Kategoria: Nenä

Väitös: Kasvolihakset voivat auttaa hyvän laulutekniikan saavuttamisessa

Laulupedagogisten käsitteiden mystinen maailma selitettynä – Nenä kontrollipaneelina

Laulutekniikan oppiminen auttaa hallitsemaan ääntä ja mahdollistaa musiikin tulkitsemisen monipuolisesti ja vakuuttavasti. Laulutekniikan opiskelu voi kuitenkin tuntua haastavalta, eikä asiaa auta laulunopettajien käyttämä kryptinen kieli. Laulunopetus on perinteisesti perustunut mielikuviin, kehotuntemuksiin ja laulunopettajan matkimiseen. Laulunopettaja saattaa esimerkiksi neuvoa oppilasta hämmästymään, suuntaamaan äänen kauas, kokemaan imun tunnetta tai tuntemaan juuret maassa.

Vaikeatulkintaiset käsitteet

Fokus, tuki, peittäminen, äänen sijoittaminen, miksti, maski, ylimeno, äänen sisäänhengittäminen… Laulupedagogiikkaan sisältyy valtava määrä mitä mielikuvituksellisempia, joskus vaikeasti tulkittavia käsitteitä. Useilta laulunopetuksessa käytettäviltä käsitteiltä puuttuu määritelmä. Tämä voi johtua siitä, että tutkittu tieto ihmisäänen toiminnasta on levinnyt vasta viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. Yhteisten käsitteiden puute voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja vaikeuttaa kommunikointia opiskelijoiden ja eri ammattiryhmien välillä. Vokologi, laulunopettaja, äänivalmentaja MuM Maarit Aura avaa vokologian alan väitöskirjassaan laulupedagogisia käsitteitä äänitieteen menetelmin. Hän on tutkinut, mitä kehossa tapahtuu, kun laulaja toteuttaa jotakin laulupedagogista käsitettä.

Laaja käsitteiden kirjo

Tutkimusprosessin alussa selvitettiin suomalaisten laulunopettajien eniten käyttämät laulupedagogiset käsitteet kyselytutkimuksen avulla. Avoimessa vastauskentässä nousi esiin 124 käsitettä. Tästä voidaan päätellä, että laulupedagogiikan käsitteistö on laaja ja kirjava. Suosituin käsite oli hengitystuki. Seuraavaksi suosituimmat käsitteet nielutila, äänen ydin, inhalare la voce, sijoittaminen ja resonanssi saivat selvästi vähemmän ääniä.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa selvitettiin nasofiberoskopian avulla, mitä laulajien nielussa ja kurkunpäässä tapahtuu heidän toteuttaessaan tiettyjä laulupedagogisia käsitteitä. Tarkempaan tutkimukseen valikoitui käsitteitä, jotka yhdistetään tuntemuksiin pään ja kasvojen alueella. Näitä käsitteitä ei ole juuri tutkittu aiemmin.

Laulajan ilme

Laulajan ilme valikoitui tarkasteltavaksi käsitteeksi tutkimusryhmän havaittua, että useat klassiset laulajat levittävät sieraimiaan ja kohottavat poskipäitään laulaessaan. Nasofiberoskopia osoitti, että ”laulajan ilme” laajentaa äänirakoa.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että laulajan ilme auttaa tuottamaan pää-ääntä, jolle on ominaista äänihuulten kevyt lähentäminen toisiaan kohden. Tasapainoinen äänihuulten adduktio on ääniergonomian kannalta turvallinen, joten laulajan ilme voi vähentää äänioireilua ja estää äänihäiriöiden syntymistä. Laulajat voivat hyödyntää nenän ja kasvojen lihasten ja kurkunpään välisiä yhteyksiä välttääkseen kovaa äänenaluketta ja puristeista äänentuottoa.

Imposto ja pääresonanssi

Imposto viittaa ilmanpaineen aistimukseen tai myötäsyntyisen resonanssivärähtelyn aiheuttamaan tuntemukseen nenänvarressa. Sitä on kuvailtu mm. satula-tuntemuksena nenänvarressa, tai tunteena, kuin sävel alkaisi kurkunpään sijasta nenäontelossa. Pääresonanssi puolestaan voidaan määritellä värähtelyn tunteeksi päässä ja otsassa tai kuulokuvaksi äänen kirkkaudesta.

Nasofiberoskopiatutkimuksessa havaittiin, että pääresonanssi ja imposto kaventavat epilaryngeaaliaukkoa. Kaventunut epilaryngeaaliputki yhdessä laajan nielutilan kanssa muodostavat laulajanformantin, joka auttaa ääntä kantamaan orkesterin yli. Tutkimuksen perusteella pääresonanssi ja imposto näyttävät liittyvän nielun ja epilaryngeaaliputken säätelyyn tavalla, joka voi lisätä äänen kantavuutta taloudellisesti.

