteesta: Hän kannusti opettajan ja oppilaan väliseen avoimuuteen. Vaikeistakin tunteista voidaan keskustella.

Trans-äänen erityispiirteet oli sangen kiinnostava ja hyödyllinen työpaja! Kiitos Demian Seesjärvi ja Suomen vokologit ry.

 

Laulajan parasta ennen? – Faktoja äänen ikääntymisestä

Monia laulajia ja laulunharrastajia mietityttää, mitä heidän äänelleen tulee tapahtumaan vaihdevuosien ja vanhuuden aikana. Osa laulajista on jo huomannut äänensä muuttuneen ikääntymisen myötä. Tässä blogitekstissä käsitellään äänen ikääntymismuutoksia ja mekanismeja muutosten taustalla.

On varttuneita laulajia, joiden ikääntymistä ei juuri huomaa. Ritva Auvinen oli noin 80-vuotias kun osallistuin hänen aariakonserttiinsa. Konkarisopraanon ääni soljui puhtaana ja kirkkaana. Esiintyminen oli varmaa ja ilmaisullista. Vilho Kekkosen tiedetään konsertoineen yli sadan vuoden iässä. Joukko laulajia (mm. Jorma Hynninen, Matti Salminen, Pirkko Mannola, Katri-Helena, Danny, Pepe Willberg jne) on jatkanut uraansa yli 70-vuotiaaksi. Ovatko kyseiset laulajat poikkeustapauksia? Onko kenen tahansa mahdollista säilyttää lauluäänensä ja lavaolemuksensa iskussa? Miksi toisaalta Suomen Kansallisoopperan laulajat jäävät eläkkeelle 55-vuotiaina?

Vanhuus ei tule yksinään – äänellekään

Let’s face it, ikääntyminen vaikuttaa lukuisiin kehon ja mielen toimintoihin, äänentuottoa sivuuttamatta. Yksilöiden väliset erot voivat kuitenkin olla suuria.  Tiedetään, että ikääntyessä äänen kuormituskestävyys pienenee. Ääni väsyy nopeammin ja katkeilee. Äänen kantavuus heikkenee. Ääni voi väristä. Äänen sävy voi muuttua. Äänen käheys, vuotoisuus ja karheus ovat yleisiä. Äänen korkeus saattaa muuttua. Ääniala voi kaventua. Sävelkorkeuden tuottamisen tarkkuus voi heikentyä. Selkeitä ääniongelmia on arvioitu olevan noin 12 prosentilla ikäihmisistä.

Toisaalta tiedetään, että ihmisen kronologisen ja fysiologisen iän välillä saattaa olla eroja. Kronologinen ikä vastaa kalenterivuosia. Fysiologinen tai biologinen ikä kuvaa ihmisen kuntoa. Tutkimuksissa on havaittu, että kuulijan saama ikävaikutelma puhujan äänestä perustuu ennemmin fysiologiseen ikään kuin kronologiseen ikään. On hyvä muistaa, ettei nuoruus ole tae äänen toimivuudesta tai lauluäänen miellyttävyydestä. Myös nuoren henkilön ääni voi olla vuotoinen tai käheä ja äänialaltaan suppea. Äänihäiriöitä on nuorillakin.

Ammattilaulajien ikääntyminen

Ikääntymismuutokset koskettavat ammattilaulajia siinä missä muutakin väestöä. Tutkimustulokset viittaavat, että ammattilaulajatkin kokevat ikääntyessään äänialan rajoittumista. On tunnettua, että useat sopraanot alkavat ikääntyessään laulaa mezzojen ja alttojen rooleja. Tutkimusten mukaan ahkeran laulajan perustaajuus kuitenkin säilyy keskimäärin hieman korkeampana kuin laulamattomalla ikätoverillaan. Ääni saattaa kadottaa iän myötä liikkuvuuttaan, eikä koloratuuri ole enää välttämättä soveltuvin äänityyppi. Säännöllinen laulaminen kuitenkin pitää yllä laulukuntoa, ja erityisesti usein esiintyvien laulajien äänen on havaittu pysyvän vanhemmiten vakaana. Olisi suotavaa, että äänen ikääntymistä ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ja ikääntyvää laulajaa kohtaan oltaisiin armollisia. Voisiko äänen muuttumisen nähdä positiivisena asiana? Iän myötä laulajalle mahdollistuu uudenlainen, kenties entistä syvällisempi tai tummempi ohjelmisto. Miksi suotta vahtaamme heavykukkojen tai popdiivojen suoriutumista korkeista sävelistä? Hittikappaleiden sävellajit voitaisiin mielestäni kaikessa rauhassa muuttaa nykyistä äänialaa vastaavaksi.

Eroja naisten ja miesten äänissä

Naisten ääni mataloituu menopaussin jälkeen n. 10-15 Hz verran, jonka jälkeen korkeus pysyy melko tasaisena vanhuusikään saakka. Tutkimuksissa on havaittu suurempiakin sävelkorkeuden muutoksia. Hormonitasojen muutokset, erityisesti estrogeenin väheneminen, aiheuttavat limakalvojen muutoksia ja turvotusta, mikä puolestaan laskee äänen korkeutta.

Miehillä puheenkorkeus puolestaan alkaa yleensä nousta noin viisikymmenvuotiaana. Äänen korkeuden nousu keski-iän jälkeen saattaa johtua lihasten surkastumisesta tai äänihuulten jäykkyyden lisääntymisestä. Eräs syy sävelkorkeuden nousuun voi olla se, että miehet pyrkivät kompensoimaan äänen korkeudella ääneen ilmaantuvaa vuotoisuutta.

Äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät

Mikä edellämainittuja muutoksia ääneen sitten aiheuttaa? Ikääntyessä lihasmassa pienenee ja äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät. Äänihuulilihas pienenee. Etenkin miehillä äänihuulet voivat kaarevoitua.

Äänihuulten pinnalla on limakalvo, jonka ilmanpaine saa värähtelemään.  Äänihuulten limakalvojen keskikerros ohenee ikääntyessä koska limakalvojen elastaani- ja kollageenisäikeissä tapahtuu muutoksia. Limakalvojen heikkeneminen altistaa äänihuulet vaurioitumiselle aiempaa herkemmin. Äänihuulimassan pienenemisestä ja limakalvojen ohenemisesta sanotaan atrofiaksi. Äänihuulten ohentuessa sulkeutumisvaihe hidastuu. Heikentyneen äänihuulisulun myötä ääni voi muuttua vuotoiseksi. Muutokset äänihuulissa vaikuttavat voimakkuuden säätelyyn ja heikentävät äänen dynamiikkaa ja laatua.

Äänihuulten limakalvojen tulee olla kosteat, jotta ne värähtelisivät optimaalisesti. Yleinen muutos ikääntyessä on limaa erittävien rauhasten väheneminen. Limakalvojen kuivuus voi aiheuttaa kurkunpään tulehdusta.

Iän myötä usein ilmaantuva äänen värinä johtuu äänihuulten toiminnan säätelyvaikeuksista. Muutoksia voi tapahtua myös ääntöväylässä, huulten, kielen ja leuan liikkeissä. Puristusvoima voi heiketä ja liikeradat muuttua epätarkemmiksi.

Keuhkojen toiminta heikkenee

Keuhkojen toiminnan heikentyminen pienentää subglottaalista (kurkunpään alapuolista) ilmanpainetta, mikä osaltaan heikentää äänihuulivärähtelyä ja pienentää mahdollisuuksia tuottaa voimakasta ääntä. Vitaalikapasiteetti voi pienentyä ja fraasipituus (yhden hengitysjakson aikana tuotettujen puhunnosten yhteispituus) lyhentyä. Selän luustomuutokset voivat aiheuttaa kumaruutta. Kumaran ihmisen sisäänhengityksen ilmamäärä pienenee ja näin ollen fraasipituus entisestään lyhenee.

laulajan ikä,ikääntyvä laulaja,äänen ikääntyminen, ikääntyvä ääni, iäkäs laulaja, äänen ikääntymismuutos, ääni vanhenee, kuinka ääni vanhenee,
Etsiessäni blogiin sopivaa kuvaa netin ilmaisesta galleriasta huomasin, että kuvat laulavista vanhuksista loistivat poissaolollaan! Laulukuvia löytyi lähinnä ikäjakaumalla lapsi-varhaiskeski-ikäinen.

