Kategoria: Musiikin harjoittelu

Musiikkiopisto vai yksityiset laulutunnit?

Musiikkiopistojen haku-/ilmoittautumisaika on käsillä. Tässä kirjoituksessa kerron, kuinka laulunopiskelu eroaa musiikkiopistolla ja yksityisellä laulunopettajalla. Käytän yksityinen laulunopettaja-sanaa kaikista laulunopettajista, jotka toimivat kunnallisen musiikkioppilaitoksen ulkopuolella, yritysmuodosta riippumatta.

Sitoutuminen ja tavoitteellisuus

Yksityisellä laulunopettajalla sitoudut yleensä vain niihin laulutunteihin, joista olet maksanut. Itselläni on käytössä sellainen systeemi, että on mahdollista ja täysin hyväksyttävää käydä vaikkapa vain yhdellä laulutunnilla. Tavoitteet ja asennoituminen laulutunteihin vaihtelee suuresti. Jotkut haluavat esimerkiksi nopean palautteen äänestään ja laulamisestaan. Toiset asennoituvat pitkäjännitteisesti laulutekniikan opiskeluun. Jotkut lähtevät alkeista, toiset tulevat oppimaan vaikka vain tietyn laulutekniikan. Tavoite voi olla vaikkapa sellainen, että ihminen on luvannut laulaa yhden laulun ystävänsä häissä. Kun esiintyminen on taputeltu, asiakas ei kenties enää palaa laulutunneille.

Musiikkiopistossa opetus on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää. Opetuksen perustana on opetussuunnitelma. Musiikkiopistossa sitoudutaan koko lukuvuoden, ja itse asiassa useita vuosia kestävään laulunopetukseen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on määrätyn oppimäärän suorittaminen ja musiikkiopistosta valmistuminen.

Useimmissa musiikkiopistoissa on kuitenkin olemassa ns. avoin osasto, jonka puitteissa opinnot voidaan räätälöidä omien tarpeiden mukaisiksi. Vain muutaman laulutunnin ottaminen avoimella osastolla on todennäköisesti mahdollista. Musiikkiopiston laulunopettajat saattavat olla melko työllistettyjä vakituisen lukujärjestyksensä parissa, ja sopivan laulutunnin ajankohdan löytäminen voi olla haastavaa.

Ohjelmisto

Yksityisillä laulutunneilla sinä päätä, mitä haluat laulaa. Laulunopettaja luonnollisesti käyttää ammattitaitoaan vinkatakseen sinulle sopivia kappaleita, ja saattaa ehdottaa kappaleita muistakin kuin suosikkigenrestäsi, mutta valinta on sinun.

Musiikkiopistossa opetussuunnitelma ohjaa opetusta. Musiikkiopiston varsinaisena oppilaana et todennäköisesti voi laulaa vain omaa suosikkigenreäsi tai lemppariartistin kappaleita, vaan laulunopettaja ohjaa sinua laulamaan muutakin musiikkia. Toki musiikkiopistossakin voi vaikuttaa ohjelmistovalintoihin. Minä pidän sitä positiivisena, jos oppilas on aktiivinen, ja tuo laulutunneille nuotteja kappaleista, jotka häntä kiinnostavat.

Joissain musiikkiopistoissa oppilaan tulee valita ennen opintojen alkua, osallistuuko hän klassisen vai rytmimusiikin laulunopetukseen. On mahdollista, että eri opettavat opettavat klassista ja rytmimusiikin laulua. Musiikkiopistossa, jossa minä opetan, valintaa ei tarvitse tehdä, vaan lauluja eri musiikkityyleistä voidaan laulaa joustavasti. Tämä on hyödyllistä etenkin sellaisen laulajan kannalta, joka ei vielä ole löytänyt ”omaa juttuaan” ja haluaa sivistää itseään monipuolisesti. Sama valinnanvapaus ja monipuolisuus koskee myös yksityisopetustani.

Muut opinnot

Musiikkiopistossa opiskeluun kuuluu pakollisena muitakin aineita, kuin laulutunnit. Oppilaan tulee osallistua esimerkiksi musiikin hahmotusaineiden ja yhteismusisoinnin opetukseen. Kyseiset opinnot kehittävät muusikkoutta monipuolisesti. Yksityistunneilla käyvä jää näitä opintoja vaille tai hänen pitää etsiä ne jostain muualta. Luulen, että monilla ihmisillä päivät on täynnä töitä, perheasioita, harrastuksia ja muita menoja. Jos musiikkiopintoihin ei pysty irrottamaan paria tuntia viikossa, ei musiikkiopistossa opiskelu ole paras vaihtoehto.

