Kategoria: Uncategorized

Lauluäänen tallentamisesta

Äänitin ja sovitin A-ha:n Take on me-kappaleen kuluneella viikolla. Suhteellisen haastava kokemus herätti ajatuksen, että voisin kirjoittaa blogitekstin siitä, kuinka äänitän kappaleita.

Kaupallinen rytmimusiikki käy läpi moninaisen käsittelyn, ennen kuin se päätyy kuulijan korviin. Korostan heti, etten ole mikään ammattimainen ääniteknikko tai miksaaja. Olen äänittämisen suhteen innokas harrastelija, vieläpä harrastuksen alkutaipaleella. En välttämättä osaa käyttää ammattisanastoa, vaan kirjoitan omasta näkökulmastani.

Pari äänitekniikan käsitettä

-Analoginen signaali tarkoittaa audiotallennusta, joka syntyy ns. oikean instrumentin, kuten laulun, kitaran tai trumpetin äänittämisestä.

-Digitaalinen audio pyrkii muuntamaan analogisen signaalin digitaaliseksi.

”Midi (lyhenne englannin kielen sanoista Musical Instrument Digital Interface, joka tarkoittaa musiikkisoittimien digitaalista liitäntää tai rajapintaa) on tiedonsiirtojärjestelmä, joka on suunniteltu välittämään viestejä sähköisten musiikkilaitteiden välillä.” -Wikipedia

-Kvantisointi tarkoittaa rytmin tasaamista.

-Kompressointi tarkoittaa voimakkuuserojen tasaamista.

-Vireenkorjaus tarkoittaa sävelpuhtauden korjausta. Tunnetuin sävelkorkeuden korjausohjelma / vireenkorjain on Autotune, ja sitä pidetäänkin synonyyminä vireenkorjaukselle.

Tämä aihepiiri sisältää paljon asiaa, enkä ole valitettavasti perillä kuin pienestä osasta.

Laitteisto jota käytän äänittämisessä

Käytän musiikin sovittamiseen ja instrumenttiosuuksien äänittämiseen Clavinova-sähköpianoani sekä macin garageband-sovellusta. Yhdistän pianon mac-läppäriin midi-kaapelilla. Ymmärtääkseni midi-kaapeli muuntaa pianon analogisen signaalin tietokoneella käsiteltäväksi digitaaliseksi signaaliksi. Pianosta tulevan äänisignaalin saa garagebandissä muutettua eri soitinten soundeiksi. On sanomatta selvää, ettei näin voi saada aikaan esimerkiksi luontevaa kitaran ääntä. Olen siksi pitkälti pysytellyt piano- ja kiipparisoundeissa. Take on me oli ensimmäinen kappale, johon itse lisäsin rummut. Monet muusikkotuttuni hifistelevät, mutta minä olen toiminut niin yksinkertaisesti (ja edullisesti) kuin mahdollista. Mac-ympäristö ja garageband on itselleni tuttuja. Audacity vaikuttaa olevan tuttu klassisillekin muusikoille. Itsekin kokeilin sitä, mutta se ei vastannut tarpeitani. Jotkut tuttavani kehuvat Reaperia. Pro Tools on ilmeisesti suosittu ammattilaiskäytössä.

Mikrofonin merkitys laulun äänittämisessä

Äänitän laulun Scarlet-kondensaattorimikrofonilla ja Focusrite-äänikortilla. Ymmärtääkseni äänikortti tekee saman kuin midikaapeli, eli muuntaa analogisen audion digitaaliseen muotoon.

Jos haluaa kohtuullista äänenlaatua, mikrofonin tulisi olla suht laadukas kondensaattorimikrofoni. Youtuben puhevideoissa, joissa äänenlaatu ei ole pääasia, käytän nykyään kaulus-/nappimikrofonia. Mikrofonin ääni yhdistyy heti kameraan, enkä käsittele sitä erikseen. Huomautan tässä kohtaa, että youtubekanavani videot sisältävät audion suhteen hyvin monentasoista materiaalia. Ihan aluksi tallensin ääntä pelkällä videokameran sisäisellä mikrofonilla.