Sairaudet vaikuttavat ääneen

Sairaudet ja häiriöt kuten refluksi, diabetes, syövät, munuaistaudit, kilpirauhasen ongelmat ja nielemishäiriö voivat vaikuttaa ääneen. Neurologiset taudit kuten Parkinson voivat aiheuttaa puhehäiriö dysartriaa. Useiden lääkkeiden yhteiskäyttö voi kuulua äänessä. On arvioitu, että noin kolmasosalla yli 65-vuotiasta on kuulovika. Tämä vaikuttanee ainakin ammattilaulajana toimimiseen, koska kuulovian yhteydessä äänen voimakkuuden kontrollointi voi heikentyä.

Ikämuutoksia voi ehkäistä

Masentaako tieto äänen ikääntymisestä? Lauluharrastusta ei kannata missään tapauksessa kannata jättää iän karttuessa, sillä äänen ongelmia voi tiettyyn rajaan saakka välttää, niiden ilmaantumista voi viivästyttää ja ilmenneitä ongelmia voi korjata säännöllisellä harjoittelulla, mielellään ammattitaitoisen laulunopettajan opastuksella. On havaittu, että säännöllinen laulaminen hillitsee ikääntymisen vaikutuksia. Olen laulunopettajana todistanut tapauksia, joissa varttuneiden asiakkaiden äänentuotto on helpottunut, ääni on voimistunut, vapinaongelma on kadonnut ja ääniala on laajentunut. Äänihäiriön syy puolestaan kannattaa aina selvittää erikoislääkärillä ja hakeutua tarvittaessa puheterapiaan. Asianmukainen liikunta auttaa ylläpitämään lihasten toimintaa ja koordinaatiota sekä pitää yllä sydän- ja verisuonijärjestelmän, hermoston ja hengityselinten toimintaa. Myös oikea ravitsemus ja painonhallinta ovat tärkeitä lauluäänen ylläpitämisessä. Laulaminen on arvo itsessään, taitotasosta huolimatta. Laulamisen suotuisia vaikutuksia mielenterveydelle ja hyvinvoinnille ei voi painottaa liikaa

Eläkeläis-laulajan kokemus

”Aloitin lauluharrastukseni parikymppisenä ja kävin laulutunneilla muutaman vuoden ajan. Äänialani oli korkea sopraano. Vähitellen säännöllinen laulun harrastaminen jäi erinäisistä syistä johtuen. Jälkeenpäin se on minua kovasti harmittanut. Kun pääsin eläkkeelle minulle heräsi into alkaa laulamaan säännöllisesti ja kehittämään uudelleen ääntäni. Muutaman kuukauden yksinharjoittelun jälkeen huomasin, että edistystä tapahtui vain vähän johtuen paitsi vuosikausien laulutauosta myös ikääntymisen tuomista haasteista. Olin kuitenkin sisukas, enkä halunnut luovuttaa.
Löysin YouTubesta Maarit Auran laulunopetusvideoita ja minussa heräsi kiinnostus mennä hänen laulutunnilleen. Äänessäni oli tässä vaiheessa monenlaisia ongelmia: siinä oli ajoittain särinää, ääni oli voimaton, katkeili ja väsyi, ääniala oli kaventunut vajaaseen kahteen oktaaviin, lauloin liian suurella ilmanpaineella puristeisesti, äänessä oli liikaa vibraattoa, rekisterien vaihdoissa oli vaikeuksia. Tiivistettynä: laulutekniikka oli hukassa. Olen käynyt Maaritilla kaksi ja puoli vuotta laulutunneilla ja olen saanut apua näihin mainitsemiini ongelmiin.
Jo alkuvaiheessa Maarit neuvoi käyttämään vesipiippua, joka kostuttaa kurkun lihaksia ja äänihuulia ja pitää ne elastisina. Puhalluspillin käytön hän neuvoi äänihuulisulun parantamiseksi. Näitä molempia olen käyttänyt lähes päivittäin ja olen huomannut niiden   tuoman hyödyn. Enää ääneen ei tule särinää, ääneni on tullut vahvemmaksi ja äänialani on laajentunut lähes kolmeen oktaaviin, lähes siihen mikä minulla oli nuorempana. Olen oppinut säätelemään ilmanpainetta sopivaksi sisään – ja uloshengityslihasten avulla, jonka vuoksi ääni soi nyt vapautuneesti eikä katkeile. Vibraattokin on nyt tasaantunut ja olen oppinut laulamaan rennosti eikä ääni väsy tunninkaan harjoittelun jälkeen. Olen Maaritin tunneilla oppinut laulamisen anatomiaa ja fysiologiaa, mitkä ovat tärkeitä tekijöitä laulunopetuksessa.
Käyn säännöllisesti kävely- ja juoksulenkeillä ja teen lihastreeniä. Nämä kaikki lisäävät lihasmassaa ja lihasvoimaa, jotka iän myötä helposti heikkenevät. Hyvä yleiskuntoni auttaa osaltaan laulamisessa, sillä se on ruumiillista työtä. Laulaminen on antoisa ja mieltä virkistävä harrastus ikään katsomatta.” -Eläkeläinen

 

Lähteet:

Bick, E., Dumberger, L. D., Farquhar, D. R., Davis, H., Ramsey, E., Buckmire, R. A., & Shah, R. N. (2021). Does Voice Therapy Improve Vocal Outcomes in Vocal Fold Atrophy? Annals of Otology, Rhinology & Laryngology, 130(6), 602–608. https://doi.org/10.1177/0003489420952464

Brown, W. ., Morris, R. J., Hicks, D. M., & Howell, E. (1993). Phonational profiles of female professional singers and nonsingers. Journal of Voice, 7(3), 219–226. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(05)80330-3

Edwin, R. (2012). Voice pedagogy for aging singers (including the author). Journal of Singing, 68(5), 561–563.

Hollien, H. (1987). “Old voices”: What do we really know about them? Journal of Voice, 1(1), 2–17. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(87)80018-8

Gorham-Rowan, M. M., & Laures-Gore, J. (2006). Acoustic-perceptual correlates of voice quality in elderly men and women. Journal of Communication Disorders, 39(3), 171–184. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2005.11.005

Huttunen, K. & Vilkman, E. (2015) Puhe vanhuudessa. Teoksessa Puhuva ihminen – Puhetieteiden perusteet, Otava.

Linville, S.E. (1995) “Vocal Aging.” Current opinion in otolaryngology & head and neck surgery 3.3, 183–187. Web.

Linville, S. E. (1987). Maximum Phonational Frequency Range Capabilities of Women’s Voices with Advancing Age. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 39(6), 297–301. https://doi.org/10.1159/000265873

Lortie, C. L., Rivard, J., Thibeault, M., & Tremblay, P. (2017). The Moderating Effect of Frequent Singing on Voice Aging. Journal of Voice, 31(1), 112.e1–112.e12. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2016.02.015

Martins, R. H. G., Benito Pessin, A. B., Nassib, D. J., Branco, A., Rodrigues, S. A., & Matheus, S. M. M. (2015). Aging voice and the laryngeal muscle atrophy: Vocal Muscle Atrophy in the Aging Voice. The Laryngoscope, 125(11), 2518–2521. https://doi.org/10.1002/lary.25398

Sataloff, R. T. (1997). The Three Ages of Voice: The Aging Adult Voice. Journal of Voice, 11(2), 156–160.

Sataloff, R. T. (2000). LaryngoSCOPE: Vocal Aging and Its Medical Implications: What Singing Teachers Should Know — Part II. Journal of Singing, 57(2), 23–28.

Sataloff, R. T. (2006). The effects of age on the voice, teoksessa: Vocal health and pedagogy. Volume II, Advanced assessment and practice (2nd ed.). Plural Publishing Inc.

Titze, I. (1994). Principles of voice production. Prentice Hall, New Jersey.

Laajojen intervallien ja ylä-äänten laulamisesta

Intervalli tarkoittaa kahden sävelen välistä korkeuseroa. Laajalta saattaa tuntua intervalli, joka on esimerkiksi kvinttiä suurempi, eli seksti, septimi, oktaavi tai nooni. Äärimmäisenä esimerkkinä suurista intervalleista mainitsen Mozartin aarian Come scoglio.  Laajojen intervallien laulamisessa on haasteensa. Siirryttäessä matalamman ja korkeamman sävelen välillä täytyy äänielimistössä tehdä nopeita säädöksiä. Laajojen intervallihyppyjen laulamista ei voi ratkaista yhdellä kikalla, vaan peruslaulutekniikan olisi hyvä olla kunnossa. Olisi eduksi hallita mm. rekisterinvaihdot, ilmanpaineen säätely ja toimivat ääntöväyläasetukset. Laajojen hyppyjen laulamiseen on luonnollisesti eduksi laaja ääniala. Tutustu ihmeessä verkkokurssiini Laajenna äänialaasi. Musiikkityylilläkin on merkitystä.

