Oletko kokenut seuraavan tilanteen? Olet luvannut laulaa juhlissa. Odotat esiintymisvuoroasi tai jo seisot yleisön edessä, kun huomaat itsessäsi hätkähdyttäviä ”oireita”:
-Sydän hakkaa vimmatusti.
-Hengitys salpautuu.
-Kädet tai jalat vapisevat.
-Vartalo jähmettyy.
-Tuntuu, että kurkussa on pala. Suu kuivuu.
-Ääni vapisee, ääni tuntuu pihinältä tai saattaa kadota kokonaan.
-Joudut puristamaan ääntä, jotta tulisit kuulluksi tai saisit esimerkiksi korkeimmat äänet laulettua.
-Oppimasi laulutekniikka haihtuu savuna ilmaan, ja teet kaikki ne ”mokat”, joista olet pyrkinyt eroon.
-Sanat unohtuvat, tai pelkäät ettet muista niitä.
Olo on kaiken kaikkiaan surkea. Tekee mieli karata paikalta. Päätät, ettei seuraavaa kertaa tule. Et halua kokea tätä tuskaa ja häpeää uudelleen.
Taistele tai pakene
Todennäköisesti jokin osa mielestäsi on tulkinnut esiintymistilanteen vaaraksi, ja olet kohdannut Taistele tai pakene-reaktion. Sympaattinen hermosto aktivoituu ja käynnistää taistele tai pakene -reaktion, jota kutsutaan myös akuutiksi stressireaktioksi. Vaikka taistele tai pakene-reaktio tuntuu vain haittaavan esiintymistä, kyseessä on pohjimmiltaan luonnollinen ja hyödyllinen mekanismi. Se on auttanut esivanhempiamme toimimaan uhkaavissa tilanteisiin. Adrenaliini lisää hetkellisesti voimavaroja taisteluun tai pakenemiseen (tai esiintymiseen).
Vireytyminen esiintyessä
Esiintyessämme koemme fysiologista vireytymistä. Vireytyminen ilmenee esimerkiksi sykkeen ja hengitysrytmin kiihtymisenä. Se, miten me tulkitsemme vireytymisen, on oleellista. Säikähdämmekö vireytymistä vai onko se meille tervetullut merkki aktivoitumisesta. Ihminen saattaa yhdistää mielessään vaikkapa tiivistyneen sydämen sykkeen epäonnistuneeseen esiintymiseen. Hän saattaa alkaa pelätä kaikkia vireytymisen merkkejä. Voisimmeko hyväksyä vireytymisen ja jopa hyötyä siitä?
Jännitys kuuluu asiaan
Moni haluaisi päästä jännityksestä eroon kokonaan. Pieni jännitys voi kuitenkin terästää esiintymistä ja laulusuoritusta. On hyvä oppia tuntemaan oma jännityksensä ja saada se hallintaan siinä mielessä, ettei se tuhoa esitystä tai vie laulamisen iloa. On helpottava tietää, ettei yleisö useinkaan huomaa jännitystä tai asioita, jotka esiintyjän mielestä tuntuivat ”virheiltä”.
Jännittäminen kertoo, että asia on ihmiselle tärkeä. Jos lähtisit ensitreffeille eikä sinua yhtään jännittäisi, niin mistä se mielestäsi kertoisi? Jos kuuntelisit itseäsi kenties huomaisit, ettet olekaan kyseisestä ihmisestä kovin kiinnostunut ja oikeastaan jäisit mieluummin kotisohvalle katsomaan salkkareiden uusintoja?
Häpeätkö ääntäsi
Jännittämisen juurisyy voi olla häpeä. Kun on kerran kokenut omaan ääneen tai esillä olemiseen liittyvän häpeän, häpeä ja pelko aktivoituvat herkästi myöhemmin vastaavissa tilanteessa. Usein me pelkäämme jo etukäteen mahdollisesta epäonnistumisesta seuraavaa häpeää. Häpeämme pelkoamme. Haastavista tunteista voi seurata ikävä kierre. Päättelemme, että kun välttelemme esillä oloa, vältymme vaikeilta tunteilta.
Onko ne pari epävireistä ääntä tai sekaantuneet sanat lopulta niin iso juttu, että niitä kannattaa hävetä? Kannustan tunnustelemaan, mitä oikeastaan häpeät ja miksi häpeät. Olisiko niin, ettei häpeä koske pelkästään laulamista, vaan kumpuaa jostakin syvemmältä? Ajattele, mitä kaikkea voisit tehdä, jos et pelkäisi joutuvasi häpeään?
Hakeudu pelon juurille
On hyvä kysyä itseltään, miksi laulaminen pelottaa niin kovasti. Mieleen voi palautua jokin tietty tilanne tai jonkin henkilön lausumat sanat. Vaikea muisto, jonka asiakkaat säännöllisesti mainitsevat, ovat koulun laulukokeet. Joissakin tapauksissa kritiikillä on pyritty ihan tietoisesti hiljentämään toinen henkilö. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin blogitekstin. Kysymys kuuluu, annatko nälvijän pilata sinun lauluintosi?
Laulupelkoa voi lähteä ratkomaan monin eri tavoin. Suosittelen mahdollisuuksien mukaan terapiaa ja omaan mieleen tutustumista. Myös erilaiset hengitys- rentoutumis- ja mielenhallintamenetelmät voivat olla hyödyllisiä. Kaikista ei tarvitse tulla esiintyjiä, mutta jos se on tähtäimesi, harkitse ihmeessä esiintymisvalmennusta tai aihepiiriä käsittelevää kurssia.