Mikrofonin paras korkeus on kasvojen tasolla. Joskus lasken mikrofonin alemmas, jotta kasvoni näkyisivät videointitilanteessa. Sopivaa etäisyyttä on hyvä kokeilla rauhassa. Itse laulan hiljaisemmat äänet lähempänä mikrofonia (ehkä n. 10 cm päästä) ja äänekkäämmät kohdat kauempana mikrofonista, jos mahdollista. Minulla on olemassa pop-filtteri, jota kutsun roiskeläpäksi. Se tasapainoittaa konsonanttien paukahduksia ja napsahduksia. Jostain syystä en ole lähiaikoina käyttänyt sitä, vaan olen vaan koittanut tasata ilmanpainetta ääntäessä ihan lauluteknisesti.

Äänittäminen, garageband, miksaus

Kuinka olen oppinut käsittelemään ääntä

Sen minkä olen oppinut äänittämisestä, olen oppinut kokeilemalla ”kantapään kautta”. Olen saanut vuosien varrella joitakin neuvoja miksaajatuttavilta, muusikoilta tai pidemmällä olevilta harrastelijoilta. Olen pyytänyt rohkeasti palautetta, ja usein olen sitä myös saanut. Esimerkiksi kerran, kun piano-osuuksien rytmi heitteli, joku kommentoi että kvantisoi raidat. Silloin opettelin kvantisoimaan, eli tasaamaan rytmin. Kvantisoinnin osaan tehdä vain midi-raidalle, eli laulurytmiä en kykene sillä muuttamaan. Kyllähän kvantisointi on kätevää, varsinkin jos täytyy saada useamman soittimen osuudet täsmättyä samaan tempoon. Kvantisoinnilla ei käsittääkseni voi tehdä ihmeitä, eli muusikon tulee itse huolehtia peruspulssista, jotta ohjelma tunnistaa halutun rytmin. Kuuntele kvantisoimattoman ja kvantisoidun äänitykseni erot. Mielestäni live-esiintymisessä, jossa rytmi elää hetkessä, on oma arvonsa, eli kaiken musiikin ei mielestäni tarvitsekaan olla kellon tarkkaa.

Mitä teknisiä muutoksia teen lauluraitaan

Äänitän laulun makuuhuoneessani tai treeniksellä. Molemmat tilat ovat pienehköjä huoneita. Äänitystilat eivät siis mitenkään tue akustiikkaa. Äänittäminen suuressa salissa on ihan oma lajinsa.

Totuushan on se, ettei täysin käsittelemätöntä raakanauhaa kuuntele nykyään erkkikään. Garagebandissa on valmiita asetuksia lauluäänelle. Käytän yleensä natural voice tai classic voice-asetusta. En osaa ihan tarkasti sanoa, mitä kaikkea nuo asetukset tekee raidalle. Ainakin ne lisäävät kaikua. Uskoisin että ne korostavat audion tiettyjä taajuuksia ja häivyttävät toisia (kuten hälyä ja kohinaa). Delayta (eli jonkinsorttista toisto/kaikuefektiä) osaan myös lisätä. Take on me-versioni lopussa on kevyt kuoro-osuus. Lisäsin yhteen raitaan delayta, jolloin koko loppukappaleeseen jäi päälle kaikuefekti. Uskoakseni delayta ei kannata lisätä liikaa, eikä jokaiseen raitaan, mikäli lauluraitoja on useampi päällekkäin. Tämä on oma kokemukseni, ammattilaisilla on varmasti omat tapansa.

Luonnollisesti leikkaan kaikenlaiset kolahdukset pois, eli lyhennän raidat sellaiseksi, ettei niissä ole turhia häntiä. Yksinään äänittäessä kolahduksia syntyy jo siitä, kun painat rec:in päälle ja siirryt mikin ääreen.