Äänihuulet määrittävät äänen taajuuden

Laajat intervallit toteutetaan .. yllätys yllätys… äänihuulilla! Äänihuulet ja niiden sisäiset lihakset säätävät sävelkorkeuden. Kurkunpään lihaksilla vaikutetaan äänihuulten pituuteen, paksuuteen, jäykkyyteen ja värähtelevän massaan. Perusperiaate on, että äänihuulet venyvät kun sävelkorkeus nousee. On myös toinen mekanismi jolla voidaan tuottaa korkeita ääniä. Flageoletti- tai vihellysäänet toteutetaan pienentämällä värähtelevää massaa, jolloin vain osa äänihuulista värähtelee. Matalammilla sävelkorkeuksilla äänihuulet ovat lyhyet ja paksut ja värähtelevät kauttaaltaan. Merkittävää onkin se, millä äänialueella hyppy toteutetaan. Jos vaihdetaan lennossa rekisteriä / kurkunpään mekanismia, äänihuulet joutuvat tekemään tarkempia säädöksiä.

Kun kiristää ja puristaa

Jos et usko äänihuultesi kykyyn tuottaa intervalleja, saatat lähestyä laajoja sävelkulkuja lihaspuristuksen avulla. Saatat huomaamattasi kiristää kurojalihaksia tai jännittää kieltä tai leukaa. Tuolloin äänihuulet eivät puristuksesta johtuen välttämättä pääse toteuttamaan luontaista tehtäväänsä. Ääni soljuu helpommin vapaana. Ehdotan, että pyrit rentouttamaan jännitykset. Ota rento syvähengitys ennen intervallin laulamista ja rentouta samalla hartiat, kaula, kurkunpää ja leuka.

 

oktaavi, oktaavin laulaminen, intervallien laulaminen, laulutekniikka, laulunopettaja tampere,

Tasainen ilmanpaine

Aloittelijan kannattaa mielestäni laulaa laajat intervallit aluksi keskivoimakkuudella, mezzo forte tai mezzo piano. Soljuvin intervallikulku syntyy, kun ilmanpaine säilyy molemmilla sävelillä suht tasaisena. Monet laulunharrastajat tulevat automaattisesti lisänneeksi ilmanpainetta turhan paljon ylä-ääniä laulaessa. Mielestäni itseään ei kannata totuttaa siihen että fraasin korkeimmat sävelet tuotetaan aina kovalla ilmanpaineella. Laulaminen saattaa tuolloin jäädä sävyttömäksi. Monet yhdistävät mielessään suuren ilmanpaineen voimakkaaseen tai soivaan lauluääneen. Huomaathan, että voimakas ilmanpaine vaatii hyvää glottisresistanssia, eli glottiksen vastusta ilmanpaineelle, jotta ääni säätyy laadukkaana paineesta huolimatta.  Ilmanpaineen lisäksi on olemassa muita mekanismeja voimakkaan tai kantavan äänen tuottamiseen. Soiva ääni mahdollisimman taloudellisesti, on hyvä perusperiaate.

Leuan avaus

Jos pitäisi antaa vain yksi neuvo laajojen intervallien laulamiseen, se olisi leuan avaus. Perusperiaate on avata suuta ja leukaa kun siirrytään matalammalta selvästi korkeammalle sävelelle. Tätä on helppo tarkkailla peilistä. Vokaalin sävy muuttuu usein ylä-ääntä laulaessa. Esimerkiksi  I-vokaalin puhemaisuudesta on lähes pakko luopua. Suuta voidaan avata monin tavoin. Jos laulamme klassista musiikkia, suuaukkomme on todennäköisesti pyöristetty kun rytmimusiikin tyyleissä suuaukko on leveämpi.  Nyt lähestymme aihetta nimeltään vokaalimodifikaatio. Ehkäpä siitä lisää myöhemmin.

Fraseeraus

Suosittelen että ajattelet ylä-äänen osaksi fraasin linjaa. Älä tähtää siihen tai keskity siihen. Ylä-ääneen kannattaa valmistautua ala-äänellä. Jos puserrat alemman sävelen, on hyvin vaikea tuottaa soiva, puhdas ylä-ääni. Jos laulat alemman sävelen kirkkaasti ja soivasti on ylä-ääni sen jälkeen helpompi tavoittaa. Tuolloin äänensävykin pysyy tasaisempana.

Mielen voima

Laulamisen harjoittelussa tarvitaan oman mielen manipulointia. Jos ajattelet, että ylä-ääni on ihan helppo juttu niin todennäköisesti äänielimistösi tuottaa sen vaivattomammin. Avuksi voi ottaa erilaisia mielikuvia. Kuvittele, että äänihuulesi venyvät ylä-äänille. Tai että ylä-ääni valuu sinuun ylhäältä päin.

Katso millaisia neuvoja ja harjoituksia annan intervallien laulamiseen YouTube-kanavallani.

Tervetuloa verkkotunnille tai  lähiopetukseen Tampereelle !

 

 

Miksi ilma ei riitä vaikka hengitystukea on harjoiteltu

Eräs laulutunneilla käyvä laulunharrastaja lähestyi minua sähköpostitse. Hän kysyi miksi ilma ei riitä laulufraasien laulamiseen, vaikka hän on harjoitellut hengitystukea. On tietysti vaikeaa arvioida laulutekniikkaa tai hengitystapaa kuulematta laulajaa. Tämä ongelma on hyvin yleinen, joten kirjoitan huomioista, joita olen tehnyt aiheeseen liittyen. En luonnollisesti ota kantaa muiden opettajien laulutuntien sisältöön. Huomautan myös, ettei hengittäminen ole synti, eivätkä mahdollisimman pitkät fraasit ole taitavan laulajan mitta. Hengitystä voidaan käyttää myös taiteellisena ratkaisuna.

 

Tuki on yhtä kuin ilman määrä?

Voisin toki esittää vastakysymyksen laulunharrastajalle, kuinka hän itse ymmärtää hengitystuen ja ääntöhengityksen, ja miten hän on niitä harjoitellut. Hengitystuesta on kautta aikain ollut liikkeellä monenlaisia näkemyksiä, joista osa on enemmän, osa vähemmän toimivia. Minulla on sellainen käsitys, että hengitystuki on usein sotkettu sisään hengitetyn ilman määrään. Ilmaa on vedetty sisään paljon, ja sisäänhengityksen on täytynyt näkyä ulospäin massiivisina liikkeinä. Pidän näitä lähestymistapoja hyvän äänentuoton kannalta riittämättöminä.

Syvähengitys

Syvähengitys tukee optimaalista äänentuottoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Syvähengityksessä kyljet laajenevat, ja mikä tärkeintä, pallea pääsee laskeutumaan vapaasti. Syvähengityksen myötä kurkunpää laskee hieman, jolloin äänentuotto helpottuu. Syvähengityksen tulisi kuitenkin olla rentoa ja miellyttävää, ei väkinäistä kiskomista.

 

Ilmanpaineen hallinta

Mielestäni hengitystukea kannattaisi harjoitella pitäen mielessä hengitystuen tarkoitus, joka on ilmanpaineen hallinta. Ilmavirran tulisi olla hallittua ja ilmanpaineen tulee olla sopivassa suhteessa adduktioon, eli äänihuulten lähentymiseen nähden. Vanhaan italialaiseen appoggio-hengitystekniikkaan lasketaan kuuluvaksi mukaan myös resonaatio, ja oikeastaan koko lauluinstrumentin sujuva toiminta.

 

Adduktio

Ilmanpaine ja äänihuulivärähtely, joka alkaa äänihuulten lähentymisestä eli adduktiosta, muodostavat yhdessä lähdeäänen, joka muokkautuu lisää ääntöväylässä. Ilmanpaineen ja adduktion yhteistyö määräävät pitkälti äänenlaadun. Jos lähdeääni on esimerkiksi vuotoinen, ääntöväylä ei juurikaan vahvista sitä.

 

Kauas ilma karkaa

Äänihuulten lähentymisasteen tulee olla sopiva. Mikäli äänirako jää avonaiseksi eivätkä äänihuulet lähenny toisiaan vasten riittävästi, ilmaa karkaa niiden välistä ja äänenlaatu on vuotoinen. Laulaja saattaa reagoida tähän lisäämällä ilmanpainetta entisestään. Ääni ei kuitenkaan vahvistu eikä fraasien kannatteleminen helpotu, vaan ilmaa hupenee entistä enemmän ja ääni on entistä vuotoisempi.

