Ääniharjoitus – Äänitohtori Maarit Aura

Kategoria: Ääniharjoitus

Harjoitusohjelma laulunopiskelun apuna

Julkaistu lokakuu 22, 2024joulukuu 14, 2024 tekijä Maarit Aura

Tässä blogitestissä vastaan seuraajalta tulleeseen sähköpostiin, jossa kyseltiin laulun kotiharjoittelusta ja harjoitusohjelman tekemisestä.

Kuuluvatko harjoitusohjelmat vain urheiluun?

Harjoitusohjelma -sana lienee monelle tutumpi liikunnan kuin musiikin saralta. Olen itse käynyt viimeaikoina aktiivisesti kuntosalilla ja nähnyt, kuinka ihmiset seuraavat personal traineraiden heille laatimia harjoitusohjelmia, tai merkkaavat suorituksiaan äppeihin. Voisiko laulamisen harjoittelu olla yhtä säntillistä ja määrätietoista? Liikunnassa ja äänenkäytön harjoittelussa on tiettyä samankaltaisuutta. Molemmissa halutaan oppia oikeanlainen suoritustapa ja painaa se lihasmuistiin. Sekä liikunta että laulaminen tuottavat nautintoa ja hyvinvointia. Urheilussa toistojen määrällä ja vastuksen kasvattamisella voidaan tähdätä esimerkiksi parempaan kuntoon, liikkuvuuteen ja suurempaan lihasmassaan. Laulamisessa ja puhumisessa aivan yhtä suoraa korrelaatiota ei ole. ”Laululihakset” eivät kasva määrättömästi rehkimisellä ja voimankäytöllä. Harjoitukset tulisi suorittaa ”oikein” jotta niiden tekemisestä olisi hyötyä. Toistot väärällä tekniikalla voivat viedä äänenkäyttäjää jopa epätoivottuun suuntaan.

Oivalluksia ja hienomotoriikkaa

Puhe- ja laulutekniikka ovat pääosin hienomotoriikkaa. Kehitys lähtee oivalluksesta. Laulunopettaja ohjaa ja houkuttelee oppilasta kohti parempaa tekniikkaa ja auttaa tunnistamaan toivotun äänentuottotavan. Ensin tullaan tietoiseksi, sitten oivallus pyritään painamaan lihasmuistiin ja uusi äänentuottotapa vakiinnutetaan osaksi päivittäistä äänenkäyttöä. Laulutunneilla kannattaakin kiinnittää huomio etenkin niihin hetkiin, kun harjoitus sujuu hyvin, äänentuotto tuntuu mukavalta tai opettaja antaa sinulle positiivista palautetta. .

Mutta vastaus kysymykseen – Harjoitusohjelmia laulutaidon kehittämiseksi voi hyvinkin seurata kun tietyt lainalaisuudet ymmärretään. Oleellinen kysymys on, kuinka sinä seuraat ohjelmaa eli teetkö harjoitukset tarkoitetulla tavalla.

Nuottipaperille tai sanelimeen

”Harjoitusohjelma” on perinteisesti syntynyt laulutuntien yhteydessä. Opettaja teettää ääniharjoituksia, ja toivoo, että oppilas painaisi harjoituksia pikkuhiljaa mieleensä ja tekisi niitä omatoimisesti. Toimittuani vuosikausia laulunopettajana olen huomannut, että vain hyvin harva muistaa harjoituksia enää laulutunnin jälkeen. Yleensä opastan oppilaita hankkimaan nuottivihkon, johon äniharjoitukset kirjoitetaan ylös. Modernimpi tapa on äänittää harjoitukset kännykän sanelimella, jolloin niitä on helppo toistaa kotona. Toisaalta kännykät vaihtuvat parin vuoden välein, tekniikka uudistuu ja tiedostot tuhoutuvat. Minulla on edelleen tallella vihko, johon laulunopettaja on merkannut ääniharjoituksia yli 20 vuotta sitten! Joskus saan laulutunnin jälkeen sähköpostin, jossa asiakas pyytää minua koostamaan tunnin sisällön ja/tai harjoitukset hänelle kirjallisesti. Tähän opettajalla ei luonnollisesti ole velvollisuutta, vaan tarvittavat muistiinpanot tulisi tehdä tunnin aikana.

Tavoitteellista harjoittelua

Voisi ajatella, että harjoitusohjelma on kokonaisuus, joka sisältää kaiken tarvittavan kehon lämmittelystä spesifeihin ääniharjoituksiin. Harjoitusohjelmalla tulisi loogisesti ajatellen olla jokin tavoite. Ääniharjoitukset eivät ole pelkkää lauleskelua tai äänenlämmittelyä, vaan niiden avulla harjoitellaan jotakin tiettyä laulamisen aspektia. Harjoitukset valitaan yksilöllisesti. Oma opettaja tuntee juuri sinun äänesi ja hänellä on näkemys siihen, mitä sinun laulamisessasi kannattaisi kehittää ja miten. Jokaiselle laulunharrastajalle sopivan harjoitusohjelman tekeminen on siksi haastellista.

Jokaiselle sopivia harjoituksia vai räätälöity harjoitusohjelma?

On olemassa laulamisen osa-alueita, joiden harjoittelusta lähes kaikki hyötyvät. ”Yleispätevän” harjoitusohjelman oleellisia osa-alueita voisi olla esimerkiksi vireystila, asento ja rentouden ja aktiivisuuden sopiva suhde, musikaalisuus, melodiassa ja rytmissä pysyminen. Niinikään hengitys, fonaatio eli äänihuulivärähtely ja äänenalukkeet, ääntöväyläasetukset ja artikulaatio, alaäänet, ylä-äänet, rekisterit, rekisterisiirtymät ja miksti ja kuuluvat laulamisen perusteisiin. Toisaalta huomaan usein, ettei asiakas alkuvaiheessa itse tiedosta omaa äänenkäyttöään, jolloin harjoituksia voi olla vaikea tehdä ilman ohjausta.

Musiikkityyli ja kehitystaso huomioiden voidaan valita harjoituksia tietyille laulutekniikoille, kuten twang, belting ja sob, tai tietyt tyylilajiin kuuluvat tyylikeinot tai fraseeraus, esim. klassisessa laulussa kuviolaulu tai staccato. Myös dynaamiset vaihtelut voisivat kuulua harjoitusohjelmaan. Edellämainittujen lisäksi laulutunneilla harjoitellaan esimerkiksi tekstin ymmärtämistä ja sisäistämistä, eri kielten lausumista, musiikkikappaleen omaksumista, musiikinteoriaa, improvisointia, ilmaisua ja esiintymistä.

Harjoitusten määrä ja kesto

Suositeltava harjoittelun määrä ja kesto voi niinikään vaihdella laulajasta toiseen. Tähän vaikuttaa moni tekijä, kuten lähtötilanne. Ammattilaiset ja puoliammattilaiset tiedostavat itse omaa ääntään ja sen tarpeita. On myös ihmisiä, joilla ilman koulutustakin on toimiva äänentuotto, jolloin hän voi laulaa pitkiäkin aikoja äänen väsymättä. Jos henkilön äänentuotto on hyvin ongelmallista, hänellä on äänioireilua tai on ollut jopa äänihäiriö, harjoitusten valinta ja ohjeiden noudattaminen on erityisen merkityksellistä. Sattumanvarainen, ilman keskittymistä tapahtuva laulaminen saattaa tällöin vahvistaa haitallista äänentuottotapaa.