Nenä kontrollipaneelina

Kolmella nenään, kasvoihin ja päähän liittyvällä käsitteellä on siis tutkitusti vaikutuksia kurkunpään ja nielun toimintaan. Tutkimus osoittaa, että nenän ja ääntöväylän alueella olevia hengitykseen liittyviä lihasyhteyksiä voidaan hyödyntää laulamisessa. Kasvojen lihastoimintojen käytöstä laulamisessa ja tiettyjen pedagogisten käsitteiden yhteydestä näihin lihastoimintoihin ei ole ollut tieteellistä näyttöä. Nenän voidaan ajatella olevan tietynlainen kontrollipaneeli, jolla säädetään kurkunpään asetuksia. Kasvojen lihasten avulla lauluääntä voidaan säätää kantavammaksi ja äänentuottoa ergonomisemmaksi.

On mahdollista, ettei nenän ja kasvolihasten asemaa laulamisessa ei ole kunnolla ymmärretty. Yksi syy nenän jäämisestä vähälle huomiolle saattaa olla pelko nasaalisesta äänentuotosta. Laulajan ilme, imposto ja pääresonanssi eivät kuitenkaan viittaa nasaaliin ääneen, eli äänentuottoon, jossa nenäportti on liian auki. Viimeaikaisissa tutkimuksessa sopivalla nenäportin avaamisella on kuitenkin havaittu myös myönteisiä vaikutuksia (Echternach, ym., 2021; Havel ym., 2021; Vampola ym., 2020, 2021)

Käsitteiden vastine kehossa

Kolmen tutkitun laulupedagogisen käsitteen – laulajan ilme, pääresonanssi ja imposto – aiheuttivat muutoksia laulajien kehossa. Tämän ja aiempien tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että useilla laulajien käyttämillä, mielikuviin ja tuntemuksiin perustuvilla käsitteillä on mitattavissa oleva vaikutus laulajan kehoon. Laulajan kokema tuntemus ei kuitenkaan aina vastaa sitä, mitä hänen kehossaan todellisuudessa tapahtuu. Esimerkiksi tuntemus pään värähtelystä näyttää liittyvän sopivaan äänihuulten lähentymiseen ja niiden yläpuolisen putken kaventamiseen, joilla säädellään sekä ääntöväylän resonansseja että inertiaa, joka voi auttaa äänihuulivärähtelyä itseään.

Holistinen laulunopetus

Nykyään ollaan siirtymässä holistiseen laulunopetukseen. Tehokas laulunopetus ottaa huomioon oppilaan eri olemuspuolet. Vaikka äänentuottoa ymmärretään aina vain paremmin, mielikuvilla on edelleen paikkansa äänikoulutuksessa. Mielikuviin perustuva ja mekanistinen opetustapa eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä yhdistämällä voidaan saavuttaa paras oppimistulos. Oppimistapahtuma voisi edetä esimerkiksi siten, että ensin opeteltava asia selitään oppilaalle. Sen jälkeen opeteltavaa asiaa konkretisoidaan erilaisilla harjoituksilla, opettajan esittämällä äänellisellä mallilla tai mielikuvilla.

Tieteellistä tietoa laulamisesta suomeksi

Tieteellistä tietoa laulamisesta ja ihmisäänestä on ollut hyvin vähän saatavilla suomeksi. Juuri julkaistu väitöskirja on laaja tieteellinen selvitys laulamisen fysiologiasta ja laulutekniikoista. Yhteenveto antaa selityksen useille kymmenille laulupedagogisille käsitteille. Väitöskirja on kirjoitettu suomeksi, jotta se palvelisi mahdollisimman montaa suomalaista lauluharrastajaa, laulunopiskelijaa sekä äänenkäytön ja musiikin ammattilaista. Väitöskirja löytyy suurimpien kaupunkien  kirjastoista.

Väitöstilaisuus perjantaina 15. syyskuuta

Musiikin maisteri Maarit Auran vokologian alaan kuuluva väitöskirja Imposto, pääresonanssi, laulajan ilme – Laulupedagogisten käsitteiden fysiologiset ja akustiset selitykset tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 15.9.2023 klo 13.00 (Pinni B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii musiikin tohtori Päivi Järviö / Sibelius-Akatemia. Kustoksena toimii professori Anne-Maria Laukkanen / Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Tutustu väitöskirjaan. <https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2957-0 >

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä. <https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Sessions/List.aspx?folderID=5400fd69-f358-4f62-b1f2-b067008dd6a2 >

Youtubekanava: https://www.youtube.com/MaaritAuraOfficial/

Facebookprofiili: https://www.facebook.com/laulunopettajaMaaritAura

Nasofiberoskopiassa viedään videokameraan kiinnitetty ohut taipuisa kuituoptinen tähystin sierainten kautta nenäonteloon ja eteenpäin nieluun.