 

Tasapainoinen aluke

Äänihuulten liian tiukka sulkeminen ei myöskään ole suositeltava vaihtoehto. Se saattaa johtaa äänielimistöä rasittavaan puristeiseen äänentuottotapaan ja voi myös rajoittaa äänellistä ilmaisua. Hyvä perusta äänentuotolle on tasapainoinen aluke, jossa äänihuulet lähentyvät riittävästi ja äänihuuliin kohdistuva ilmanpaine on hallittu ja tasainen.

 

Ääntöbalanssi

Hengitystukea kannattaa edelleen harjoitella. Ilmanpaineen hallinta on sisään-ja uloshengityslihasten yhteistyötä. Hengityslihasten lisäksi ääntöhengityksen hallintaan tarvitaan kurkunpään sisäisiä lihaksia. Voidaan kärjistää, että äänihuulet kontrolloivat ilmavirtaa. Tähän ilmiöön voidaan viitata käsitteillä glottisresistanssi ja ääntöbalanssi. Ääntöbalanssi tarkoittaa sopivaa suhdetta adduktion ja ääniraon alapuolisen ilmanpaineen välillä. (Laukkanen&Leino, 1999). Suosittelen opettelemaan ammattilaisen avulla sopivaa äänihuulten lähentymistä.

 

Äänestä on moneksi

Kun ääntöbalanssi on hallussa ja laulaja tuntee instrumenttinsa, voidaan erilaisilla äänenalukkeilla myös hakea ääneen sävyjä. Suomipopin naiset -verkkokurssilla opetellaan kikkailemaan erilaisilla äänihuulten värähtelytavoilla. Olen laatinut verkkokurssin laulajille ja puhujille. Kurssilla harjoitellaan syvähengitystä ja hengitystukea.

 

Summa summarum

Hyvään laulutekniikkaan tarvitaan koko äänielimistön sujuvaa toimintaa ja eri lihasten ja elinten yhteistoimintaa. Jos ilma ei riitä, voi syytä hakea hengityksen lisäksi esimerkiksi äänihuulista. Mikäli kaipaat henkilökohtaista ohjausta, annan laulutunteja verkossa ja lähiopetuksena myös kesällä.

Tervetuloa! aura.maarit(at)gmail.com

hengitystuki, appoggio

Falsetin anatomia

Kun alamme miesoppilaan kanssa kasvattaa äänialaa ylöspäin, tulee usein puheeksi falsetti. Falsetti-käsitteeseen, kuten moneen muuhunkin laulamista koskevaan käsitteeseen liittyy se ongelma, että ne tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Falsetti- tai falsetto-sanaa on käytetty monissa merkityksissä. Siksi kysyn asiakkaalta, mitä hän ajattelee falsetin tarkoittavan. Useimmat asiakkaat yhdistävät falsetin mieslaulajiin ja korkeisiin säveliin. He saattavat mainita esimerkkinä jonkin laulajan. Jotkut kuvailevat falsettia adjektiiveilla, kuten kimeä, vaalea, kirkas tai vuotoinen. Pyrin tässä kirjoituksessa avaamaan falsetin anatomiaa.

Rekisterit

Jotta pystyisimme ymmärtämään falsettia, lienee paikallaan puhua sananen rekistereistä ja äänihuulten värähtelytavoista. Rekisterit ovat peräkkäisiä sävelkorkeuksia, tai alueita äänialassa, jotka on toteutettu samalla mekanismilla. Rekisterit perustuvat äänihuulten erilaisiin värähtelytapoihin. Tällä kertaa me puhumme pää-, ohenne-/tai falsettirekisteristä, ja sivuamme myös rinta-/modaalirekisteriä. On kaiketi mainittava myös tietynlainen sekarekisteri tai miksti. Jokainen rekisteri olisi oma blogin aiheensa kuten myös rekistereiden lukuisat, mahdollisesti hämmentävät nimitykset.

Kurkunpään mekanismit

Nykyään rekistereiden taustalla olevat kurkunpään mekanismit tai kurkunpään värähtelymekanismit ilmaistaan numeroinnin avulla: M1 on modaali- tai rintarekisteri ja M2 falsetti- tai päärekisteri.

Erilaisista värähtelytavoista vastaavat äänihuulten sisäiset lihakset. M1-mekanismin aikana Ta-lihas pullistaa äänihuulten sisäosaa. Äänihuulet ovat lyhyet ja paksut ja värähtelevät kauttaaltaan. M1-moodissa äänihuulet pitenevät ja ohenevat. Äänihuulten pintaosat värähtelevät. Äänihuulivärähdyksen aikainen kosketuspinta-ala kuten myös värähtelevä massa pienenee verrattuna M1-mekanismiin. Tästä syystä yksi M2-mekanismin nimistä lienee ”ohennerekisteri”. M2-moodissa toiminnassa on erityisesti CT-lihas.

M2 -mekanismilla tuotettu ääni on yleensä sävyltään vaaleampi kuin M1-mekanismilla tuotettu ääni. M2-moodissa on mahdollista tuottaa korkeampia ääniä kuin M1-mekanismilla. Matalahkolla alueella M2-mekanismilla tuotetut jäävät kuitenkin hiljaisiksi.

Falsetti, pää-ääni, päärekisteri,

Falsetti ja pää-ääni – mitä eroa niillä on?

Äänitieteen ja laulunopetuksen parissa M2-mekanismia käsittelevä terminologia on ollut vaihtelevaa. Falsetti – sanaa käytetään ainakin kahdella tavalla. A. Joko sillä kuvataan kaikkia M2-mekanismilla tuotettuja ääniä. B. Jotkut ajattelevat sen olevan M2-mekanismilla tuotettu vuotoinen ääni. Vuotoisessa falsetissa äänirako ei täysin sulkeudu äänihuulivärähdyksen aikana.

On kuitenkin esitetty myös, että falsetti ja päärekisteri olisivat kokonaan eri rekistereitä. Esimerkiksi Titze käyttää päärekisteri-sanaa kuvaamaan keskirekisteriä falsetin ja modaalirekisterin välimaastossa. Jotkut käyttävät päärekisteri-käsitettä pelkästään naislaulajien ja falsettia mieslaulajien kohdalla.

Sellainenkin ajatus voidaan esittää, että kouluttamattomien laulajien M2-mekanismi on vuotoinen falsetti, ja koulutettujan laulajien M2-mekanismilla tuotettu ääni olisi puolestaan pää-ääni. Äänikoulutuksen on havaittu parantavan open quotient-arvoa, eli äänihuulten sulkeutumista äänihuulivärähdyksen aikana, ja näin ollen vähentävän vuotoisuutta äänessä. Äänikoulutuksen myötä päärekisterin voimakkuus saattaa ylittää modaalirekisterissä tuotettujen sävelten voiman. Ajatelkaapa esimerkiksi oopperasopraanoita.

Sopivien käsitteiden valinta laulutunnilla ei ole ihan yksinkertaista. Puhun usein kiinteästä tai vuotoisesta pää-äänestä. Miesten kohdalla saatan käyttää falsetti-sanaa. M1- ja M2-mekanismeista puhuminen tuntuu laulamisen tiimellyksessä jotenkin… insinöörimäiseltä.

Rekisterinvaihto haltuun

Kun laulaja alkaa kokeilla M2-mekanismia ja etsiskellä falsettiaan, saattaa tuntua siltä, kuin rekisterit olisivat kuin kahden eri laulajan äänet. Äänikoulutuksessa pyritään saamaan rekisterinvaihto hallintaan. Usein tavoitteena on se, ettei rekisterinvaihto kuuluisi. Joissakin tapauksissa sen halutaan kuuluvan.

Rekisterien vaihtumisen ei lopulta tarvitse olla jyrkkä tapahtuma. Kun ääntään alkaa tiedostaa ja hallita, saattaa huomata, ettei äänihuulissa ole vain kahta ääriasetusta. Kaikkiin sävelkorkeuksiin voidaan hakea monenlaisia sävyjä. Päärekisteriä voidaan muokata hyvinkin vahvaksi,  kun taas rintarekisteriin voi halutessaan hakea esimerkiksi valoisuutta tai pehmeyttä.

Tietyt sävelkorkeudet on mahdollista tuottaa useammassa kuin yhdessä rekisterissä, eli laulaja pystyy jossakin määrin itse päättämään, missä kohdassa hän vaihtaa rekisteriä.

Esimerkkejä M2-mekanismista mieslaulajalla

Giánnis Papadópoulos, Ghost love score – cover. Ihan huikea esimerkki!