Useimmille laulunharrastajille suosittelen mieluummin useita lyhyitä harjoituksia, kuin pitkää harjoitusta harvoin. Joskus oppilaat kertovat innostuneensa laulamaan monta tuntia putkeen. Silloin ääni on saattanut käheytyä. Harjoitukset voidaan jakaa palasiksi päivän varrelle. Esimerkiksi pieni äänenavaus aamupäivällä, ja ääniharjoituksia ja kappaleen harjoittelua iltapäivällä / illalla. Eri osa-alueiden harjoittelua voidaan jakaa eri päiville. Mielestäni hyvä rytmi laulutunneilla käyvälle aloittelijalle voisi olla esimerkiksi n. 20 harjoitus muutaman kertaa viikossa. Jo yksi tai kaksi lyhyttä harjoitusta viikossa on parempi kuin ei yhtäkään harjoitusta! Kun oppilas pääsee jyvälle äänenkäytöstä, harjoitusten kestoa ja määrää voi kasvattaa. Äänelle on hyvä antaa välillä myös lepopäiviä.

Ääniharjoitus päivässä

Julkaisemani Ääniharjoitus päivässä-verkkokurssi sisältää 30 ääniharjoitusta. Kurssin idea oli tehdä alunperin yksi harjoitus päivässä, mutta nykyään kaikki harjoitukset ovat heti asiakkaalle auki ja niitä on mahdollista seurata 6kk:n ajan. Kurssin harjoituksia yhdistelemällä pääset jo melko kattavasti kiinni monipuoliseen harjoitteluun ja voit pyrkiä laatimaan oman harjoitusohjelmasi. Henkilökohtaista laulutuntia pätevän laulunopettajan johdolla ei luonnollisesti korvaa mikään.

Harjoitusohjelma voisi sisältää esimerkiksi seuraavia kohtia:

-Pieni kehon lämmittely

-Hengitysharjoitukset

-Tarvittaessa leuan ja kasvojen alueen lämmittely / rentoutus

-Alustavia äänenlämmittelyjä, esim huuli-/kielitäry, hyminä

-Harjoituksia äänentuoton eri osa-alueille: fonaatio, äänenalukkeet / äänenlaatu, rekisterit ja rekisterisiirtymät, artikulaatio ja ääntöväylän optimaalinen hyödyntäminen

-Keskialue, sitten alaäänet ja ylä-äänet

-Genrenmukaiset harjoitukset ja erityistekniikat

-Fraseeraus, dynamiikka, ilmaisu

-Kappaleen harjoittelu

Katsaus äänitieteeseen: Interaktio ja impedanssi – ääntöväylän sopiva ahtauttaminen parantaa äänihuulivärähtelyä

Julkaistu lokakuu 20, 2023syyskuu 29, 2024 tekijä Maarit Aura

HUOM. Maarit Aura on siirtänyt palvelunsa Helsinkiin 1.1.2024. Tervetuloa laulutunnille tai äänivalmennukseen Helsingin keskustaan, Kamppiin (ja syyskuusta 2024 alkaen Töölöntorille)! Ryhmäkoulutuksia Aura pitää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Otathan yhteyttä meilitse: aura.maarit(at)gmail.com.

Puolisulkuharjoitukset ovat vakiintuneet osaksi laulutuntien ja äänivalmennusten opetussisältöä. Puolisulku- eli semiokluusioharjoituksiin kuuluvat mm. nasaalikonsonanteilla tehtävät harjoitukset sekä erilaiset päristelyt. Ilmiö puolisulkuharjoitusten takana voi vaikuttaa vaikeaselkoiselta, mutta on äänentuoton kannalta äärimmäisen tärkeä. Kun ääntöväylään aiheutetaan sopiva ahtauma, äänihuulivärähtely kohenee. Mikäli tämän blogikirjoituksen ymmärtäminen tuntuu haastavalta, älä säikähdä. Saat puolisulkuharjoitusten edut ottamalla ne osaksi rutiineitasi.

Ääni-instrumentin kolme toiminnallista osaa

Äänielimistö koostuu kolmesta toiminnallisesta osasta: 1. voimanlähde hengityselimistö, 2. äänilähde äänihuulet ja 3. resonaattori ääntöväylä. Hengityksen tuottama ilmavirta siis toimii äänentuoton energialähteenä. Ääni syntyy kurkunpäässä sijaitsevissa äänihuulissa. Ääntöväylä on ontelosto äänihuulilta huulille ja sieraimiin. Ääntöväylässä syntyvät mm. laulussa tarvittavat erilaiset äänensävyt ja ääntöväylän alueella sijaitsevilla artikulaatioelimillä artikuloidaan tekstiä. Kolme edellä mainittua äänielimistön osaa eivät nykytiedon mukaan toimi erillään toisistaan, vaan ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja vaikuttavat toisiinsa. Tätä sanotaan interaktioksi.

Ääntöväylän ja äänihuulten vuorovaikutus

Oletko vielä mukana? Nyt edetään haastavampaan osuuteen 🙂 Ääntöväylä vaikuttaa äänihuulivärähtelyyn kahden eri mekanismin kautta. Ääntöväylän ja äänilähteen (äänihuulet) vuorovaikutusta on siis kahdenlaista, akustista ja mekaanista. Akustisella interaktiolla (vuorovaikutuksella) tarkoitetaan ääntöväylän vaikutuksia ns. glottaaliseen ilmavirtauspulssiin eli siihen ilmavirtaukseen, joka purkautuu äänihuulten välistä niiden värähdellessä. Ääntöväylän resonanssit eli formantit vaikuttavat niinikään äänihuulivärähtelyyn. (Akustis-) mekaaninen interaktio tarkoittaakin äänihuulten ylä- ja alapuolisen tilan resonanssien vaikutuksia äänihuulivärähtelyyn.

Ääntöväylän ahtauttaminen parantaa impedanssia

Kun äänihuulet värähdellessään jaksottavat ääniraosta purkautuvaa ilmavirtaa, ilmanpaine äänihuulten ala- ja yläpuolella ja äänihuulten välissä vaihtelee. Ilma virtaa keuhkoista ääniraon kautta nieluun ja ulos suuaukosta. Ilmavirta kohtaa tällä matkalla vastuksia. Äänirako eli glottis on läpimitaltaan pikkuruinen, joten sen vastus keuhkoista tulevalle ilmavirralle on suuri. Ääntöväyläputki aiheuttaa vastusta, joka vaikuttaa äänihuulivärähtelyyn. Ääntöväylässä sijaitsee”esteitä” ja erikokoisia osia, jotka vaikuttavat ilmanpaineen kulkuun ääntöväylässä. Osa ilmanpaineesta kulkeutuu ääntöväylästä ulos, mutta osa kohdistuu takaisin äänilähteeseen aiheuttaen muutoksia sekä äänilähteessä että ääntöväylässä. Tätä ääntöväylän vastusta kutsutaan impedanssiksi. (Impedanssi = taajuusriippuva vastus, suhdeluku paineen ja virtauksen välillä). Ääntöväylän akustiikan vaikutus tulee ilmeiseksi silloin, kun ääntöväylän vastus ilmavirtaukselle kasvaa. Tämä tapahtuu esimerkiksi suljettujen (b, d, g, r) ja puolisuljettujen (i, y, u, v, z, m, n, ng) äänteiden aikana.

Sopiva vastus

Optimaalinen äänentuotto syntyy silloin, kun ääntöväylän ja äänihuulten vastus ovat sopivassa suhteessa keskenään. Koska impedanssi tarkoittaa suhdelukua paineen ja virtauksen välillä, sen kasvattaminen onnistuu joko ääntöväylän ilmanpainetta kasvattamalla tai ilman virtauksen nopeutta hidastamalla. Impedanssin määrä on riippuvainen siitä, kuinka pitkän matkan tai kapean väylän läpi ilmanpaine joutuu kulkemaan. Ääntöväylän pidentäminen kurkunpäätä laskemalla tai kapeuttaminen epilaryngeaaliputkea ahtauttamalla lisäävät ilmamassan vastusta, eli parantavat impendanssia.