Oikea asenne!
Laulamiseen liittyviä asenteita on syytä tarkastella. Voisiko suorituskeskeisyyttä vähentää ja nautintoa lisätä? Monet meistä keskittyvät miettimään miltä ääni kuulostaa muiden korvissa. Mitä jos keskittyisimme siihen, miten hyvältä laulaminen tuntuu. Eri laulamiskerroilla voi myös keskittyä eri asioihin. Jos joskus keskitytkin tarkkailemaan virettä tai jotain laulunopettajan neuvomaa teknistä asiaa, voit toisella kerralla keskittyä vain nautiskelemaan. Uskon, että nautinto lisää onnistumisen mahdollisuutta. Ehkei laulamisen ihanuus ja vaivattomuus ollut pelkkää illuusiota tuona hauskana karaokeiltana. Kun mieli ja keho rentoutuvat, on hyvinkin mahdollista, että ääni virtaa paremmin.
Oikeus laulaa
Ajattelen, että kaikilla on oikeus laulaa. Jokainen laulaa äänellään. Miksi pitäisi olla erityisen hyvä laulaja voidakseen laulaa? Jokaisella on oikeus pelata jalkapalloa, vaikkei ole Ronaldo. Jokaisella on oikeus maalata, vaikkei ole Picasso. Tuntuisi ihan hupsulta ajatella, että ihmiselle sanottaisiin, että älä hiihdä, kun et osaa. Häntä todennäköisesti kannustettaisiin opettelemaan. Nostetaan esiin äänipositiivisuus!
Laulaminen poistaa stressiä
Mielestäni laulaminen ehdottomasti kannattaa. Tässäpä muutama perustelu.
- Laulaminen on nautinto. Laulaminen vapauttaa ja voimauttaa. Laulamisen avulla voi kokea ja käsitellä tunteita. Laulaminen pelosta huolimatta saa aikaan huikean fiiliksen. Olen todistanut sen euforian laulutunneilla satoja kertoja.
- Laulaminen poistaa stressiä ja voi vähentää ahdistusta. Nopea sisäänhengitys ja hidas uloshengitys aktivoivat parasympaattista hermostoa, jolloin stressihormonit vähenevät ja mielihyvähormonit lisääntyvät.
- Laulaminen parantaa hengityselinten terveyttä. Laulaminen vahvistaa keuhkoja ja syventää hengitystä, jolloin veren happipitoisuus lisääntyy. Laulaminen kehittää tukilihaksia.
- Laulaminen vaikuttaa sydämeen ja verenkiertoon. Verenpainelaskee ainakin lyhytaikaisesti. Kontrolloitu uloshengitys vaikuttaa sykkeeseen alentaen sitä. Sykevälivaihtelu voi parantua.
- Laulaminen voi parantaa keskittymiskykyä, muistia ja uuden kielen oppimista.
Et ole yksin
Et ole ensimmäinen, joka on kokenut epäonnistuvansa esiintyessään. Et ole viimeinen, joka pelkää laulamista muiden edessä. Monet uudet asiakkaat kertovat, että he jännittävät tai suorastaan pelkäävät laulutunnille tulemista. He tulivat voittamaan itsensä, eikä kukaan ole ainakaan kertonut katuvansa päätöstään. Esiintymisjännitys on aihe, jota käsitellään laulutunneilla säännöllisesti.
Rohkelikko laulaa, vaikka pelottaa
”Rohkeus ei ole sitä, ettei pelota, vaan sitä, että toimii pelosta huolimatta”. Opetan laulupelosta kärsiviä yksityisoppilaita, sekä järjestän Rohkelikko-laulukursseja ihmisille, joita laulaminen muiden edessä hermostuttaa. Rohkelikko-laulukurssilla laulamista lähestytään lempeästi. Aluksi tehdään harjoituksia hengityksen, liikkeen ja puheen kautta. Laulamiseen liittyvistä kokemuksista keskustellaan ja vinkkejä jännityksen helpottamiseen jaetaan.
Pääpaino on yhdessä laulamisessa ja musiikin ilossa, mutta muutama laulutekniikan perusasia voidaan sisällyttää mukaan. Kyseessä on ensimmäinen Rohkelikko-laulukurssi laatuaan. Mikäli ilmoittaudut nopeasti, voit vaikuttaa sen sisältöön.
Valmiutta yksinlaulamiseen voidaan tunnustella kurssin edetessä, esim. toisena kurssipäivänä. Kurssilla laulaminen voi toimia hyvänä esiintymistilanteen harjoitteluna. Ketään ei kuitenkaan painosteta laulamaan yksin.
Kurssilla pyritään luomaan kaikille turvallinen, keskusteleva ja positiivinen ilmapiiri. Kaikenlainen dissaaminen ja myös ”hyvää tarkoittavien” arvioiden jakaminen on ehdottomasti kielletty. Lauluteknisten ja ilmaisullisten ohjeiden ja palautteen antaminen on opettajan vastuulla. Tsemppaaminen ja rohkaisu on ehdottomasti toivottua. Kyseessä ei ole terapia. Kaikille pyritään antamaan yhtäläinen suunvuoro. Tervetuloa mukaan!