Beach boys: Good vibrations

Bronski Beat: Small town boy

Radiohead: Fake plastic trees

Michael Jackson: Billie Jean

Bee Gees: Stayin’ alive

Deep Purple: Child in time

Anssi Kela: Sut puhallan pois

Aha: Take on me

Queen: Somebody to love

Andreas Scholl: Ombra mai fu

Jorma Hynninen: Kun hiipuva hiillos tummentuu

Selkeästi erottuva moodin vaihdos tenorilla Donizettin aariassa, kohta 2: 24.

Tsekkaa myös mm: Justin Timberlake, Maroon5, Reino Nordin, Bruno Mars, King Diamond, Beach boys…

Esimerkkejä M1-M2-rekisterinvaihdosta

The tokens: The Lion Sleeps Tonight

Muse: Unintended

CMX: Ei yksikään (kertosäe)

Millaisessa musiikissa M2-mekanismia käytetään

Klassiset naislaulajat ja kontratenorit laulavat päärekisterissä valtaosan aikaa. Falsettia on perinteisesti käytetty esimerkiksi pop-musiikin eri lajeissa ja indierockissa. Mielestäni ”falsettilaulu” on suorastaan trendiä ulkomaalaisessa, kaupallisessa pop-musiikissa. Olen huomannut viime vuosina sen hiipineen myös suomalaisten mieslaulajien sävypalettiin. Heavyrockissa käytetään M2-mekanismia yleensä kiinteänä eikä yleensä koskaan vuotoisena. Voidaan puhua myös jonkinlaisesta headmix-sekarekisteristä. M2-mekanismiin saatetaan hakea terää twangista tai efekteistä (esim Steven Tylerin Dream on).

M2-mekanismi voi ilmetä pikaisena tehokeinona (Somebody to love, Sut puhallan pois), korkeana huippuäänenä (Take on me) tai lähes pääasiallisena laulutapana (The lions sleep tonigh, Small town boy). M2-mekanismi on voitu miksata osaksi laulutapaa siten, ettei se juuri erotu muusta laulamisesta, tai rekisterinvaihdolla saatetaan leikitellä (Unintended, Ei yksikään).

Lähteitä muun muassa:

Vilkman, E. Alku, P. ja Laukkanen, A-M. (1995) Vocal-fold collision mass as a differentiator between registers in the low pitch range. Journal of voice. 66-73

Titze, I. (2000) Principles of Voice Production. Iowa City: National Center for Voice and Speech.

Hollien, H. (1974) “On vocal registers,” Journal of Phonetics, Volume 2, Issue 2, 125-143.

Sundberg, J. (1987) Science of the singing voice, Illinois.

Henrich, N. (2006) Mirroring the voice from Garcia to the present day: some insights into singing

voice registers, Logoped Phoniatr Vocol, 3, 3-14.

Roubeau, M. et al (2009) Laryngeal vibratory mechanisms, The notion of vocal register revisited”

Journal of voice, 23, 425-438.

Miller, D-G. (2000) Registers in Singing. Empirical and Systematic Studies in the Theory of the Singing Voice, University of Groningen.

Laukkanen. A-M.&Leino, T. (2001) Ihmeellinen ihmisääni, Tammerpaino

Lauluesimerkit: Youtube

Sinulle sopiva sävellaji

Sopiva sävellaji on sellainen, josta kappale on mahdollista laulaa oikein ja puhtaasti. Laulaminen tuntuu vaivattomalta ja miellyttävältä. Sopivassa sävellajissa äänen parhaat puolet tulevat esiin.  Ylä-äänet soivat ja ala-äänissä säilyy voimaa. Rekisterinvaihdot harrastelijan kannattanee huomioida siten, ettei ihan koko kappale istu rekisterinvaihdolla.

Äänialan laajuus antaa pelivaraa

Sävellajin valinta liittyy äänialaan ja taitotasoon. Aloittelijalla saattaa olla suppea ääniala, ja hänen kohdallaan sopiva sävellaji saattaa tarkoittaa sitä, että kappaleen pystyy ylipäätään laulamaan. Voi olla, että useista kappaleista on olemassa vain yksi tai kaksi sävellajia, joista selviydyt. Mikäli ääniala ei riitä kappaleen laulamiseen sävellajien kokeilusta huolimatta, on parempi jättää kyseinen kappale esittämättä julkisesti toistaiseksi.

Jos olet jo pitkällä laulamisessa, ja sinulla on äänialaa vaikkapa 2,5 tai 3 oktaavia, pystyt valitsemaan useista sävellajeista. Silloin valintaperusteena voi olla esimerkiksi toivottu äänensävy. Yleisesti ottaen matalammassa sävellajissa saadaan esiin äänen tummempia sävyjä, ja korkeammissa sävellajeissa ääni kuulostaa kirkkaammalta. Äänialaa on mahdollista laajentaa.

Kuinka voit hakea sopivaa sävellajia

Nyt täytyisi irrottautua alkuperäisen laulajan version mukana laulamisesta!

Voit kokeilla erilaisia sävellajeja esimerkiksi karaokepalvelun avulla lisäämällä kappaleeseen miinuksia ja plussia. Yksi plussa tai miinus tarkoittaa puolikasta sävelaskelta. Kun löydät hyvän asetuksen, paina se mieleesi. Huomioi että karaokepalveluissa saattaa olla erilaisia versioita samasta kappaleesta, eri sävellajeissa.

Voit myös vain alkaa laulaa kappaletta mieleiseltä sävelkorkeudelta, ja tarkistaa pianon kanssa (tai antaa laulunopettajan tarkistaa) mitä sävellajia lauloit. Jos hallitset musiikin teorian, voit itse etsiskellä sopivaa sävellajia jonkin instrumentin avulla.

Nuotista apua

Kun alat tuntea äänialasi ja osaat jo hieman lukea nuotteja, saatat pystyä arvioimaan sopivaa sävellajeja jo nuotteja katsomalla. Jotkin nuottikirjat on valmiiksi luokiteltu eri äänityyppien mukaan, mikä saattaa avittaa suunnistusta. Esimerkiksi matalahkoääninen nainen saattaa näinollen löytää sopivat sävellajit altto-kansiosta. Toivelaulukirjojen nuotit on sovitettu sellaisiksi, että ne soveltuisi mahdollisimman monelle, ja kaiketi myös siten, että nuotinnos sopisi nätisti nuottiviivastolle. Aina se itselle paras sävellaji ei kuitenkaan löydy toivelaulukirjasta.

Kokeile eri sävellajeja harjoituksen vuoksi

Voit kokeilla eri sävellajeja, vaikka alkuperäinen tuntuisikin mukavalta. On ihan hyvä harjoitus laulaa kappaletta eri sävellajeissa, ja tunnustella, miten erilaiselta eri korkeuksilta laulaminen tuntuu.

Sävellajin vaihto muuttaa tuntumaa

Laulaja ei ole kone, josta voi vaihtaa sävelkorkeuksia kuin napista painamalla. Instrumentalistit eivät tätä seikkaa aina ymmärrä tai muista. Kun sävellajia vaihtaa, saattaa muutos tuntua siltä, kuin laulaisi tyystin eri kappaletta! Jo pienin mahdollinen, eli puolikkaan sävelaskeleen muutos saattaa tuntua suurelta muutokselta. Jos sävellajia vaihtaa, kannattaa ottaa aikaa uuden sävellajin kehoon istutteluun.

Kun koko kappale hilataan ylemmäs tai lasketaan alemmas, tapa, jolla käytät äänielimistöäsi, muuttuu ja sen myötä koko fiilis laulamiseen muuttuu. Äänihuulet joutuvat erilaiseen työhön. Äänihuulten sisäisiltä lihaksilta vaaditaan eri asioita eri sävelkorkeuksilla. Matalammalla alueella äänihuulet värähtelevät hitaammin. Jos kappaletta nostetaan, joutuvat äänihuulet nopeampaan värähtelyyn. Kun sävellajia vaihdetaan, rekisterinvaihdot sijoittuvat uusille kohdille. Voi olla, että tietyssä sävellajissa kappaleen saattoi laulaa pelkällä rintarekisterillä, ja kun kappaletta nostetaan ylemmäs, täytyykin ylä-äänet laulaa päärekisterillä. Joillekin laulajille äänen pitkäaikainen kannattelu päärekisterissä on huomattavan hankalaa. On myös laulajia, joille ohennerekisteri on helppo, mutta alaääniin on vaikea löytää voimaa ja kestävyyttä.