Valinnanvapaus

Kukaan ei estä sinua käymästä tänään yhdellä ja huomenna toisella yksityisopettajalla. Etäopetus laajentaa valinnanmahdollisuuksia entisestään. Musiikkiopistossa sama laulunopettaja opettaa sinua ainakin yhden lukuvuoden ajan, kenties koko opintojesi ajan. Joissakin musiikkiopistoissa laulunopettajia on vain yksi tai kaksi, joten sinulla ei välttämättä ole kovin suurta mahdollisuutta valita, kenen johdolla opiskelet.

Musiikkiopistossa oppilaalla on viikottainen, laulutuntiin varattu vakioaika. Jos oppilaalle tulee este, laulutuntia ei välttämättä siirretä toiseen ajankohtaan. Yksityisopetuksessa aikatauluja voidaan räätälöidä hyvin yksilöllisesti, kuitenkin laulunopettajan palveluehtoja noudattaen.

Hinta

Viimeiseksi aihe, joka on monelle tärkeä valinnan peruste. Oppilaspaikka musiikkiopistossa tulee paljon edullisemmaksi, kuin sama määrä laulutunteja yksityisoppilaana. Syy on tietenkin se, että musiikkiopistojen toiminta on valtion tukemaa (luxus)toimintaa 😉 Laulunopettaja on kaupungin palveluksessa oleva palkansaaja. Yksityiset laulunopettajat toimivat yrittäjämäisesti ja maksavat itse tilavuokran, verot, vakuutukset ja muut kulut. Kuitenkaan musiikkiopistoon ei mielestäni kannata hakeutua pelkän hinnan takia. Musiikkiopiston avoimen osaston opinnot ovat suhteellisesti kalliimpia kuin musiikkiopiston varsinaisena oppilaana, mutta kuitenkin edullisempia kuin yksityisillä laulunopettajilla ja laulukouluissa.

Kenelle opetus soveltuu

Yksityistunnit sopivat ihmiselle, joka ei halua sitoutua viikottaiseen laulutuntiin ja laaja-alaisiin, vuosia kestäviin musiikkiopintoihin. Yksityistunnit on hyvä valinta, jos sinulla on jokin tietty tavoite laulamisen suhteen, kuten yksittäinen esiintyminen tai koelauluun tai laulukilpailuun valmistautuminen. Sinulle soveltuva asiantuntija löytynee helpommin yksityiseltä sektorilta, jos haluat laulaa yhtä spesifiä musiikkityyliä ja olet jo mahdollisesti pitkällä genresi laulamisessa. Toki kaupunkisi musiikkiopiston opettajien soveltuvuudesta kannattaa myös ottaa selvää. Myös jos sinulla on erityistarpeita, esim. hyvän laulutekniikan opiskelu äänihäiriön jälkeen tai sukupuolen korjaukseen liittyviä äänellisiä haasteita, sopiva laulunopettaja kannattanee etsiä tarkalla seulalla.

Musiikkiopiston varsinaiseksi oppilaaksi kannattaa hakeutua, mikäli haluat paneutua musiikin opiskeluun syvällisesti ja pystyt sitoutumaan opiskeluun useamman vuoden ajaksi. Mikäli mielessäsi on muusikon ammatti, suosittelen ehdottomasti musiikkiopistoa. Silloin pääset mukaan ”musiikinkoulutusputkeen” josta on helpompi ponnistaa ammattiopintoihin. Lisäksi musiikkiopistossa voi tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja luoda kontakteja, joista voi olla hyötyä ammattiuralla. Mielestäni musiikkiopisto on myös hyvä harrastusvaihtoehto lapsille ja nuorille. Se auttaa luomaan elämään virikkeellistä sisältöä turvallisessa ympäristössä.

Kappaleen harjoitteleminen ja hiominen

Kuulet jossakin ihanan biisin ja kappas, sinussa herää mielihalu laulaa sitä! Kannustan laulamaan kaikkea mikä kuulostaa kivalta ja tuntuu hyvältä. Tästä ensikuulemasta on kuitenkin pitkä matka siihen, että laulu on osaltasi ”esityskunnossa”. Kappaleen harjoittelu esityskelpoiseksi vaatii oman panostuksensa. Tässä kirjoituksessa käsittelen eri asioita, joita kappaleen harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon. Jokainen osio on laaja, joten pyrin tiivistämään joitain keskeisiä asioita.