Positiivinen ja negatiivinen reaktanssi

Inertanssi (positiivinen reaktanssi) tukee äänihuulivärähtelyä. Tuolloin ilmanpaine äänihuulten yläpuolella hidastaa ääniraon avautumista. Ääniraon sulkeutuessa yläpuolinen paine on pienempi ja edistää ääniraon sulkeutumista. Positiivinen reaktanssi myös laskee kynnyspainetta ja muotoilee virtauspulssia niin, että yläsävelet voimistuvat ja äänenvoimakkuus lisääntyy muutamalla desibelillä.

Reaktanssi voi olla myös negatiivista. Negatiivinen reaktanssi (kapasitanssi) haittaa äänentuottoa. Negatiivisen reaktanssin vallitessa äänirako pyrkii jäämään auki, koska tällöin äänihuulten yläpuolinen paine on pieni glottiksen avautuessa ja suuri sen sulkeutuessa.

Interaktion hyödyntäminen laulamisessa

Akustis-mekaanisen vuorovaikutuksen soveltaminen laulamiseen on laulajille tuttua, vaikkakin ilmiö harvoin selitetään laulunopiskelijalle tieteellistä sanastoa käyttäen. Harjaantuneen laulunopettajan korva oletettavasti erottaa hyvän interaktion ja pyrkii sen toteuttamiseen vaistonvaraisesti.

Akustis-mekaanisen vuorovaikutuksen määrää voi säädellä vaihtelemalla adduktion tiiviyttä, kurkunpääputken läpimittaa tai perustaajuutta. Epilaryngaaliputken suhteellinen ahtauttaminen mm. sopivalla kurkunpään laskulla ja/tai nielun avartamisella nostaa ääntöväylän vastusta eli inertiivistä reaktanssia, joka voi myös tehostaa äänihuulivärähtelyä. Epilaryngaaliputken ahtauttaminen stabiloi äänihuulivärähtelyä ja laskee kynnyspainetta ja törmäyspainetta. Kun epiglottaalinen alue äänihuulista kurkunkanteen on sopivan ahdas, se toimii kuin trumpetin suukappale – sovittaa suuren huulivastuksen instrumenttiputken pienempään vastukseen. Tämä kasvattaa äänen kantavuutta ilman lisäkuormitusta. Epilaryngeaaliputken kaventaminen liittyy kevyessä musiikissa twang-käsitteeseen ja klassisessa laulussa ring-käsitteeseen. Ääntöväylään voidaan myös pyrkiä luomaan kapeikkoja, mm. kielen avulla.

Reaktanssilla on yhteys ääntöväylän resonansseihin. Resonanssin alapuolella reaktanssi on positiivista, eli se kasvaa aina resonanssitaajuuteen saakka, mutta heti, kun resonanssitaajuus saavutetaan, reaktanssi sukeltaa negatiiviseksi. Tätä voi käytännössä havainnollistaa tekemällä sävelkorkeusliukuja putkeen. Kun f0 (eli perustaajuus) on F1:n (eli ääntöväylän ensimmäisen resonanssin ns. formantin) alapuolella, putki antaa tukea, mutta kun f0 saavuttaa F1:n tai menee sen yli, tuki katoaa, on kuin putkea ei enää olisi huulilla ollenkaan.

Väylätuki

Hengitystuki on useimmille laulajille tuttu käsite. Kuitenkin myös ääntöväylä tukee äänentuottoa. (Ääntö)väylätuki on laulajan kokemus siitä, että ääntöväylä antaa tukea. Väylätuki voidaan ymmärtää tuntoaistimukseksi riittävän voimakkaasta positiivisesta reaktanssista eli hyvästä interaktiosta äänilähteen ja suotimen välillä väylässä. Väylätuki hidastaa ilmavirtausta. Se myös lisää äänen voimakkuutta ja kuuluvuutta sekä stabiloi rekisterisiirtymiä. Väylässä on suuri positiivinen reaktanssi silloin, kun F1 (tai F2) on riittävän lähellä perustaajuutta tai, kun epilaryngeaaliputki on sopivan ahdas ja tarjoaa positiivisen reaktanssin laajalla taajuusalueella. Positiivinen reaktanssi helpottaa äänihuulivärähtelyä alentamalla äännön kynnyspainetta eli alinta painetta, jolla äänihuulet lähtevät värähtelemään ja värähtely pysyy yllä.

Ääntöbalanssi – adduktion ja ilmanpaineen suhde

Impedanssin yhteensovittamisen avulla voidaan kehittää ääntöbalanssia, eli adduktion ja ilmanpaineen sopivaa suhdetta. Impedanssi edesauttaa taloudellista äänentuottotapaa. Äänihuulten yläpuolella olevan paineen kasvu estää äänihuulia painumasta liian tiukasti yhteen, mikä estää hyperfunktionaalista (puristeista) äänentuottoa. Jotta äänihuulivärähtely olisi mahdollista paineen lisääntyessä, vaaditaan adduktion lisäämistä, mikä auttaa hypofunktionaalisen (vuotoisen) äänentuoton estämisessä.

Puolisulkuharjoitukset apuna optimaalisen äänentuoton kehittämisessä

Positiivista reaktanssia voidaan kehittää semiokluusio-, eli puolisulkuharjoitteiden avulla. Puolisulkuharjoituksissa ääntöväylää ahtautetaan mm. huulitäryn, nasaalien ja putkiin ääntämisen avulla, jolloin ilmanpaine ääntöväylässä kasvaa. Ääntöväylän resonanssien aiheuttamat värähtelytuntemykset kasvojen alueella voivat kasvaa. Ne taas toimivat palautesignaaleina optimaalisesta äänentuotosta. Laulunopiskelija saa ääntöväylää ahtauttavien harjoitusten aikana kokemuksen ääntöväylän tukevasta vaikutuksesta, eli väylätuesta. Tämä tuntemus pyritään siirtämään harjoituksesta muuhun äänenkäyttöön. Ammattimaisen laulukoulutuksen tarkoitus on oppia pitämään yllä positiivista reaktanssia laajalla sävelkorkeusvaihtelualueella. Toki asiaa ei välttämättä sanoiteta näillä käsitteillä, vaan laulunopettajat operoivat havainnollistamalla asiaa. Yksityiskohtaiset kuvaukset huuli- ja kielitäryyn löydät ainakin Ääniharjoitus päivässä– ja Laajenna äänialaasi -verkkokursseista sekä maksuttomasta äänenlämmittelystä puhujille.

Lähteitä

Aura, M. (2023). Imposto, pääresonanssi, laulajan ilme : laulupedagogisten käsitteiden fysiologiset ja akustiset selitykset. Tampereen yliopisto.

Laukkanen, A.-M. & Laine, U. K. (2020). Katsaus vuorovaikutukseen ääntöväylän ja äänilähteen välillä. Puhe Ja Kieli, 1, 83–97. https://doi.org/10.23997/pk.95502

Laukkanen, A.-M. & Leino, T. (1999). Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki: Gaudeamus.

Titze, I. R. (2008). Nonlinear source-filter coupling in phonation : Theory. The Journal of the Acoustical Society of America, 123(5), 2733–2749. https://doi.org/10.1121/1.2832337

Titze, I. R. & Story, B. H. (1997). Acoustic interactions of the voice source with the lower vocal tract. The Journal of the Acoustical Society of America, 101(4), 2234–2243. https://doi.org/10.1121/1.418246

Titze, I. R. & Verdolini Abbott, K. (2012). Vocology : the science and practice of voice habilitation. Salt Lake City: Center of Voice and Speech.

Vainio, M., Palo, P., Aalto, D. & Laine, U. (2009). Lähde ja suodin – puheentuoton akustiikasta ja sen mallintamisesta. Teoksessa Aaltonen, O., Aulanko, R., Iivonen, A., Klippi, A. & Vainio, M. (toim.), Puhuva ihminen – Puhetieteiden perusteet (1-2. painos). Helsinki: Otava.

Katso video formanteista!