Sävellaji, oktaaviala ja modulaatio

Onko seuraava tilanne tuttu? Laulat suosikkiartistisi mukana, mutta joko ylä- tai alaäänesi eivät riitä kyseisen kappaleen laulamiseen. Päättelet että laulu ei sovi äänellesi, ja lopetat sen laulamisen. Et ehkä tule ajatelleeksi sitä, että ihmisäänet ovat erilaisia. Toisten äänet toimii paremmin korkeammalla, toisten matalammalla. Äänen korkeuteen vaikuttaa erityisesti äänielimistön koko. Hätä ei ole tämän näköinen! Kun opit muuttamaan sävellajia, sinulle avautuu lisää mahdollisuuksia. Pystyt todennäköisesti laulamaan sellaisiakin kappaleita, joita luulit liian korkeiksi tai mataliksi.

Se, että muutat sävellajia etkä laula samalta korkeudelta kuin originaaliesittäjä, ei tee sinusta huonompaa laulajaa. On viisautta valita sopiva sävelkorkeus.

musiikin teoria, oktaavi, oktaaviala, modulaatio

Mikä on sävellaji

Sävellaji tarkoittaa perussävelen eli toonikan ympärille muodostuvaa järjestelmää, jossa jokaisella muulla sävelellä on oma suhteensa tähän perussäveleen. Länsimaisessa musiikissa sävellajit ovat yleisimmin duureja tai molleja. Laulajan näkökulmasta katsottuna sävellaji määrittää, miltä korkeudelta kappale lauletaan. Jos sävellaji nostetaan esimerkiksi C-duurista D-duuriin, koko kappale nousee ylöspäin kokosävelaskeleen verran.

Oktaaviala

C-sävel on C-sävel huolimatta siitä, mistä oktaavialasta sen laulat. Sävellajin melodiaa voidaan laulaa eri oktaavialasta ilman, että sävellaji muuttuu. Usein ajatellaan, että naiset laulavat samaa melodiaa oktaavia ylempää kuin miehet. Tähän ajatukseen perustuu ymmärtääkseni esimerkiksi virsikirjojen ja toivelaulukirjojen sovitukset.

Mikäli jokin kappaleen kohta on mahdoton laulaa, on suhteellisen siisti ratkaisu laulaa liian korkea tai liian matala kohta eri oktaavista, eli esimerkiksi oktaavia alempaa kuin muu melodia. Aloittelijoille tämä oktaavialan vaihtaminen lennossa on hankalaa, ja laulutunneilla kuulen usein sitä, että esimerkiksi korkea kohta lauletaan epämääräisen verran matalampaa, ilman että laulajalla on asiasta selkeää suunnitelmaa aiheesta.

Modulaatio

Rakenteeseen ja sävellajiin liittyy myös mahdollinen modulaatio, eli sävellajin muutos. Se esiintyy yleensä nostatuksena kappaleen loppupuolella. Tarkista että pystyt laulamaan myös sen ja saamaan ääneesi siinä kohtaa vielä lisää hehkua!

Transponointi

Transponointi tarkoittaa sitä, että sävellys siirretään sävellajista toiseen. Sävellajin muuttuessa intervallisuhteet eivät kuitenkaan muutu. Olen tehnyt videon musiikinteoriasta laulajille.

Seuraavassa blogitekstissä kerron, millainen on sopiva sävellaji, ja kuinka sen voi löytää.

Kappaleen harjoitteleminen ja hiominen

Kuulet jossakin ihanan biisin ja kappas, sinussa herää mielihalu laulaa sitä! Kannustan laulamaan kaikkea mikä kuulostaa kivalta ja tuntuu hyvältä. Tästä ensikuulemasta on kuitenkin pitkä matka siihen, että laulu on osaltasi ”esityskunnossa”. Kappaleen harjoittelu esityskelpoiseksi vaatii oman panostuksensa. Tässä kirjoituksessa käsittelen eri asioita, joita kappaleen harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon. Jokainen osio on laaja, joten pyrin tiivistämään joitain keskeisiä asioita.

Valitse sopiva kappale ja tutustu siihen alustavasti

Kappaleen valitsemiseen on erilaisia kriteerejä riippuen tilanteestasi, ja siitä, mihin tarkoitukseen meinaat kappaletta harjoitella. Olisiko sinulle sille käyttöä esimerkiksi esiintymisissä tai kehittääkö sen harjoittelu sinua laulajana? Jos etsit ohjelmistoa esimerkiksi kurssitutkintoon tai koelauluun, laulujen tulee täyttää tietyt kriteerit. Tutustu kappaleeseen alustavasti. Mutustele, vaikuttaako se sinulle sopivalta. Hyräile kappaletta, googlaa lyriikka, tutustu nuottiin…

Selvitä laulun rakenne

Selvitä itsellesi musiikkikappaleen rakenne. Rakenteen hahmottaminen voi auttaa oppimaan laulun paremmin ja hahmottamaan tulkinnallisen muodon.

Yksinkertaisin ja yleisin rakenne lienee AB eli a-osa jota seuraa kertosäe. Kertosäkeessä voi olla valmistava osa (pre-chorus/bridge). Useissa kappaleissa on C-osa. Kuuntele kappaleen alkusoitto ja huomioi instrumentaaliosuudet kappaleen keskellä. Seuraava askel on tarkkailla, toistuvatko lauluosiot keskenään samanlaisina. Joskus melodia tai rytmitys voi hieman muuttua, tai melodia saatetaan laulaa eri säkeistössä jopa eri oktaavialasta. Kokonaisuuden eri osiot muodostavat usein myös tulkinnallisen kokonaisuuden. On varsin tavallista, että intro ja a-osa ovat lempeät, ja kappaleen kliimaksi sijoittuu esimerkiksi viimeiseen kertosäkeeseen. Jonka jälkeen ympyrä usein sulkeutuu, ja kappale loppuu pehmeään tunnelmaan. Rakenteet voi tunnistaa kuuntelemalla ja/tai nuotista katsomalla.

Rytmi vereen

Kiinnitä huomio tahtilajiin ja rytmiikkaan. Rytmiikka ja fraseeraus kulkevat käsi kädessä. Mieti mitä iskuja painotetaan, millainen on svengi. Ole tarkkana taukojen kanssa. Ole varma, että ”tulet sisään” oikealla tahdinosalla esimerkiksi välisoiton jälkeen.

Sävellajin valinta

Huomaan laulutunneilla, että jotkut lauluharrastajat eivät ole tietoisia sävellajista. Kappaleita välttämättä tarvitse laulaa originaalisävellajissa, eli samalta korkeudelta kuin alkuperäinen esittäjä. Oikean sävellajin löytäminen mahdollistaa sellaistenkin laulujen laulamisen, joita luulit liian korkeiksi tai mataliksi. Tästä aiheesta on tulossa oma blogiteksti ja video, joten en käsittele asiaa tässä sen enempää.

Lyriikkaan tutustuminen

Lyriikka on tärkeä osa taidekokonaisuutta. Sitä ei kannata jättää melodian varjoon. Perehdy tekstiin ja pohdiskele sitä. Kuka laulussa kertoo tarinaa? Puhuuko kertoja minä-muodossa vai kuvaileeko hän tilanteita kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Mikä on kertojan tunnetila. Millainen on laulun yleistunnelma? Vaihteleeko tunnelma laulun eri osissa. Melko yleistä on, että a-osa on kuvaileva tai tarinaa kertova, kun taas kertosäe hehkuttaa jotakin tunnetta.

Perehdy musiikkikappaleen taustaan. Jos laulu on jostakin suuremmasta kokonaisuudesta, kuten musikaalista tai oopperasta, selvitä tarinan ääriviivat. Ihan jokaista juonikuvion yksityiskohtaa ei välttämättä tarvitse muistaa, mutta lähtöasetelma, ajankohta, ja roolihahmon tilanne, motivaatio ja luonne on hyvä tuntea. Kenelle hän laulaa kyseisessä kohtauksessa ja miksi?

Vieraan kielen omaksuminen

Ole varma, että ymmärrät tekstin, mikäli lyriikka ei ole äidinkieltäsi Olisi hyvä saada lausuminen kohtuulliseen kuntoon jo harjoitusvaiheessa, ettei virheellinen ääntäminen jää lihasmuistiin.