Ryhdyin tätä blogitekstiä varten googlaamaan lauluosien miksaamista garagebandilla, ja löysin ihan kiinnostavia lähteitä. Ilmeisesti EQ:ta olisi mahdollista säätää ja tehdä sitä kompressointiakin. Ehkäpä opin taas jotakin uutta ja kehityn näissä hommissa.

 Sävelpuhtauden korjailusta

Tiedän että aihe on jossain määrin tulenarka. Miksaajatuttuni ovat valottaneet, että vireenkorjaus säästää aikaa. Uskon sen. Jos pieni moka sattuu (joita laulajille usein sattuu) ei tarvitse ottaa koko hommaa uusiksi, vaan teknikko voi hoitaa asian muutamalla painalluksella. Ja kyllähän koko laulamisen saa halutessaan kuulostamaan hyvin toisenlaiselta, kuin mitä todellisuus vastaa. Katso klassikkosketsi ääniteknikon työstä.

Toisaalta mielestäni on ihan virkistävää kuunnella musiikkia ajalta ennen 1990-lukua, jolloin laulajien suorituksissa kuului luonnollisuutta. Pienet epäpuhtaudet (esimerkiksi Madonnalla) mielsin osaksi tulkintaa. Laulaessani kappaleiden mukana, taisin matkia myös ne epävireiset kohdat.

Itse en osaa käyttää vireenkorjausohjelmia. Tässä asiassa pyrin luomuun. Mielestäni laulajan tulee osata laulaa vireessä. En kannata sellaista suuntausta, jossa laulajatähdeksi pääsee ilman taitoja, esimerkiksi ns. ulkomusiikillisilla avuilla. Toisaalta ymmärrän, että joissakin musiikkityyleissä laulusoundin ei haluta olevan luomu, vaan konemaiseksi käsitelty.

Lauluraitojen määrä

Sain tuhrattua tunteja Take on me-kappaleen cover-version lauluosuuksien äänittämiseen. A-ha-bändin Take on me (1985) on tunnettu synamelodian lisäksi laulajan äänenhallintaa testaavasta 2,5 oktaavin noususta.

Äänitän kappaleen usein muutamassa osassa. Minun tapani korjailla pieniä virheitä on se, että leikkaan huonon kohdan pois ja laulan uusiksi. Kun laulan lyhyemmissä pätkissä, ei tarvitse uusia koko kappaleen äänittämistä. Aika tyypillistä on, että äänitän yhden A-osan melodian kerrallaan ja kertosäkeet erikseen. Lauluraitoja saattaa olla siinä tapauksessa esimerkiksi 4-8.  Mahdollinen stemmalaulu luonnollisesti lisää raitojen määrää. Usein äänitän kokeilun vuoksi useampia raitoja, joista valitsen mieluisimman. Kitaristi-Mikan kanssa olemme puolestamme äänittäneet kaikki kappaleet yhdellä otolla. Äänitys onkin ollut Mikan käsialaa, mikä on itselleni virkistävää vaihtelua.

Haasteena suureet taajuusvaihtelut

Take on me:n lauluraitoja en uskalla edes laskea. Jokaisen kertosäkeen äänitin kolmessa osassa. 1. alaäänet, 2. väliäänet, 3. ylä-äänet. Äänitys oli pakko toteuttaa näin, koska muuten matalien äänien ja korkeiden äänien voimakkuusvaihtelu olisi liian suurta, ja lauluraita ”särkisi” ylä-äänten kohdalla. Alaääniä laulaessani säädin äänikortin gainia suuremmalle, ja ylä-äänissä pienemmälle.