Vokologi-laulunopettajan mietteitä Hoitava hengitys-työpajasta

Osallistuin Marketta Mannisen Hoitava hengitys-työpajaan 27.9.2020. Tapahtuman järjesti Suomen vokologit ry. Hoitava hengitys perustuu Buteyko-menetelmään. Kuten nimestä voi päätellä, menetelmän päämäärä on rauhallinen, säännöllinen, äänetön ja näkymätön hengitys, joka tukee hyvinvointia. Mannisen mukaan oikealla hengitystavalla voidaan mm. lievittää uniapnean ja astman oireita. Hengityksen painopisteen tulisi olla pitkässä uloshengityksessä. Sisäänhengitys on syvä, mutta keveä.

Yksi Hoitavan hengityksen perusajatuksista on oikea happi-hiilidioksidi-tasapaino. Mannisen mukaan vallalla on väärinkäsitys, jonka mukaan happea tulee imeä sisään, kun taas hiilidioksidi on hyödytön jäte. Manninen opettaa, että jos hengitämme liikaa, elimistöstämme poistuu liikaa hiilidioksidia. Lopputuloksena voi olla krooninen hyperventilaatiosyndrooma. Tämä taas voi aiheuttaa monenlaisia ikäviä oireita. Katso videoklippi. Harjoittelimme hengityksen keventämistä ja vähentämistä erilaisilla menetelmillä, joista mainitsen muutaman. Voitte lukea tarkemman kuvauksen Hoitavasta hengityksestä Mannisen kotisivuilta.

Monet Hoitava hengitys-työpajassa esiintulleista menetelmistä olivat minulle ennestään tuttuja vokologian ja laulunopetuksen tiimoilta. Olen aloittanut tutkimusmatkani hengitykseen 1990-luvun puolella, joten minua on vaikea yllättää. Nostan tässä esiin joitakin teemoja, joissa huomasin kytköksiä laulunopetukseen ja puhevalmennukseen.

Syvähengitys

Hoitavassa hengityksessä pyritään hengitystapaan, jossa pallea laskeutuu. Tämä on luonnollisesti myös äänenkäyttöä tukevan hengityksen ja laulutuen perusta. Pallea vetää laskeutuessaan kurkunpäätä kevyesti alaspäin, mikä aikaansaa äänihuulivärähtelylle suotuisat olosuhteet. Katso videoni hengityksestä ja laulutuesta. 

Ylihengittäminen on haitallista

Samaa mieltä. Valtaisa ilmamäärä ei useinkaan paranna äänenlaatua. Monet laulunharrastajat ikään kuin suorittavat hengittämistä ja samalla koko laulamista. Ilmaa kiskotaan sisään kuin hengen hädässä ja ilmanpainetta käytetään liikaa. Samaan aikaan ei yleensä ymmärretä ääntöbalanssia, eli ilmanpaineen ja äänihuulten yhteispeliä. Tuloksena on puhkumista ja puhinaa – sekä vuotoinen tai kireä ääni. Laulamisen ei tarvitse olla raskasta tai monimutkaista. Vaivaton äänentuottotapa on yleensä myös kuulijan kannalta miellyttävämpi.

Laulutukea on pitkään opetettu hyvin suorituskeskeisesti. Minullekin opetettiin aikoinaan hengittämistä siten, että ilmaa vedetään sisään syvään – ja paljon! Hengitysliikkeiden piti näkyä selkeästi. Hengitys ja hengitysliikkeillä ”jumppaaminen” tuntui olevan itseisarvo. Usein unohdettiin selittää, miksi hengittäminen on äänenkäytön kannalta oleellista, ja mihin sillä tuella oikein pyritään.

Semiokkluusi-harjoituksia

Hoitava hengitys-työpajassa vastaan tulleita tuttuja harjoituksia oli mm. ääntöväylän umpeuttaminen pillillä tai suun tai sierainten avulla. Semiokkluusiot ovat yleisesti käytettyjä ääniterapiassa ja äänenharjoittamisessa. Kun ääntöväylää suppeutetaan pillin, letkun, nasaalikonsonantin tai vaikka huulitäryn avulla, ääntöväylään muodostuu vastus. Ääntöväylävastus voi auttaa saavuttamaan mm. suotuisan adduktion, eli äänihuulten lähentymisen, sekä avara nielu+kaventunut epilaryngaaliputki-yhdistelmän. Hoitavassa hengityksessä semiokkluusi-harjoitteita käytettiin ymmärtääkseni uloshengityksen hidastamiseen ja pallean aktivoimiseen. Esimerkiksi pilliharjoituksessa koin hyvin konkreettisen yhteyden palleaani.