Valitse sopiva kappale ja tutustu siihen alustavasti

Kappaleen valitsemiseen on erilaisia kriteerejä riippuen tilanteestasi, ja siitä, mihin tarkoitukseen meinaat kappaletta harjoitella. Olisiko sinulle sille käyttöä esimerkiksi esiintymisissä tai kehittääkö sen harjoittelu sinua laulajana? Jos etsit ohjelmistoa esimerkiksi kurssitutkintoon tai koelauluun, laulujen tulee täyttää tietyt kriteerit. Tutustu kappaleeseen alustavasti. Mutustele, vaikuttaako se sinulle sopivalta. Hyräile kappaletta, googlaa lyriikka, tutustu nuottiin…

Selvitä laulun rakenne

Selvitä itsellesi musiikkikappaleen rakenne. Rakenteen hahmottaminen voi auttaa oppimaan laulun paremmin ja hahmottamaan tulkinnallisen muodon.

Yksinkertaisin ja yleisin rakenne lienee AB eli a-osa jota seuraa kertosäe. Kertosäkeessä voi olla valmistava osa (pre-chorus/bridge). Useissa kappaleissa on C-osa. Kuuntele kappaleen alkusoitto ja huomioi instrumentaaliosuudet kappaleen keskellä. Seuraava askel on tarkkailla, toistuvatko lauluosiot keskenään samanlaisina. Joskus melodia tai rytmitys voi hieman muuttua, tai melodia saatetaan laulaa eri säkeistössä jopa eri oktaavialasta. Kokonaisuuden eri osiot muodostavat usein myös tulkinnallisen kokonaisuuden. On varsin tavallista, että intro ja a-osa ovat lempeät, ja kappaleen kliimaksi sijoittuu esimerkiksi viimeiseen kertosäkeeseen. Jonka jälkeen ympyrä usein sulkeutuu, ja kappale loppuu pehmeään tunnelmaan. Rakenteet voi tunnistaa kuuntelemalla ja/tai nuotista katsomalla.

Rytmi vereen

Kiinnitä huomio tahtilajiin ja rytmiikkaan. Rytmiikka ja fraseeraus kulkevat käsi kädessä. Mieti mitä iskuja painotetaan, millainen on svengi. Ole tarkkana taukojen kanssa. Ole varma, että ”tulet sisään” oikealla tahdinosalla esimerkiksi välisoiton jälkeen.

Sävellajin valinta

Huomaan laulutunneilla, että jotkut lauluharrastajat eivät ole tietoisia sävellajista. Kappaleita välttämättä tarvitse laulaa originaalisävellajissa, eli samalta korkeudelta kuin alkuperäinen esittäjä. Oikean sävellajin löytäminen mahdollistaa sellaistenkin laulujen laulamisen, joita luulit liian korkeiksi tai mataliksi. Tästä aiheesta on tulossa oma blogiteksti ja video, joten en käsittele asiaa tässä sen enempää.

Lyriikkaan tutustuminen

Lyriikka on tärkeä osa taidekokonaisuutta. Sitä ei kannata jättää melodian varjoon. Perehdy tekstiin ja pohdiskele sitä. Kuka laulussa kertoo tarinaa? Puhuuko kertoja minä-muodossa vai kuvaileeko hän tilanteita kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Mikä on kertojan tunnetila. Millainen on laulun yleistunnelma? Vaihteleeko tunnelma laulun eri osissa. Melko yleistä on, että a-osa on kuvaileva tai tarinaa kertova, kun taas kertosäe hehkuttaa jotakin tunnetta.

Perehdy musiikkikappaleen taustaan. Jos laulu on jostakin suuremmasta kokonaisuudesta, kuten musikaalista tai oopperasta, selvitä tarinan ääriviivat. Ihan jokaista juonikuvion yksityiskohtaa ei välttämättä tarvitse muistaa, mutta lähtöasetelma, ajankohta, ja roolihahmon tilanne, motivaatio ja luonne on hyvä tuntea. Kenelle hän laulaa kyseisessä kohtauksessa ja miksi?