On ihan tunnettu tosiasia, että alaäänet ovat akustisesti heikommat kuin äänialan yläalue. Ylä-äänet nousevat omalle taajuuskaistalleen orkesterin yläpuolelle. Alkuperäisessä versiossa solisti laulaa suuren oktaavialan A-sävelen. Minä transponoin kappaletta terssillä, ja näin ollen lauloin pienen C:n. Harva naislaulaja saa noin matalaan ääneen voimaa, eikä kaikkien ääni taivu ollenkaan niin matalalle. Kuuntelin naisten tekemiä covereita kyseisestä kappaleesta, enkä ainakaan vielä ole kuullut versiota, jossa nainen laulaisi kyseiset alaäänet. Minunkin ensimmäiset kokeiluni olivat hentoja, mutta harjoittelemalla sain homman hoidettua. Livetilanteessa pienet c-sävelet jäisivät auttamatta ylempien sävelkorkeuksien varjoon. Katso video äärialaäänistä. Mielestäni Take on me:n sävelnousu on niin eeppinen, että koko kappaletta on turha laulaa, jos kapasiteetti ei riitä sävelkulkuun. Tämä on toki vain oma mielipiteeni. Taitavamman ääniteknikon apu ja kompressointi takuulla säästäisi aikaa ja hermoja.

Kaiken kaikkiaan musiikin sovittaminen ja äänittäminen on mielenkiintoinen harrastus, ja mieluusti kehittäisin taitojani eteenpäin.

Epävireisyyden yleisiä syitä

Mikä epävireisyyttä voi aiheuttaa?

Syitä on monia, ja ongelmaan voi liittyä monta tekijää.

Laulutekniset syyt:

Hyvä laulutekniikka edesauttaa vireessä pysymistä. Laulutekniikkaan liittyy monta tekijää, mutta nostan esiin muutaman.

Äänihuulet: Äänihuulten toiminta on hienomekaniikkaa. Äänihuulten tulee toimia tiettyyn sävelkorkeuteen soveltuvalla tavalla. Joillakin ihmisillä tämä on pitkälti hallussa luonnostaan, mutta useimmilla se vaatii harjoitusta.

Ääntöväyläasetukset ja sointi: Vireessä laulaminen liittyy akustiikkaan, kuten jo aiemmin mainitsin. Äänen perustaajuuden lisäksi myös ylä-sävelet, tai lauluäänestä puhuttaessa formantit, vaikuttavat kuulokuvaan. Tietyt ääntöväyläasetukset lisäävät formantteja spektrin yläpäässä, jotkut alapäässä. Esimerkiksi hymy lisää äänen kirkkautta ja huulten pitäminen suppeina, kielen painaminen taakse nieluun tai kurkunpään painaminen alas lisäävät tummuutta. Joskus ”takainen” äänenkäyttötapa voi lisätä ääneen tummuutta niin paljon, että ääni kuulostaa alavireiseltä. Vastaavasti ”eteentyönnetty” laulutapa saattaa aiheuttaa vaikutelman ylävireisyydestä.

Hengitystuki ja ilmanpaine: Hengitystuella kontrolloidaan ilmanpainetta. Ylävireisyys voi johtua liian kovasta ilmanpaineesta, joka erityisesti äänen ala-tai keski-alueella vie hallinnan äänestä, ja äänenkäytöstä tulee ylä-vireistä. Ääni saattaa pompsahtaa ulos sävellajista! Toisaalta hyvin passiivinen tapa laulaa voi aiheuttaa sen, ettei henkilö tavoita ylä-ääniä. Ääntöbalanssi eli ilmanpaineen ja äänihuulisulun suhde on opeteltavissa pätevän opettajan avulla.

Fraseeraukseen liittyvä epätarkkuus, esim. niekut fraasien tai sanojen alussa tai lopussa voi aiheuttaa vaikutelman epävireisyydestä. Joihinkin musiikkityyleihin tämä suorastaan kuuluu. Kuvittele Irwinin Rentun ruusua selkeästi ja puhtaasti laulettuna. Levoton vibrato voi aikaansaada myös vaikutelman epävireisyydestä.