Kirjoittaja on musiikin maisteri (pääaine laulupedagogiikka) sekä filosofian tohtori (pääaine vokologia).

Laajojen intervallien ja ylä-äänten laulamisesta

Julkaistu elokuu 19, 2021elokuu 29, 2021 tekijä Maarit Aura

Intervalli tarkoittaa kahden sävelen välistä korkeuseroa. Laajalta saattaa tuntua intervalli, joka on esimerkiksi kvinttiä suurempi, eli seksti, septimi, oktaavi tai nooni. Äärimmäisenä esimerkkinä suurista intervalleista mainitsen Mozartin aarian Come scoglio. Laajojen intervallien laulamisessa on haasteensa. Siirryttäessä matalamman ja korkeamman sävelen välillä täytyy äänielimistössä tehdä nopeita säädöksiä. Laajojen intervallihyppyjen laulamista ei voi ratkaista yhdellä kikalla, vaan peruslaulutekniikan olisi hyvä olla kunnossa. Olisi eduksi hallita mm. rekisterinvaihdot, ilmanpaineen säätely ja toimivat ääntöväyläasetukset. Laajojen hyppyjen laulamiseen on luonnollisesti eduksi laaja ääniala. Tutustu ihmeessä verkkokurssiini Laajenna äänialaasi. Musiikkityylilläkin on merkitystä.

Äänihuulet määrittävät äänen taajuuden

Laajat intervallit toteutetaan .. yllätys yllätys… äänihuulilla! Äänihuulet ja niiden sisäiset lihakset säätävät sävelkorkeuden. Kurkunpään lihaksilla vaikutetaan äänihuulten pituuteen, paksuuteen, jäykkyyteen ja värähtelevän massaan. Perusperiaate on, että äänihuulet venyvät kun sävelkorkeus nousee. On myös toinen mekanismi jolla voidaan tuottaa korkeita ääniä. Flageoletti- tai vihellysäänet toteutetaan pienentämällä värähtelevää massaa, jolloin vain osa äänihuulista värähtelee. Matalammilla sävelkorkeuksilla äänihuulet ovat lyhyet ja paksut ja värähtelevät kauttaaltaan. Merkittävää onkin se, millä äänialueella hyppy toteutetaan. Jos vaihdetaan lennossa rekisteriä / kurkunpään mekanismia, äänihuulet joutuvat tekemään tarkempia säädöksiä.

Kun kiristää ja puristaa

Jos et usko äänihuultesi kykyyn tuottaa intervalleja, saatat lähestyä laajoja sävelkulkuja lihaspuristuksen avulla. Saatat huomaamattasi kiristää kurojalihaksia tai jännittää kieltä tai leukaa. Tuolloin äänihuulet eivät puristuksesta johtuen välttämättä pääse toteuttamaan luontaista tehtäväänsä. Ääni soljuu helpommin vapaana. Ehdotan, että pyrit rentouttamaan jännitykset. Ota rento syvähengitys ennen intervallin laulamista ja rentouta samalla hartiat, kaula, kurkunpää ja leuka.

Tasainen ilmanpaine

Aloittelijan kannattaa mielestäni laulaa laajat intervallit aluksi keskivoimakkuudella, mezzo forte tai mezzo piano. Soljuvin intervallikulku syntyy, kun ilmanpaine säilyy molemmilla sävelillä suht tasaisena. Monet laulunharrastajat tulevat automaattisesti lisänneeksi ilmanpainetta turhan paljon ylä-ääniä laulaessa. Mielestäni itseään ei kannata totuttaa siihen että fraasin korkeimmat sävelet tuotetaan aina kovalla ilmanpaineella. Laulaminen saattaa tuolloin jäädä sävyttömäksi. Monet yhdistävät mielessään suuren ilmanpaineen voimakkaaseen tai soivaan lauluääneen. Huomaathan, että voimakas ilmanpaine vaatii hyvää glottisresistanssia, eli glottiksen vastusta ilmanpaineelle, jotta ääni säätyy laadukkaana paineesta huolimatta. Ilmanpaineen lisäksi on olemassa muita mekanismeja voimakkaan tai kantavan äänen tuottamiseen. Soiva ääni mahdollisimman taloudellisesti, on hyvä perusperiaate.

Leuan avaus

Jos pitäisi antaa vain yksi neuvo laajojen intervallien laulamiseen, se olisi leuan avaus. Perusperiaate on avata suuta ja leukaa kun siirrytään matalammalta selvästi korkeammalle sävelelle. Tätä on helppo tarkkailla peilistä. Vokaalin sävy muuttuu usein ylä-ääntä laulaessa. Esimerkiksi I-vokaalin puhemaisuudesta on lähes pakko luopua. Suuta voidaan avata monin tavoin. Jos laulamme klassista musiikkia, suuaukkomme on todennäköisesti pyöristetty kun rytmimusiikin tyyleissä suuaukko on leveämpi. Nyt lähestymme aihetta nimeltään vokaalimodifikaatio. Ehkäpä siitä lisää myöhemmin.

Fraseeraus

Suosittelen että ajattelet ylä-äänen osaksi fraasin linjaa. Älä tähtää siihen tai keskity siihen. Ylä-ääneen kannattaa valmistautua ala-äänellä. Jos puserrat alemman sävelen, on hyvin vaikea tuottaa soiva, puhdas ylä-ääni. Jos laulat alemman sävelen kirkkaasti ja soivasti on ylä-ääni sen jälkeen helpompi tavoittaa. Tuolloin äänensävykin pysyy tasaisempana.

Mielen voima

Laulamisen harjoittelussa tarvitaan oman mielen manipulointia. Jos ajattelet, että ylä-ääni on ihan helppo juttu niin todennäköisesti äänielimistösi tuottaa sen vaivattomammin. Avuksi voi ottaa erilaisia mielikuvia. Kuvittele, että äänihuulesi venyvät ylä-äänille. Tai että ylä-ääni valuu sinuun ylhäältä päin.

Katso millaisia neuvoja ja harjoituksia annan intervallien laulamiseen YouTube-kanavallani.

Tervetuloa verkkotunnille tai lähiopetukseen Tampereelle !

Laulunopetus verkossa 1 – Tunnistatko luotettavan tiedon ja hyödylliset harjoitteet?

Julkaistu tammikuu 12, 2021tammikuu 25, 2021 tekijä Maarit Aura

Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet valtavasti kulttuuriamme. Murros on luonnollisti vaikuttanut myös laulunopetukseen. Kun aloitin laulunopiskelun 1990-luvun lopussa, tietoa ei ollut tarjolla nykyiseen tapaan. Ymmärrys laulamisesta ja äänenkäytöstä oli pitkälti oman laulunopettajan varassa. Pienen kaupungin kirjastosta saattoi hyvässä lykyssä löytyä pari kirjaa, jotka jollakin tavalla liittyivät laulamiseen. Nykyisen tarjonnan varjopuolena on se, että liikkeellä on kirjavaa materiaalia, eikä aloittelijan ole kovinkaan helppo arvioida tiedon laatua.

Minulle esitetään joskus kysymys, että kuinka äänenkäyttöä käsittelevän, oikeellisen tiedon voi tunnistaa. Esitän tässä joitakin tapoja verkkomateriaalin tason arvioimiseen ja itselle hyödyllisen materiaalin poimimiseen. Käytän tekstissä sanaa ”kouluttaja” henkilöstä, joka jakaa netissä laulunopetusta tai äänenkäyttöä käsitteleviä teoria- tai harjoitusmateriaaleja.

Arvioi lähteen painoarvo

Kun netissä tulee vastaan laulamista tai ääntä käsittelevää materiaalia, pyri punnitsemaan lähteen uskottavuutta. Voit lukiessasi tai videota katsoessasi kysyä itseltäsi seuraavia kysymyksiä: Onko tarjotun tiedon tarkoitus tiedottaa, opettaa, myydä vai viihdyttää? Onko tieto faktaa, onko se mielipide vai propagandaa? Onko kyseessä tieteellinen artikkeli, blogiteksti, mainos vai jotakin muuta? Perustuuko materiaali johonkin tiettyyn näkemykseen, tieteenalaan, laulukouluun, ideologiaan tms?