Vieraan kielen omaksuminen

Ole varma, että ymmärrät tekstin, mikäli lyriikka ei ole äidinkieltäsi Olisi hyvä saada lausuminen kohtuulliseen kuntoon jo harjoitusvaiheessa, ettei virheellinen ääntäminen jää lihasmuistiin.

Äänellinen harjoittelu

Äänellinen harjoittelu on se osio, johon keskitytään laulutunneilla erityisellä tarkkuudella. Myös monet blogiteksteistäni ja youtube-videoistani käsittelee tätä vaihetta. Harjoittelun tarkoitus on saada laulaminen laadukkaaksi kappaleen jokaisessa osassa. Yleisiä laulullisia haastekohtia voi olla mm. ylä-äänet, alaäänet, rekisterinvaihto, erityisen pitkät fraasit, äänen kannattelu korkeahkolla alueella, laajat intervallihypyt, nousut matalalta korkealle, tietynlaisten sävyjen luominen, hiljaa tai kovaa laulaminen, vireessä pysyminen jne. Harjoittelu voi olla hyvinkin loogista. Voidaan etukäteen miettiä hengityspaikkoja tai rekisterinvaihtokohtia.

Äänellistä harjoittelua ei voi irroittaa muista osa-alueista. Se kulkee käsi kädessä esimerkiksi rytmiikan, fraseerauksen ja vieraan kielen artikulaation kanssa. Harjoittelun tavoitteet liittyy laulettavaan musiikkityyliin. Opettaja saattaa neuvoa esimerkiksi muokkaamaan laulettavia vokaaleja tai ääntöväyläasetuksia genren mukaisiks. Äänellinen harjoittelu kulkee käsi kädessä tulkinnan kanssa. Tunneilmaisun tulisi kuulua äänessäkin. Voimme hakea tunnelmaan sopivia äänensävyjä lauluteknisin keinoin. Suomipopin naiset-verkkokurssilla opiskelemme tekniikoita, joiden avulla voimme välittää erilaisia tunnelmia.

Laulunopettajan antamat vihjeet siitä, kuinka helpottaa laulullisia haasteita voi olla kultaakin kalliimpia. Neuvot kannattaa kirjoittaa ylös ja uusia tapoja kannattaa harjoitella.

Oman tulkinnan kehittäminen

Musiikilliseen tulkintaan voidaan laskea esimerkiksi käytetyt äänensävyt, dynamiikka ja fraseeraus. Lavailmaisuun voidaan laskea esimerkiksi eleet ja pukeutuminen.

Mielestäni oman tulkinnan lähtökohta on se, että tunnet  kappaleen tarkasti. Oman tulkinnan tulisi olla harkittu ja perusteltu, eikä virheitä voi laittaa tulkinnan piikkiin. Säveltäjän ja sanoittajan luomaa kokonaisuutta ei voi muuttaa vain siksi, ettei jaksa harjoitella melodiakulkuja, rytmitystä jne.

Yhteismusisointi kuntoon

Millaisella kokoonpanolla aiot esittää kappaleen? Kappale hiotaan toimivaksi yhdessä muiden muusikoiden tai säestäjän kanssa. Etukäteen voidaan kokeilla mm. tempoa ja dynamiikan vaihteluita. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa yhteismusisointia ei ehditä harjoittelemaan. Kokemuksen myötä muiden muusikoiden kuuntelu kehittyy.

Sovitus vaikuttaa tulkintaan

Kun sovitusta aletaan miettiä, ollaan yleensä jo aika varmalla pohjalla kappaleen kanssa. Noudatatko alkuperäistä sovitusta vai teetkö kappaleesta oman sovituksen. Sovitusvaiheessa saatetaan jopa vaihtaa genreä. Sovitus vaikuttaa myös äänelliseen ilmaisuun ja fraseeraukseen. Ajattelepa vaikka Popedan kappaletta Pitkä, kuuma kesä. Mieti, että tekisitkin siitä meditatiivisen enyamaisen version, diskohitin, rapin ja perinteisen suomirock-version. Äänensävyt, ilmaisu ja esiintyminen olisivat kaikissa tapauksissa hyvin erilaisia.

Sovitus voi venyä ja paukkua aikojen saatossa. Omassa ohjelmistossanikin on perusteoksia, joita on tullut esitettyä hyvin erilaisissa tilanteissa, eri instrumenttejen kanssa.

Vaikka kappaleen hiominen voi tuntua työläältä, se on myös antoisaa laulutaiteeseen perehtymistä! Matka on monesti tärkeämpi kuin lopputulos.