Kaikki nämä laulutekniset seikat vaativat ohjausta. Ne painuvat lihasmuistiin pikkuhiljaa. Lisätietoa ääntöväylästä ja äänihuulista saat Laajenna äänialaasi- tai Suomipopin naiset-verkkokursseilla.

Terveyteen liittyvät syyt

Äänihuulet voivat olla turvonneet flunssan tai jonkin muun syyn takia takia. Äänen sävy voi olla erityisen tumma tai ääni voi olla käheä, eikä esimerkiksi ylä-ääniä ole helppo tavoittaa. Flunssa, korvatulehdus tai muu terveydellinen syy voi muuttaa omaa tunnetta laulamisesta ja kuulokuvaa omasta äänestä.

Harjaantumattomuus

Henkilöllä on musikaalisuutta mutta vähäisesti kokemusta laulamisesta. Hän ei luota itseensä ja kykyynsä tuottaa puhdasta ääntä. Yleensä ongelma ratkeaa laulunopiskelulla ja harjoittelulla.

Psyykkiset syyt

Psyykkiset syyt ovat merkittävä epävireisyyden aiheuttaja. Nostaisin yhdeksi suureksi syyksi jännittämisen. Jotkut laulajat ovat hyvin perfektionistisia. Usein itseään ruoskivat laulajat ovat kuitenkin todella taitavia. Tällaisessa tapauksessa vireen vahtiminen ei yleensä ainakaan paranna sitä, vaan laulaja voisi unohtaa koko asian. Etenkin harjoitellessa kannattaa hyväksyä epätäydellisyys ja keskeneräisyys. Jos havaitset oman epävireisyytesi, onnittele itseäsi. Sävelkorkeuksien erottelukykysi toimii!

Keskittymisen puute

Vireessä laulaminen vaatii keskittymistä, varsinkin jos se ei ole vielä tiukasti lihasmuistissa. Keskittymistä voi verottaa esimerkiksi esiintymis- tai harjoitustilanteen monet tekijät.

Epäsopiva sävellaji

Varsinkin kokematon laulaja saattaa valita itselleen joko turhan korkean tai matalan sävellajin. Moni aloittelija ei edes tiedä sävellaji-käsitettä, eikä ymmärrä, että kappaletta ei ole pakko laulaa originaalikorkeudelta esimerkiksi karaokessa. Tilanteessa jossa esimerkiksi ylä-alue on taitoihin nähden turhan korkea, saattaa laulusta tulla alavireistä, tai laulaja saattaa laulaa korkean kohdan jostain matalampaa (mikä ei aina ole siististi oktaavia alempaa, vaan jostain välimaastosta).

Olosuhteisiin tai tilanteeseen liittyvät syyt

Laulamista on vaikea hallita tilanteessa, jossa laulaja ei kuule orkesteria, taustamusiikkia, tai omaa ääntään riittävän hyvin.

Edellämainitut syyt liittyvät usein yhteen. Mikäli haluat parantaa virettäsi, voisitte laulunopettajasi kanssa pohtia, mistä ongelmat vireestä johtuvat. Olet tervetullut laulutunnilleni! Muualla kuin Tampereella asuvat voivat kokeilla skype-laulutuntia, joka on tarjouksessa tammikuun ajan.

 

 

Laulamisen harjoittelusta – vastaus kysymykseen

Facebook-sivuni seuraaja kyseli minulta laulamisen harjoittelusta. Laajensin dialogimme blogikirjoitukseksi, olkaa hyvä.

”Minua on alkanut askarruttamaan se, kuinka paljon laulamista voi harjoitella aktiivisesti ilman, että äänihuulet ja lihaksisto kärsii (ja minkä kaiken luet kuuluvan laulun harjoitteluun)?”