Huomioi julkaisualusta

Tieteelliset artikkelit käyvät läpi tarkan vertaisarvioinnin. Joissakin piireissa kovin parjattu valtamedia toimittaa faktantarkistuksen, ja on myös vastuussa julkaisemastaan materiaalista. Joillakin julkaisualustoilla materiaalin oikeellisuutta ei tarkisteta mitenkään. Tarjolla on hyvin monen tasoista sisältöä, jonka arvioiminen jää yleisön vastuulle. Silti, youtube on mielestäni paras keksintö sitten polkupyörän! Youtube-videoiden tai vaikkapa yksityisten blogien taso on kiinni pelkästään kouluttajan osaamisesta. Keskustelupalstojen kirjoituksiin suosittelen suhtautumaan korkeintaan viihteenä.

Kirjoittajan pätevyys

Arvioi kouluttajan osaamis- ja koulutustaso. Onko kyseessä tieteilijä, laulunopettaja, puheterapeutti, ammattilaulaja, harrastelija tai jotakin muuta? Onko henkilö pätevä kirjoittamaan tai puhumaan kyseessä olevasta aiheesta? Erityisesti muistuttaisin, ettei amatööri voi lähteä hoitamaan äänihäiriöitä. Sairaudet ja äänihäiriöt ovat foniatrien ja sen jälkeen puheterapeuttien alaa. Minkäänlainen äänihäiriön arviointi ei luonnollisesti onnistu verkkokurssin puitteissa.

Nimekäs artisti saattaa itse laulaa jumalaisesti, mutta oma laulutaito ei vielä korreloi sen kanssa, että henkilö opettaisi hyvää laulutekniikkaa tai osaisi ilmaista asiat pedagogisessa mielessä. Mielestäni on varminta, että laulua (verkossakin) opettavalla henkilöllä on tutkinto laulupedagogiikasta. Harrastelijatkin voivat jakaa somessa näkemyksiään ja treenivinkkejään, mutta niihin kannattaa suhtautua sellaisina kuin ne ovat, eli harrastelijan omina kokemuksina. Katso videoni hyvän laulunopettajan ominaisuuksista.

Linkittyykö materiaali osaksi tunnettua laulupedagogiikkaa

Aloittelijan silmin katsottuna laulupedagogiikka itsessään saattaa tuntua aika mystiseltä. Laulunopetus sisältää käsitteitä, jotka ovat aikoineen syntyneet kehotuntemuksien ja mielikuvien perusteella. Tällaisia ovat mm. peittäminen, fokus, sijoittaminen, maski, imu tai inhalare la voce, hengitystuki… Äänitiede sisältää oman sanastonsa. Esimerkiksi anatomia ja fysiologia ovat siirtyneet äänitieteestä laulupedagogiaan. Sanastoja saatetaan käyttää osittain rinnakkain, kuten itse teen. Sanastojen käyttäminen ei luonnollisesti takaa hyvää pedagogiikkaa. Pätevän kouluttajan ei kuitenkaan pitäisi olla ihan pihalla jo yleisesti tunnetuista menetelmistä. Hyvä laulunopetus on oma, laaja aiheensa, johon en nyt mene syvemmin.

Ilmainen vai maksullinen sisältö

Ilmaisten videoiden tai blogitekstien tarkoitus on yleensä johdattaa yleisö maksullisiin palveluihin. Äänenkäytön kouluttajienkin pitää elää. Uskoisin, että maksullisten palveluiden laadusta ollaan jopa tarkempia kuin ilmaisten palveluiden, koska täytyyhän rahoille tarjota vastinetta. Näin pienessä maassa ei ole varaa kovin moniin pettyneisiin asiakkaisiin. En oikein näe sellaista mahdollisuutta, että kaupallinen yhteistyö vaikuttaisi laulunopettaja-bloggaajan tai -vloggaajan sisältöihin, mutta varmaan joillakin muilla aloilla tällaistakin näkökulmaa voidaan pohtia.

Suomen- vai englanninkielinen materiaali

Mikäli englanninkielentaito riittää, niin käytettävissä olevien materiaalien määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Kuten myös hajonta luotettavan ja ei-niin-laadukkaan materiaalin välillä.

Tyytyväinen asiakaskunta

Vaikuttaako siltä, että kouluttajalla on reilusti tyytyväisiä asiakkaita. Tämä on pääasiassa hyvä merkki. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että joissakin tapauksessa kouluttaja saattaa kerätä tykkäyksiä muilla eduilla kuin pedagogisella ammattitaitolla.

Onko juuri sinulle hyötyä materiaalista

Netissä on esillä materiaalia joka lähtöön: erilaisten efektien opettelua, meditatiivista laulua, laula kuten idolisi-videoita jne. Koko skene saattaa tuntua villiltä länneltä. On tärkeää arvioida, soveltuuko materiaali omiin tarpeisiisi. Pohdi, mitä oikeastaan haluat saavuttaa ja mihin sinun näin ollen kannattaa käyttää aikaa. Onko tarkoituksesi kenties oppia laulutekniikan perusteita, oppia tietyn genren mukaista fraseerausta vai kenties syventyä vaikkapa tunteiden ja lauluäänen yhteyteen?

Sopiva taso

Onko videolla tai verkkokurssilla esitellyt harjoitukset tasoltaan sopivia, kykenet toteuttamaan ne ja koet saavasi niistä hyötyä? Onko teoria ymmärrettävää? Viekö kurssi sinua eteenpäin? Nettivideo ei jousta kuten osaava kouluttaja. On sanomattakin selvää, ettei se tee materiaalista automaattisesti huonoa, mikäli se ei sovellu sinulle. Otetaan esimerkkinä video, jossa laulunopettaja näyttää ääniharjoituksia laulaen omalta äänialueeltaan. Harjoitusten sävelkorkeus ei ehkä täsmää sinun äänialaasi, etkä välttämättä kykene toistamaan harjoituksia laulaen eri oktaavissa. Kouluttajilla ei sinällään ole velvollisuutta tyydyttää kaikkien tarpeita ilmaisvideoillaan.

Utelias, realistinen, terveen kriittinen asenne

Kaikkeen voi tutustua, mutta pureskele ennen kuin nielet. Viime kädessä tunnistat itsellesi soveltuvan materiaalin kokeilemalla, mutta ole tarkka, ettet hukkaa aikaa ja rahaa. Jo omaksutun, toimimattoman tekniikan korjaaminen voi olla työläämpi ja tuskallisempi prosessi kuin aloittaminen ns. puhtaalta pöydältä.

Perustaidot kuntoon

Kun olet oppinut laulutekniikan perusteita henkilökohtaisilla laulutunneilla, sinun on helpompi arvioida tietoa ja laajentaa osaamistasi verkkomateriaalien avulla. Jos sinulla on laulunopettaja, voit jutella hänen kanssaan materiaaleista, joihin olet törmännyt netissä ja jopa pyytää häneltä suosituksia.

Sivistä itseäsi

Hanki itsellesi perustiedot ihmisäänen toiminnasta. Oman tietämyksesi valossa on helpompi punnita erilaisia menetelmiä ja väitteitä. Paras suomenkielinen yhteenveto äänenkäytöstä ja äänen fysiologiasta on mielestäni Ihmeellinen ihmisääni-kirja. Teksti voi toki olla hankalahkoa ymmärtää, mutta suosittelen tutustumaan siihen pikkuhiljaa.