Äänellinen harjoittelu

Äänellinen harjoittelu on se osio, johon keskitytään laulutunneilla erityisellä tarkkuudella. Myös monet blogiteksteistäni ja youtube-videoistani käsittelee tätä vaihetta. Harjoittelun tarkoitus on saada laulaminen laadukkaaksi kappaleen jokaisessa osassa. Yleisiä laulullisia haastekohtia voi olla mm. ylä-äänet, alaäänet, rekisterinvaihto, erityisen pitkät fraasit, äänen kannattelu korkeahkolla alueella, laajat intervallihypyt, nousut matalalta korkealle, tietynlaisten sävyjen luominen, hiljaa tai kovaa laulaminen, vireessä pysyminen jne. Harjoittelu voi olla hyvinkin loogista. Voidaan etukäteen miettiä hengityspaikkoja tai rekisterinvaihtokohtia.

Äänellistä harjoittelua ei voi irroittaa muista osa-alueista. Se kulkee käsi kädessä esimerkiksi rytmiikan, fraseerauksen ja vieraan kielen artikulaation kanssa. Harjoittelun tavoitteet liittyy laulettavaan musiikkityyliin. Opettaja saattaa neuvoa esimerkiksi muokkaamaan laulettavia vokaaleja tai ääntöväyläasetuksia genren mukaisiks. Äänellinen harjoittelu kulkee käsi kädessä tulkinnan kanssa. Tunneilmaisun tulisi kuulua äänessäkin. Voimme hakea tunnelmaan sopivia äänensävyjä lauluteknisin keinoin. Suomipopin naiset-verkkokurssilla opiskelemme tekniikoita, joiden avulla voimme välittää erilaisia tunnelmia.

Laulunopettajan antamat vihjeet siitä, kuinka helpottaa laulullisia haasteita voi olla kultaakin kalliimpia. Neuvot kannattaa kirjoittaa ylös ja uusia tapoja kannattaa harjoitella.

Oman tulkinnan kehittäminen

Musiikilliseen tulkintaan voidaan laskea esimerkiksi käytetyt äänensävyt, dynamiikka ja fraseeraus. Lavailmaisuun voidaan laskea esimerkiksi eleet ja pukeutuminen.

Mielestäni oman tulkinnan lähtökohta on se, että tunnet  kappaleen tarkasti. Oman tulkinnan tulisi olla harkittu ja perusteltu, eikä virheitä voi laittaa tulkinnan piikkiin. Säveltäjän ja sanoittajan luomaa kokonaisuutta ei voi muuttaa vain siksi, ettei jaksa harjoitella melodiakulkuja, rytmitystä jne.

Yhteismusisointi kuntoon

Millaisella kokoonpanolla aiot esittää kappaleen? Kappale hiotaan toimivaksi yhdessä muiden muusikoiden tai säestäjän kanssa. Etukäteen voidaan kokeilla mm. tempoa ja dynamiikan vaihteluita. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa yhteismusisointia ei ehditä harjoittelemaan. Kokemuksen myötä muiden muusikoiden kuuntelu kehittyy.

Sovitus vaikuttaa tulkintaan

Kun sovitusta aletaan miettiä, ollaan yleensä jo aika varmalla pohjalla kappaleen kanssa. Noudatatko alkuperäistä sovitusta vai teetkö kappaleesta oman sovituksen. Sovitusvaiheessa saatetaan jopa vaihtaa genreä. Sovitus vaikuttaa myös äänelliseen ilmaisuun ja fraseeraukseen. Ajattelepa vaikka Popedan kappaletta Pitkä, kuuma kesä. Mieti, että tekisitkin siitä meditatiivisen enyamaisen version, diskohitin, rapin ja perinteisen suomirock-version. Äänensävyt, ilmaisu ja esiintyminen olisivat kaikissa tapauksissa hyvin erilaisia.

Sovitus voi venyä ja paukkua aikojen saatossa. Omassa ohjelmistossanikin on perusteoksia, joita on tullut esitettyä hyvin erilaisissa tilanteissa, eri instrumenttejen kanssa.

Vaikka kappaleen hiominen voi tuntua työläältä, se on myös antoisaa laulutaiteeseen perehtymistä! Matka on monesti tärkeämpi kuin lopputulos.

Mielikuvat ja tunteet lauluharjoittelun apuna

Laulunopetus on perinteisesti perustunut mielikuviin ja kehotuntemuksiin. Yksi syy tähän lienee se, että ihmisäänen tieteellinen tutkimus on melko uusi ilmiö, eikä tietoa äänen fysiologiasta ole juuri ollut saatavilla.

Laulaminen ja itseasiassa kaikki äänentuotto ovat useiden lihasten yhteispeliä. Kaikkiin laulamisessa tarvittaviin lihaksiin ei ole tiedostettavissa olevaa sensoris-motorista yhteyttä. Äänielimistöä on vaikea käskyttää pelkän tietämyksen avulla. Esimerkiksi äänihuulet sijaitsevat kehomme sisällä, ja meidän on hankalaa saada niihin suoraa yhteyttä. Monet asiakkaat eivät laulutunnille tullessaan edes tiedä missä äänihuulet ovat.

Koska harva kykenee tietoiseen lihaskontrolliin, tarvitaan muita työkaluja. Mielikuvat, kehotuntemukset ja tunnereaktiot voivat ohjata laulajaa kohti optimaalista äänentuottoa ja toimivaa laulutekniikkaa. Laulunopiskelijoita on monenlaisia, ja eri ihmisiä auttavat eri oppimismenetelmät.

Voi olla, että mielikuvien käyttäminen tekee koko laulamisprosessista innoittavamman. Laulaminen ei ole pelkkä tekninen suoritus, vaikka puhtaan tekniselle harjoittelullekin on aikansa ja paikkansa. Mielikuvien avulla saamme käyttöömme mielikuvituksen ja tunteiden voiman!

Laulaminen ei ole pelkkää tekniikkaa. Lauluääni on ilmaisun väline. Laulaessamme me kerromme tarinoita, välitämme erilaisia tunnelmia ja ilmaisemme tunteita. Esimerkiksi oopperassa tai musikaalissa laulaja on osa tilanteiden ja ihmiskohtaloiden kudelmaa.

Tee kanssani kolme ääniharjoitusta mielikuvitusta apuna käyttäen 🙂

Laulunopetus verkossa 2 – Kymmenen varoitusmerkkiä

Edellisessä blogitekstissäni annoin muutamia vinkkejä luotettavan verkkomateriaalin tunnistamiseen. Nyt mainitsen joitakin ”varoitusmerkkejä”. Osa esittämistäni näkemyksistä liittyy koulutuksen sisältöön ja opetusmenetelmiin, osa mainontaan. Painotan, että jyrkkiä rajanvetoja oikeasta tai väärästä on mahdoton esittää. Mielestäni kaikkeen voi tutustua, mutta on viisasta punnita, mihin näkemyksiin uskoo tai mitkä harjoitteet omaksuu käyttöönsä. Valvira ei säätele laulunopetus- tai puheäänivalmennuksen aloja. Periaatteessa kuka vaan voi opettaa laulua tai toimia äänivalmentajana. Vastuu jää kuulijalle.

On hyvä muistaa, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Yrittäjä tarvitsee asiakkaita, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa. Ikänsä palkkatyötä tehneen saattaa olla vaikea ymmärtää sitä, että pienyrittäjä joutuu luomaan koko työnkuvansa itse työtilasta asiakkaisiin. Tässä valossa on ehkä helpompi ymmärtää joskus yliampuvaltakin vaikuttavaa mainostusta ja myyntiä.

Netissä saattaa toki törmätä sivustoihin, joiden pääasiallinen tarkoitus on asentaa tietokoneellesi virus tai huijata pankkitilisi tyhjäksi, mutta keskityn listassani olemassa oleviin kouluttajiin. Painopiste on verkkokoulutuksessa, mutta monet näkemyksistä sopinee myös lähiopetukseen.

1. Liian simppeliä

Onko kouluttajan opettama menetelmä yksinkertainen kuin taikatemppu? Äänellisiä haasteita on monenlaisia, joten yhdellä tempulla tuskin ratkaistaan niitä kaikkia. Äänenkäyttöön kuuluu useita osa-alueita, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.

Opettaja on saattanut kokea saavansa itse avun tietystä menetelmästä, ja hän saattaa uskoa muidenkin kokevan samoin. Tarjottu menetelmä sopii juuri sinulle, tai sitten ei. Hyvällä kouluttajalla on hallussaan kokonainen menetelmien työkalupakki, josta valitaan tarpeeseen sopiva työkalu. Tähän näkemykseen se varaus, että kokonaisnäkemystä kouluttajan menetelmistä voi olla vaikea muodostaa, mikäli hän tarjoaa verkossa vain vähän tietoa.