Uloshengityksen hidastaminen

Minulle uusi, inspiroiva harjoitus oli vähennetty hengitys. Koin harjoituksen miellyttävänä ja mielenkiintoisena. Kovin automaattisesti sitä vaan tulee hengittäneeksi mahdollisimman isosti vaikka vähemmälläkin ilmalla pärjäisi. Mieleeni tuli, että oikeastaan lauluhengityksellä on jotain yhteistä vähennetyn hengityksen kanssa. Laulaessa sisäänhengitykseen on usein hyvin rajallinen aika, jolloin sisäänhengitys on pelkkä nopea sisäänhengityslihasten aktivointi. Uloshengitys on kestoltaan reilusti pidempi. Mehän laulamme ja puhumme uloshengityksellä, joten uloshengityksen ilmavirtaa käytetään säästeliäästi ja tasaisesti.

Kurssilla harjoittelimme vähennettyä hengitystä meditaationomaisesti. Painotan, etten suosittele vähennettyä hengitystä ääntöhengityksen perustaksi, vaan siihen lienee hyvä tutustua ohjattuna hengitysharjoituksena.

Hengitys nenän kautta

Manninen puhui laajalti nenähengityksen hyödyistä. Nenän kautta hengittäminen voi monen muun hyvän asian lisäksi hillitä koronan leviämistä. Onhan kyseessä mekanismi, joka puhdistaa ja lämmittää elimistöömme tulevan ilman. Olen aikoinaan tehnyt videon, jossa  pohdin nenän ja suun kautta hengittämisen eroja laulaessa.

Suosin nenän kautta hengittämistä laulaessa aina kun se on mahdollista. Olen huomannut, että asiakkaani voivat löytää helpommin resonoivan äänentuottotavan nenän kautta hengittäessään. Se saattaa myös rentouttaa leuan ja kurkunpään aluetta. Kaksi Journal of Voice-lehdessä julkaisemaamme tutkimusartikkelia valottavat nenän osuutta laulamisessa. Suun kautta hengittämistä ainakin ajoittain puoltaa se, ettemme aina ehdi hengittää nenän kautta. Suun kautta hengittäessä tavoitamme myös heti toivotun ääntöväyläasetuksen. Esimerkiksi ylä-ääniä laulaessa voi jo sisäänhengittäessä avata suuta ja nielutilaa.

Kielijumppa ja kielen asema

Kielen asema oli yksi työpajan teemoista. Kielen etinen sijainti ja rento aktiivisuus ovat mielestäni äänentuoton ja artikulaation kulmakiviä. Oma laulutekniikkani kehittyi huimasti, kun aikoinaan löysin kielen oikean toiminnan. Saman ilmiö olen havainnut useiden asiakkaiden kohdalla. Kun kieli ei enää paina kurkunpäätä, on mm. ylä-äänet ja rekisterinvaihto helpottuneet. Laulamiseen on kaiken kaikkiaan tullut vaivattomampi ote ja ääneen valoisampi sävy.

Hengitystietoisuus

Hengityksen merkitys hyvinvoinnille on noussut viime vuosina ihmisten tietoisuuteen ja alalle on tullut uusia palveluntarjoajia. Olisiko niin, että ihmiset ovat aiemmin hakeneet apua hengityksen ongelmiin esimerkiksi laulutunneilta tai joogasta.

Mitä kurssista jäi käteen

Kurssi kaikenkaikkiaan oli mielenkiintoinen ja Marketta Manninen tapa kouluttaa oli selkeä ja miellyttävä. Mannisen tarjoama näkökulma hengittämiseen oli virkistävä ja ajatuksia herättävä. Muutama kysymys jäi itämään mieleeni. Haluan mutustella lisää esimerkiksi hiilidioksidin merkitystä hyvinvoinnille. Itse ajattelin kokeilla, saisinko energisoitua itseäni vähennetyllä hengityksellä. Koen, että Hoitava hengitys pääosin tukee aiemmin oppimaani ja monet sen ajatuksista tukee äänenkäyttöä.

Ryhmämme koostui ääniammattilaisista, puhujista, puhekouluttajista, laulunopettajista, juontajista… Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka henkilöt, jotka eivät ole aiemmin harjoittaneet hengitystä, kokevat kurssin harjoitukset, kuten vähennetyn hengityksen.

Julkaisin kevättalvella 2020 hengityskurssin puhujille ja laulajille. Se sisältää hengitysharjoituksia sekä tietoa äänenkäyttöä tukevasta hengitystavasta. Kurssilla sivutaan myös hengityksen ja mielen yhteyttä ja esiintymisjännitystä.

Hengittelemisiin!

buteyko