Voit palauttaa mieleesi, että ääni-instrumentin voi ajatella kolmiosaiseksi. 1. Hengitys antaa äänelle tarvittavan energian. 2. Ääni syntyy äänihuulissa äänihuulivärähtelyn seurauksena. 3. Ääntöväylässä sijaitsevat artikulaatioelimet (kieli, kurkunpää, kitapurje, huulet…) joiden avulla toteutetaan ääntöväyläasetuksia. Ääntöväyläasetukset taas vaikuttavat äänen sointiin, ja muodostavat tekstin.

Nämä kolme osatekijää ovat kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi soivassa, kantavassa äänessä yhdistyy sopiva ilmanpaine, optimaalinen äänihuulten värähtelytapa, sekä toimivat ääntöväyläasetukset. Näillä samoilla työkaluilla voidaan myös varioida äänenkäyttöä. Tämä on tietysti hyvin suppea katsaus äänentuottoon, mutta jo näiden perusasioiden avulla voit mietiskellä, mihin ilmiöihin esitetyt väitteet, menetelmät tai mielikuvat perustuvat.

Mun äänenavaus – Miten ja miksi lämmittelen ääneni

Julkaistu elokuu 22, 2020elokuu 22, 2020 tekijä Maarit Aura

Milloin lämmittelen ääneni

Lämmittelen ääntäni lähes aina ennen kuin minun tarvitsee käyttää sitä ammattimaisessa mielessä. Teen sen ennen laulunopetusta, omaa lauluharjoittelua tai puhetilannetta. Lämmittelen ääntä ennen kuin laulan vaikkapa karaokea. Perusteellisimman äänenlämmittelyn teen toki ennen esiintymistä. Joskus äänenlämmittely on lyhyt, esimerkiksi muutama huulitäry. Usein kuitenkin pidempi.

Muinainen laulunopettajani sanoi, ettei ääntä tarvitse avata, jos sitä ei välillä laita kiinni. Minä kaiketi laitan ääneni kiinni nukkuessani, koska en todellakaan ole lauluiskussa heti heräämisen jälkeen. Ääni tuntuu silloin matalalta ja vaimealta. Annan kehoni heräillä pari tuntia ennen kuin alan laulaa. Illalla lauluääni saattaa toimia mainiosti ilman lämmittelyäkin, kun on päivän liikkunut ja puhunut.

Miksi lämmittelen ääntäni

Äänen lämmittelyn tarkoitus on palautella lihasmuistiin hyvä äänentuottotapa. Äännellessäni mutustelen, että miltäs se ääntöbalanssi tuntuukaan, onko rekisterinvaihto vaivaton jne. Äänenavaus lämmittää kudokset ja valmistaa ääni-instrumentin vaativaankin äänelliseen suoritukseen. Äänentuotto sujuu vaivattomammin, mukavammin ja turvallisemmin. Laulaminen tuntuu paljon mukavammalta kun ääni on lämmitelty. Esimerkiksi ylä-äänet on helpompi tavoittaa ja äänen sointi on tasaisempi ja kiinteämpi. Myös puheäänen lämmittely kannattaa. Lämmitelty puheääni tuntuu soivan vaivattomasti ja kestävän pitkäaikaista käyttöä. Oikein tehty lämmittely saattaa esimerkiksi poistaa kähinät ja äänen rikkoutumisen.

Miten avaan ääneni

Aloitan usein tekemällä muutaman verryttelyliikkeen keholle. Pyrin lämmittelemään etenkin hartioita ja niskaa, jotka someaikana ovat monella juntturalla. Etsin hyvän asennon ja läsnäolon kehoon. Joskus verryttelen leukaa ja kieltä.

Sitten otan mukaan äänen. Yleensä aloitan ääntelyn lempeästi keskialueelta. Ylä-ääniin etenen, kun ääni on jo hieman lämmennyt. Teen monenlaisia harjoituksia. Minulla ei kuitenkaan ole mitään ennalta määriteltyä äänenlämmittelyohjelmaa.

Minulla oli aikoinaan nuottivihko, johon olin merkinnyt ylös laulunopettajien antamia ääniharjoituksia ja harjoitteluohjeet niihin. Tein ääniharjoituksia vuosikausia tuon vihkon avulla. Nyt harjoitukset ovat mielessäni.

Äänenlämmittelytilanteessa toimin toisaalta intuitiivisesti, toisaalta analyyttisesti. En loogisesti pohdi, mitä harjoituksia teen, vaan annan äänen johdattaa. Nappaan muistini kerroksista sellaisia harjoituksia, jotka tuntuu sillä hetkellä suotuisalta. Sisäinen laulunopettajani ei kuitenkaan ole nukuksissa, vaan tarkkailen äänenkäyttöäni ja korjailen suoritusta. Kyseinen toiminta on pitkälti automaattista, ”selkärangassa”. Minun ei tarvitse tietoisen mieleni kautta suodattaa tietoa että ”nyt lauloin alavireisesti” tai ”olipa vuotoinen ääni” vaan kehoni tietää nuo asiat kyllä.

Tee helppoja ääniharjoituksia.

Jos lämmittelen ääntäni kotona, saatan samalla touhuta jotain muuta. Tiskaus ja äänenlämmittely sopivat mainiosti yhteen! Seison harvoin paikoillani, vaan yleensä liikuskelen ympäriinsä.

Joskus äänenlämmittelyyn vaikuttaa se, mitä tulen laulamaan. Jos tiedän että minä tai oppilaani laulaa klassista musiikkia, saatan tehdä klassisia ääniharjoituksia, kuten kuviolaulu, staccatot, legato jne.

Jos lämmittelen ääntä puhetilannetta varten, teen harjoituksia puhuen. Saatan kyllä tehdä puhuttuja harjoituksia myös ennen laulamista ja päinvastoin. Samaa instrumenttiahan siinä kuitenkin lämmitellään.

Katso äänenlämmittely puhujille.

On vaikeaa vetää rajaa äänenlämmittelyn ja ääniharjoitusten välille. En äänenlämmittelyssäkään loilottele niitä näitä miten sattuu, vaan lämmittelyharjoituksiakin voi käyttää laulutekniikan tai puhetekniikan kohentamiseen tai hyvän äänentuoton ylläpitämiseen.

Mitään konserttivalmista materiaalia ei laulunopettajankaan äänenlämmittely ole, vaan on parempia ja huonompia äänipäiviä.

Haluatko tehdä kanssani 30 ääniharjoitusta? Tutustu Ääniharjoitus päivässä-verkkopalveluun.

Mikä laulamisessa mietityttää

Julkaistu maaliskuu 23, 2020maaliskuu 23, 2020 tekijä Maarit Aura

Mitä ihmiset laulutunnilta hakevat?

Järjestin taannoin somessa kilpailun. Kilpailun osallistumisohjeena oli vastaaminen seuraaviin kysymyksiin:

-Millaisia ääniharjoituksia haluaisit tehdä kanssani?

-Millaisiin laulullisiin haasteisiin haluaisit neuvoja?

-Mihin suuntaan haluaisit ääntäsi kehittää?

Kilpailun palkinto on ilmainen sisäänpääsy Ääniharjoitus päivässä-verkkopalveluun, jonka avaan 1.4. Palvelun idea on tehdä ääniharjoituspäivässä kuukauden ajan. Laulaja saa näin haltuunsa 30 ääniharjoitusta ohjeineen ja perusteluineen.

Kyselyn avulla kartoitin, millaisia ääniharjoituksia verkkopalvelussa kannattaisi käydä läpi. Halusin myös verrata, kuinka vastaukset täsmäävät niiden syiden kanssa, joiden vuoksi ihmiset hakeutuvat laulunopetukseen, ja kuinka he haluavat laulutunneilla ääntään kehittää.

Mikä ihmiset vetää laulutunneille?