2. Irrallisuus äänifysiologiasta

Laulaminen tasapainottelee kahden maailman, kehollisen ja mielen maailmoiden välillä. Nykyään ollaan yksimielisiä siitä, että keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Mieliala voi vaikuttaa laulusuorituksen onnistumiseen hyvinkin paljon. Voimme vaikuttaa ”lauluinstrumentin” toimintaan jonkin tunnereaktion tai mielikuvan avulla. Jos laulutekniikan opiskelusta puhutaan, niin mielestäni mielikuvia ja tunteita ei pitäisi käyttää ilman fysiologista perustelua. Laulunopiskelijan tulee ymmärtää, mihin mielikuvilla pyritään, ja mikä on niiden fysiologinen perusta. Jos palvelu edustaa jotain muuta kuin laulutekniikan opettelua (esim äänimeditaatiota), fysiologia ei välttämättä ole niin suuressa osassa.

3. Huuhaa

Teoria laulamisen takana saattaa olla hyvinkin erikoinen. Ainakin periaatteessa on mahdollista, että löytämäsi materiaali liittyisi johonkin laajempaan ideologiaan tai kulttiin.

Itselläni meni vuosi laulullisesta elämästäni aika lailla hukkaan, kun laulunopettajani Keski-Euroopassa opetti minua epätyypillisen menetelmän mukaisesti. Siinä laulajat jaetaan syntymäajan perusteella solaarisiin ja lunaarisiin. Jako ratkaisee opetettavan laulutekniikan, joka taas perustuu mielikuviin äänen suunnasta. Lunaarinen sisäänpäin, solaarinen ulospäin. Olin pitkän aikaa pyrkinyt eroon puristeisesta äänenkäytöstä, joten mielikuvat äänen suuntaamisesta ulospäin eivät toimineet, vaan yllyttivät hyperfunktionaaliseen äänentuottoon.

En sano, että tällaiset vaihtoehtoiset lähestymistavat laulamiseen tai äänenkäyttöön ovat automaattisesti huonoja. Pitäisin niitä kuitenkin korkeintaan kivana lisänä. Erikoiset menetelmät voivat inspiroida ja hyvällä tuurilla ne jopa saattavat hyödyttää laulunopiskelijaa.

4. Dramatisointi

Perustuuko kouluttajan myyntitaktiikka negaukseen? Esittääkö hän epäilyksen, että lähtötilanteesi on surkea (vaikkei ehkä edes ole tavannut sinua). Mutta ei hätää, hänen menetelmänsä lupaa pelastaa sinut! Todisteeksi hän saattaa esitellä joukon pelastamiaan opetuslapsia.

Olen todistanut tilanteita, joissa opettaja avaa laulukurssin siten, että hän haukkuu opiskelijoiden laulutekniikan, tuomitsee aiemmat opit ja muut opettajat. Hän saattaa esimerkiksi väittää, että oppilas laulaa väärän äänityypin ohjelmistoa. Toivoisin, että tällainen pelolla opettaminen olisi jäänyt historiaan. Vaikeuksista voittoon – minun palveluni avulla –mainostusta käytetään edelleen, tosin harvemmin noin brutaalisti kuin yllä kuvasin.

5. Paikkansa pitämättömät terveyslupaukset

Mikäli terveysvaikutusten kuvailu on keskeinen osa kouluttajan mainontaa, olisi asiallista esittää tieteelliset lähdeviitteet. Mielestäni ei olisi vastuullista väittää, että laulunopettaja on palveluidensa avulla parantanut sairauksia. Kuten olen aiemmin maininnut, sairauksien ja äänihäiriöiden diagnosointi ja hoitaminen ei kuulu laulunopettajan tehtäviin. Terveyden ja toimintakyvyn vaaliminen on tärkeää, mutta sitä ei tule sekoittaa sairaudenhoitoon.

6. Epäeettinen toiminta

Ei ole suotavaa, että kouluttaja viisveisaa tekijänoikeuksista, tavaramerkeistä jne. Viisas kouluttaja toimii eettisesti ja parhaan harkintansa mukaan. Hän esimerkiksi merkitsee tekstiinsä lähdeviitteet, mikäli lainaa muiden tekstiä. Julkaistessa materiaalia olisi hyvä pitää mielessä mahdolliset teosto-säännöt, patenttioikeudet, tavaramerkkilaki jne. Hyvät käytöstavat ja reilu meininki eivät ole ikinä haitaksi!

Suunnistaminen somessa ei kieltämättä ole aina ihan helppoa. Sääntöjä saattaa joskus rikkoa huomaamattaan. Oikeuttaako jonkin teon verkossa se, että ”muutkin” tekee niin? Onneksi verkkoalustatkin ottavat vastuuta ja oikeudelliset seikat selviävät. Mielestäni on hieno uudistus, että youtube jakaa automaattisesti osan kaupallistettujen musiikkiesitysten tuotoista tekijänoikeuksien omistajille, eikä cover-tulkintoja esittävän muusikon tarvitse itse pähkäillä asiaa. Neuvoja näihin kysymyksiin on mahdollista saada esimerkiksi ammattiliitosta, ja googlaamallakin pääsee aika pitkälle.

Käytännön esimerkki eettisestä pohdiskelusta: Minulle on esitetty toiveita, että tekisin vocal coach reacts-videoita. Idea on, että laulunopettaja kuuntelee ja arvioi jonkin artistin esitystä ja laulutapaa. Mieleeni nousi kaksi kysymystä: 1. Millä ehdoilla voi sisällyttää jonkun muun tekemän videon ja musiikkiesityksen omaan videoonsa? 2. Onko eettistä ruotia julkisesti toisten laulamista? Tein kuitenkin yhden videon hieman samanlaisella idealla. Analysoin Nightwish-bändin kolmea naislaulajaa. Pyrin välttämään loukkaavia ilmauksia, enkä myöskään liittänyt videooni Nightwishille kuuluvaa materiaalia.

Katso video täältä.

7. Jäykät mielipiteet

On hälyttävä merkki, mikäli opettajalla on ”minulla on totuus, muut ovat väärässä”-asenne. Väite ei voi pitää paikkaansa. Ihmisäänen toiminta tunnetaan jo melko hyvin, ja laulupedagogiikan koulutus kehittyy koko ajan.

8. Itsekeskeisyys ja itsekehu

Minä minä minä. Pyöriikö kouluttajan huomio oman erinomaisuuden ympärillä? Laulunopetus ja äänivalmennus ovat palveluammatteja. Palvelumme on olemassa asiakkaita varten.

On asiakkaiden tehtävä arvioida, onko kouluttajan laatima verkkokurssi huikea tai laulunopettajan oma ääni suuri ja mahtava. Minulle nousee itseään kehuvasta toimijasta yleensä aika epäammattimainen kuva. Oman erinomaisuuden ajaminen esimerkiksi kollegoja väheksymällä ei kerro mistään muusta kuin omasta epävarmuudesta. Antaa tekojen ja osaamisen puhua puolestaan!

9. Verkkokurssi riittää

Lauluharrastajat ovat keskenään eri lähtöpisteissä ja etsivät koulutuksilta eri asioita. Verkkokursseilla on monia etuja. Ne voivat kasvattaa motivaatiota laulamiseen. Saatat saada haltuusi uusia harjoituksia. Tietomääräsi äänenkäytöstä ja laulamisen eri osa-alueista voi kasvaa. Jonkun lauluharrastusta voi viedä eteenpäin jo pelkästään se, että ryhtyy laulamaan ja saa kokemusta laulamisesta. Olemme kuitenkin lopulta sen faktan edessä, ettei verkkomateriaaleihin tai esimerkiksi ryhmäluentoihin perustuva verkkokussi anna sinulle palautetta harjoitteiden suorittamisesta. Verkkokurssi ei arvioi haasteitasi ja vahvuuksiasi, eikä tarjoa juuri sinulle räätälöityjä ohjeita ja harjoitteita. Verkkokurssi ei mielestäni korvaa henkilökohtaista, ammattilaisen tarjoamaa opetusta, vaan toimii parhaimmillaan lisänä sille. Mielestäni voit siis kyseenalaistaa sellaisen lupauksen, että opit varmasti laulutekniikkaa verkkokurssin avulla.

10. Ei vaan kolahda

Et ehkä saa kiinni jonkun kouluttajan tavasta opettaa. Et ymmärrä hänen tapaansa selittää asioita. Harjoitukset tuntuvat epäsopivilta tai toimimattomilta. Tämä ei tee kouluttajasta epäpätevää, mutta hyvä ratkaisu voi olla kääntyä muiden koulutusten puoleen.