Kysymykseen ei ole yhtä, autuaaksitekevää vastausta. Kyse on aika pitkälti kiinni siitä, kuinka harjoittelee ja mitä harjoittelee. Mutta paneudutaanpa tähän aihepiiriin tarkemmin.

laulaminen, kuinka opin laulamaan, en osaa laulaa, haluaisin oppia laulamaan

Mitä laulamisen harjoittelu on?

Lasken tässä kirjoituksessa lauluharjoitteluun kuuluvaksi kehon lämmittelyn ennen äänellistä harjoittelua (ja välissä, aikana ja jälkeen), hengitysharjoitukset, äänenlämmittelyn, ääniharjoitukset/tekniikkaharjoittelun, varsinaisen laulujen laulamisen ja mahdollisen jäähdyttelyn. Harjoittelussa voi käyttää apuvälineitä, kuten pillit ja letkut, peili tai äänityslaite.

Äänen lämmittelyn hyödyt

Äänen lämmittely on ihan ehdoton! Äänen lämmittelyä tai äänenavausta voi verrata verryttelyyn ennen vaativaa urheilusuoritusta. Verryttely ja lämmittely parantaa vireystilaa ja valmistaa näin kehon ja mielen laulamiseen. Äänenlämmittely parantaa äänenlaatua ja voi ehkäistä väsymistä äänellisen suorituksen aikana.

Harjoittelun tarkoitus

Ääniharjoitukset eivät mielestäni ole juuri koskaan pelkkää tarkoituksetonta hyminää ja loilottelua, vaan eri harjoitusten avulla opetellaan tärkeitä asioita.

Ääniharjoittelun tarkoitus on, että laulaja saa oivalluksen hyvästä äänenkäyttötavasta ja sitten painaa toivottuja äänenkäyttötapoja lihasmuistiin ja sitä kautta parantaa laulutekniikkaa. Harjoituksilla voidaan hakea tapauksesta riippuen perustervettä äänentuottotapaa tai genreen sopivaa laulutekniikkaa. Ääniharjoittelulla myös ylläpidetään jo opittuja asioita. Yksin harjoitellessa voi palautella mieleen laulutunnilla läpikäytyjä asioita.

Lauluharjoittelun merkitys on edellä mainitun lisäksi esimerkiksi musiikin oppiminen, musikaalisuuden kasvattaminen, ilmaisun kehittyminen ja musiikin ilo ja nautinto.

Laulutunnilla lauletaan kappaleita läpi keskittyen äänenkäyttöön ja/tai musiikillisiin ja ilmaisullisiin tekijöihin. Näitä samoja asioita voi tunnustella myös kotona harjoitellessa. Välillä voi tyhjentää mielen ja vain nauttia laulamisesta.

”Äänenharjoittamisen peruslähtökohtana voi olla joko pyrkimys jalostaa normaaliääni entistä paremmaksi tai palauttaa epäoptimaalinen äänenkäyttö takaisin normaaliksi”, Laukkanen&Leino, Ihmeellinen ihmisääni, 2001.”

Laulamisen harjoittelun vaarat

Jos laulajalla ei ole selkeää käsitystä omasta äänenkäytöstään, hän saattaa harjoitellessaan painaa lihasmuistiin ei-toivottuja äänenkäyttötapoja ja näin vakiinnuttaa niitä. Harjoittelusta ole sellaisessa tapauksessa ole äänellistä hyötyä, vaan laulaminen voi mennä jopa taaksepäin.

Kehottaisinkin käymään ammattitaitoisella laulunopettajalla edes muutaman kerran, jotta saa käsityksen oman äänenkäytön vahvuuksista ja kehityskohteista. Kannattaa myös merkitä ylös opettajan antamat ääniharjoitukset ohjeineen, ja tehdä kotona kyseisiä harjoituksia. Ääniharjoituksia voi hyvinkin poimia myös esimerkiksi youtube-videoilta.