Oma käsitykseni on, että korkeiden äänien vaivaton laulaminen, voimakkuuden kehittäminen, ja äänialan laajentaminen ovat yleisimpiä syitä hakeutua asiakkaakseni. Monet mainitsevat syiksi tulla laulutunnille erilaiset kehon jännitykset, sekä pelon laulamista ja esiintymistä kohtaan.

Pieni kyselyni täsmäsi melko tarkasti kokemusteni kanssa. Lupaan, että teemme Ääniharjoitus päivässä-palvelussa harjoituksia eniten mietityttäviin kysymyksiin. Haemme ääneen voimaa ja ylä-ääniin sointia ja vaivattomuutta!

Julkaisin yhden videon palvelusta. Aihe on valittu kyselyn vastaajien intressit huomioiden.

Kyselyn tulokset

Numero osoittaa kuinka monta kertaa seuraavat vastaukset mainittiin.

Mitä laulamisen osa-alueita ihmiset haluavat kehittää tai mihin haasteeseen he haluavat tehdä ääniharjoituksia

Korkeat äänet = 7

Äänen voima = 5

Matalat äänet = 4

Särö = 4

Äänialan laajentaminen = 3

Voimaa alaääniin = 2

Rekisterin vaihto = 2

Ilman riittäminen, jaksaminen 2

Äänen kestävyys 2

Apua yleisesti laulun opiskeluun 2

Yksittäisiä vastauksia

Oikeaoppisesti laulaminen

Oman äänialan / sävellajien löytäminen

Hengitystekniikka kuntoon

Vire

Tuki

Vibrato

Tunnetilojen välittäminen äänellä

Äänen rasittuminen ja kiristyminen ongelmana

Saada uusia harjoituksia ja tietoa

Laulamisen harjoittelusta – vastaus kysymykseen

Julkaistu kesäkuu 13, 2019elokuu 19, 2020 tekijä Maarit Aura

Facebook-sivuni seuraaja kyseli minulta laulamisen harjoittelusta. Laajensin dialogimme blogikirjoitukseksi, olkaa hyvä.

”Minua on alkanut askarruttamaan se, kuinka paljon laulamista voi harjoitella aktiivisesti ilman, että äänihuulet ja lihaksisto kärsii (ja minkä kaiken luet kuuluvan laulun harjoitteluun)?”

Kysymykseen ei ole yhtä, autuaaksitekevää vastausta. Kyse on aika pitkälti kiinni siitä, kuinka harjoittelee ja mitä harjoittelee. Mutta paneudutaanpa tähän aihepiiriin tarkemmin.

Mitä laulamisen harjoittelu on?

Lasken tässä kirjoituksessa lauluharjoitteluun kuuluvaksi kehon lämmittelyn ennen äänellistä harjoittelua (ja välissä, aikana ja jälkeen), hengitysharjoitukset, äänenlämmittelyn, ääniharjoitukset/tekniikkaharjoittelun, varsinaisen laulujen laulamisen ja mahdollisen jäähdyttelyn. Harjoittelussa voi käyttää apuvälineitä, kuten pillit ja letkut, peili tai äänityslaite.

Äänen lämmittelyn hyödyt

Äänen lämmittely on ihan ehdoton! Äänen lämmittelyä tai äänenavausta voi verrata verryttelyyn ennen vaativaa urheilusuoritusta. Verryttely ja lämmittely parantaa vireystilaa ja valmistaa näin kehon ja mielen laulamiseen. Äänenlämmittely parantaa äänenlaatua ja voi ehkäistä väsymistä äänellisen suorituksen aikana.

Harjoittelun tarkoitus

Ääniharjoitukset eivät mielestäni ole juuri koskaan pelkkää tarkoituksetonta hyminää ja loilottelua, vaan eri harjoitusten avulla opetellaan tärkeitä asioita.

Ääniharjoittelun tarkoitus on, että laulaja saa oivalluksen hyvästä äänenkäyttötavasta ja sitten painaa toivottuja äänenkäyttötapoja lihasmuistiin ja sitä kautta parantaa laulutekniikkaa. Harjoituksilla voidaan hakea tapauksesta riippuen perustervettä äänentuottotapaa tai genreen sopivaa laulutekniikkaa. Ääniharjoittelulla myös ylläpidetään jo opittuja asioita. Yksin harjoitellessa voi palautella mieleen laulutunnilla läpikäytyjä asioita.

Lauluharjoittelun merkitys on edellä mainitun lisäksi esimerkiksi musiikin oppiminen, musikaalisuuden kasvattaminen, ilmaisun kehittyminen ja musiikin ilo ja nautinto.

Laulutunnilla lauletaan kappaleita läpi keskittyen äänenkäyttöön ja/tai musiikillisiin ja ilmaisullisiin tekijöihin. Näitä samoja asioita voi tunnustella myös kotona harjoitellessa. Välillä voi tyhjentää mielen ja vain nauttia laulamisesta.

”Äänenharjoittamisen peruslähtökohtana voi olla joko pyrkimys jalostaa normaaliääni entistä paremmaksi tai palauttaa epäoptimaalinen äänenkäyttö takaisin normaaliksi”, Laukkanen&Leino, Ihmeellinen ihmisääni, 2001.”

Laulamisen harjoittelun vaarat

Jos laulajalla ei ole selkeää käsitystä omasta äänenkäytöstään, hän saattaa harjoitellessaan painaa lihasmuistiin ei-toivottuja äänenkäyttötapoja ja näin vakiinnuttaa niitä. Harjoittelusta ole sellaisessa tapauksessa ole äänellistä hyötyä, vaan laulaminen voi mennä jopa taaksepäin.

Kehottaisinkin käymään ammattitaitoisella laulunopettajalla edes muutaman kerran, jotta saa käsityksen oman äänenkäytön vahvuuksista ja kehityskohteista. Kannattaa myös merkitä ylös opettajan antamat ääniharjoitukset ohjeineen, ja tehdä kotona kyseisiä harjoituksia. Ääniharjoituksia voi hyvinkin poimia myös esimerkiksi youtube-videoilta.

Kuinka kauan kannattaa harjoitella?

Sanoisin että aloittelevan laulajan kannattaa tehdä ääniharjoituksia tai laulaa n. 15-20 min kerrallaan, yhdestä muutamaan kertaa päivässä. Kun taidot etenevät, harjoitusaikaa voidaan pidentää. Todella pitkät laulusessiot voivat rasittaa äänihuulia.

Kun tietää mitä ja miten harjoittelee, pääsee nopeammin asiaan, eikä aikaa kuluu arvailuun. Silloin jo muutamista minuuteista ääniharjoittelua päivässä voi olla apua laulutekniikan kehittymisessä. Oikeastaan lauluharjoittelua laulunopettajan avulla voisi verrata personal trainerin apuun lihasharjoittelussa.

Kuinka usein kannattaa harjoitella?

Aloittelijan ja ammattilaisen tilanne on kovin erilainen. Aloittelija voisi ottaa tavoitteeksi muutaman (2-5) harjoittelun viikossa. Joka päivä ei kannata laulaa, koska äänielimistö kaipaa myös lepoa.

Ammattilaulajan tilanne harjoitusajan suhteen on tietysti erilainen. Laulamista saattaa mahtua päivään useita tunteja. Ammattilaisen odotetaan hallitsevan laulutekniikka ja osaavan huoltaa ääntään.

Kuinka harjoituskerta kannattaa rakentaa

”Mun päässä on sellainen ajatusmalli, että laulutreeni pitää sisällään myös jumpat, venyttelyt, huulitäryt äänen lämmittelyt ja jäähdyttelyt, joihin saa aikaa kulumaan hyvinkin puoli tuntia.”

Suosittelen ehdottomasti kehon lämmittelyä ennen laulamista. On vaikea sanoa tarkkaa minuuttimäärää, mutta ehkäpä kehoa voisi lämmitellä esimerkiksi 5-10 minuuttia ja ääntä 10-20 minuuttia. Joskus on aikaa vain lyhyeen ääniharjoitus/laulusessioon, joskus on kiva edetä pitkän kaavan kautta.

Suosittelen mieluummin useampaa lyhyttä ääniharjoituskertaa päivässä, kuin yhtä pitkää. Yhden harjoituskerran sisällöksi voi ottaa esimerkiksi 2-3 ääniharjoitusta, jotka suorittaa keskittyneesti.

Jos päivässä ääntelee tai laulaa useampaan otteeseen, voi olla, että illemmalla ääni on jo valmiiksi ”auki” ja olo tuntuu vireältä. Perusteellisimman lämmittelyn suoritan, kun laulan ensimmäistä kertaa päivässä, ja varsinkin jos joudun laulamaan jotakin haasteellista aamulla tai aamupäivällä.

Kun laulaa läpi kappaleita, yhdellä kerralla voi keskittyä yhteen tiettyyn laulamisen osa-alueeseen; esim. vireeseen, fraseeraukseen, hengitykseen tms. Seuraavalla kerralla johonkin toiseen asiaan. Kaikkea ei pysty hallitsemaan yhdellä kertaa.

Pois vakavasta ahertamisesta

Kun oma instrumentti alkaa olla tuttu, alkaa tuntea, kuinka paljon kehon ja äänen lämmittelyä tarvitsee ennen siirtymistä laulujen laulamiseen tai muuhun äänelliseen haasteeseen. Muistan itse ajan, kun tosi tunnollisesti tein kaikki mahdolliset venyttelyt ja vanuttelut ennen laulamista. Nykyään lämmittelen kyllä edelleen joka kerta, mutta kesto ja harjoitukset vaihtelevat fiiliksen mukaan.

Aina harjoitteluun ei tarvitse suhtautua siten, että sillä on alku ja loppu, harjoitteluun varattu tila ja kaikki speksit kohdillaan. Kun jokin harjoitus alkaa olla ”selkärangassa” sitä voi tehdä vaikkapa kotitöiden ohessa, tai opettaa sen lapsillekin leikin lomassa.

Voiko harjoittelussa edetä ilman laulunopettajaa?

Riippuu siitä, mikä on laulamisen tavoite. Laulaminen ylipäätään tuntuu mukavalta, tekee hyvää mielelle ja terveydelle. Musikaalisuuskin kehittyy laulaen. Äänenkäytön kehittäminen aivan yksikseen on haastavampaa. Ihmiset ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Jotkut ovat saaneet hyvän äänellisen mallin esimerkiksi vanhemmiltaan, äänenkäyttö on luonnostaan optimaalista ja ääni soi.

Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos laulaminen tuntuu miellyttävältä ja lauluäänesi kuulostaa soivalta, olet äänenkäytössä turvallisilla vesillä. Jos laulaminen sattuu, kurkku tuntuu kireältä, ääni käheytyy tai häviää kokonaan, on aika ottaa yhteyttä pätevään laulunopettajaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi käheytymistä voi tapahtua satunnaisesti myös muista syistä kuin puutteellisen laulutekniikan takia. Allergiat, refluksi ja hormonivaihtelut ovat yleisiä syitä. Levon tarvetta on hyvä kunnioittaa.

Ihmiset tulevat laulunopetukseen useista syistä, usein jonkin haasteen innoittamana. Esimerkiksi äänialan suppeus on tavanomainen ongelma, jota harva saa kohennettua omin keinoin. Myös genrellä on väliä. Sanoisin, että klassisen laulun saralla on mahdoton edetä kovin pitkälle ilman laulunopettajaa. Muissakin genreissä tukea tarvitaan hyvin todennäköisesti. Joissakin tapauksissa laulamisen perusteet on hyvin mallillaan ja apua tarvitaan esimerkiksi johonkin yksittäiseen, genreen kuuluvan seikan opetteluun. Aloittelija ei kuitenkaan yleensä itse tiedosta oman äänensä ja musikaalisuutensa heikkouksia ja vahvuuksia kovin hyvin, vaan laulunopettajan arvio on paikallaan.

Entä jos et ehdi harjoittelemaan?

Joskus lauluoppilaat tulevat laulutunnille syyllisen näköisenä. ”En ole ehtinyt harjoittelemaan,” he myöntävät. Johon minä vastaan: ”Ei se mitään. Alitajunta työstää asioita myös silloin, kun ei treenaa”. Harrastus on harrastus. Ihmisillä on muutakin elämää. Kyllä laulunopettaja sen ymmärtää 🙂

Ohjeet huulitäryyn

Julkaistu marraskuu 9, 2018elokuu 21, 2020 tekijä Maarit Aura

Huulitäry on lempeä tapa aloittaa äänenlämmittely. Sillä on tutkitusti useita suotuisia vaikutuksia äänentuotolle. Ääniväylän osittain sulkevat SOVTE -harjoitukset, joihin huulitäry kuuluu, saattavat mm. auttaa ääntöbalanssin sekä optimaalisen ääntöväyläasetuksen etsimisessä (mm. Titze, Laukkanen, Guzman).

Monella laulun harrastajalla vaikuttaa olevan aluksi vaikeuksia huulitäryn tuottamisessa. Tein instagramiin vajaan minuutin mittaisen videon, jossa kerroin kolme vinkkiä huulitäryyn. Tässä blogitekstissä saat pari vinkkiä lisää 🙂

1. Rentouta kasvolihakset.

Näen usein laulutunneilla, kuinka oppilaat yrittävät tehdä huulitäryä huulien, leuan tai poskien lihaksia puristamalla. Huulitäry onnistuu parhaiten päinvastaisella tavalla, eli pyri rentouttamaan kasvojen lihakset.

2. Pidä ilmavirta tasaisena.

Huulitäry pärisee helposti ja tasaisesti, kun äänihuulten välistä virtaava ilmavirta on mahdollisimman tasainen. Huulitäry on hyvä testi sille, kuinka hyvin käyttelet sisäänhengityslihaksia, eli – kuinka hallitset laulutuen. Opi lisää laulutuesta youtubevideostani.

3. Pidä ääntöväylä y-vokaalin muodossa.

Tuota ensin y-vokaalia, ja vaihda siitä huulitäryyn, muuttamatta ääntöväyläasetusta, eli suun ja nielun muotoa, kielen asentoa yms.

4. Nielussa on tilaa!

Tämä vinkki liittyy edelliseen. Älä keskity pelkästään huuliin. Tunne nielun ja suun sisällä iso tila, joka muistuttaa tilaa, joka ääntöväylässä on Y-vokaalin laulamisen aikana. Soitata pärinää sisäsessä tilassa. Voit jopa kuvitella pärinävirran suuntautuvan sisäänpäin. Älä ainakaan ”työnnä” pärinää ulospäin.

5. Ota mukaan liike ja mielikuva.

Vokologian kursseilla olemme avittaneet huulitäryä moottorisahan käynnistys-liikkeellä. Nojaa siis toisella kädellä reiteesi. Käynnistä toisella kädellä moottorisahaa, viistosti alhaalta ylöspäin ja pärise samalla kuin moottorisaha. Itse en ole koskaan käyttänyt moottorisahaa, joten en osaa arvioida liikkeen todenmukaisuutta. Voit myös kokeilla mielikuvaa hevoselle päristelemisestä.

6. Liuttele ääntä.

Liuttele ääntä vapaasti, ja anna äänesi löytää mukavimmalta tuntuva sävelkorkeus. Täryttele erilaisia melodioita. Voit edistyessäsi laulaa huulitäryllä vaikka kokonaisia lauluja.

View this post on Instagram

Tuntuuko huulitäry hankalalta? Kolme vinkkiä avuksesi, ole hyvä! #huulitäry #laulaminen #äänenavaus #äänenlämmittely #singer #laulaja #lipptrill

A post shared by Parasta äänellesi! 🌞 (@maaritaura) on Nov 8, 2018 at 2:47am PST