Maarit Auran laulukurssi, laulunopetus

Kuinka kauan kannattaa harjoitella?

Sanoisin että aloittelevan laulajan kannattaa tehdä ääniharjoituksia tai laulaa n. 15-20 min kerrallaan, yhdestä muutamaan kertaa päivässä. Kun taidot etenevät, harjoitusaikaa voidaan pidentää. Todella pitkät laulusessiot voivat rasittaa äänihuulia.

Kun tietää mitä ja miten harjoittelee, pääsee nopeammin asiaan, eikä aikaa kuluu arvailuun. Silloin jo muutamista minuuteista ääniharjoittelua päivässä voi olla apua laulutekniikan kehittymisessä. Oikeastaan lauluharjoittelua laulunopettajan avulla voisi verrata personal trainerin apuun lihasharjoittelussa.

Kuinka usein kannattaa harjoitella?

Aloittelijan ja ammattilaisen tilanne on kovin erilainen. Aloittelija voisi ottaa tavoitteeksi muutaman (2-5) harjoittelun viikossa. Joka päivä ei kannata laulaa, koska äänielimistö kaipaa myös lepoa.

Ammattilaulajan tilanne harjoitusajan suhteen on tietysti erilainen. Laulamista saattaa mahtua päivään useita tunteja. Ammattilaisen odotetaan hallitsevan laulutekniikka ja osaavan huoltaa ääntään.

Kuinka harjoituskerta kannattaa rakentaa

”Mun päässä on sellainen ajatusmalli, että laulutreeni pitää sisällään myös jumpat, venyttelyt, huulitäryt äänen lämmittelyt ja jäähdyttelyt, joihin saa aikaa kulumaan hyvinkin puoli tuntia.”

Suosittelen ehdottomasti kehon lämmittelyä ennen laulamista. On vaikea sanoa tarkkaa minuuttimäärää, mutta ehkäpä kehoa voisi lämmitellä esimerkiksi 5-10 minuuttia ja ääntä 10-20 minuuttia. Joskus on aikaa vain lyhyeen ääniharjoitus/laulusessioon, joskus on kiva edetä pitkän kaavan kautta.

Suosittelen mieluummin useampaa lyhyttä ääniharjoituskertaa päivässä, kuin yhtä pitkää. Yhden harjoituskerran sisällöksi voi ottaa esimerkiksi 2-3 ääniharjoitusta, jotka suorittaa keskittyneesti.

Jos päivässä ääntelee tai laulaa useampaan otteeseen, voi olla, että illemmalla ääni on jo valmiiksi ”auki” ja olo tuntuu vireältä. Perusteellisimman lämmittelyn suoritan, kun laulan ensimmäistä kertaa päivässä, ja varsinkin jos joudun laulamaan jotakin haasteellista aamulla tai aamupäivällä.

Kun laulaa läpi kappaleita, yhdellä kerralla voi keskittyä yhteen tiettyyn laulamisen osa-alueeseen; esim. vireeseen, fraseeraukseen, hengitykseen tms. Seuraavalla kerralla johonkin toiseen asiaan. Kaikkea ei pysty hallitsemaan yhdellä kertaa.

Pois vakavasta ahertamisesta

Kun oma instrumentti alkaa olla tuttu, alkaa tuntea, kuinka paljon kehon ja äänen lämmittelyä tarvitsee ennen siirtymistä laulujen laulamiseen tai muuhun äänelliseen haasteeseen. Muistan itse ajan, kun tosi tunnollisesti tein kaikki mahdolliset venyttelyt ja vanuttelut ennen laulamista. Nykyään lämmittelen kyllä edelleen joka kerta, mutta kesto ja harjoitukset vaihtelevat fiiliksen mukaan.

Aina harjoitteluun ei tarvitse suhtautua siten, että sillä on alku ja loppu, harjoitteluun varattu tila ja kaikki speksit kohdillaan. Kun jokin harjoitus alkaa olla ”selkärangassa” sitä voi tehdä vaikkapa kotitöiden ohessa, tai opettaa sen lapsillekin leikin lomassa.

Voiko harjoittelussa edetä ilman laulunopettajaa?

Riippuu siitä, mikä on laulamisen tavoite. Laulaminen ylipäätään tuntuu mukavalta, tekee hyvää mielelle ja terveydelle. Musikaalisuuskin kehittyy laulaen. Äänenkäytön kehittäminen aivan yksikseen on haastavampaa. Ihmiset ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Jotkut ovat saaneet hyvän äänellisen mallin esimerkiksi vanhemmiltaan, äänenkäyttö on luonnostaan optimaalista ja ääni soi.

Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos laulaminen tuntuu miellyttävältä ja lauluäänesi kuulostaa soivalta, olet äänenkäytössä turvallisilla vesillä. Jos laulaminen sattuu, kurkku tuntuu kireältä, ääni käheytyy tai häviää kokonaan, on aika ottaa yhteyttä pätevään laulunopettajaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi käheytymistä voi tapahtua satunnaisesti myös muista syistä kuin puutteellisen laulutekniikan takia. Allergiat, refluksi ja hormonivaihtelut ovat yleisiä syitä. Levon tarvetta on hyvä kunnioittaa.

Ihmiset tulevat laulunopetukseen useista syistä, usein jonkin haasteen innoittamana. Esimerkiksi äänialan suppeus on tavanomainen ongelma, jota harva saa kohennettua omin keinoin.  Myös genrellä on väliä. Sanoisin, että klassisen laulun saralla on mahdoton edetä kovin pitkälle ilman laulunopettajaa. Muissakin genreissä tukea tarvitaan hyvin todennäköisesti. Joissakin tapauksissa laulamisen perusteet on hyvin mallillaan ja apua tarvitaan esimerkiksi johonkin yksittäiseen, genreen kuuluvan seikan opetteluun. Aloittelija ei kuitenkaan yleensä itse tiedosta oman äänensä ja musikaalisuutensa heikkouksia ja vahvuuksia kovin hyvin, vaan laulunopettajan arvio on paikallaan.

Entä jos et ehdi harjoittelemaan?

Joskus lauluoppilaat tulevat laulutunnille syyllisen näköisenä. ”En ole ehtinyt harjoittelemaan,” he myöntävät. Johon minä vastaan: ”Ei se mitään. Alitajunta työstää asioita myös silloin, kun ei treenaa”. Harrastus on harrastus. Ihmisillä on muutakin elämää. Kyllä laulunopettaja sen ymmärtää 🙂

Laulukurssi kehittää myös laulunopettajaa

Huomenna toteutuu ensimmäinen Metal Diva-laulukurssi. Odotan kovasti tätä loppuunmyytyä sinfonisen metallin ilotulitusta 🙂 On mahtavaa päästä tapaamaan nämä ihmiset, jotka selvästi ovat innoissaan laulamisesta!

metal diva, laulunopetus tampere

Suomipopin naiset- ja Metal Diva-laulukurssien järjestäminen ovat olleet minulle todella rikastuttavia kokemuksia. Laulaja, laulunopettaja, äänivalmentaja ei ole koskaan valmis.

Olen oppinut paljon laulamisesta, laulajien kuulemisesta, tilanteissa improvisoimisesta, ihmisten kohtaamisesta, käytännön asioiden järjestelystä, jopa ennakkoluuloihin vastaamisesta. Onnekseni apuna on ollut Osuuskunta Lilith. Tässä kirjoituksessa keskityn kuvaamaan pääasiassa kurssin sisällön valmistelua.

Alussa oli idea, jota lähdin jalostamaan.

Kurssin sisällöt avautuivat minulle pitkälti intuitiivisina ideoina, joiden jalostamista jatkan tietämykseni ja uteliaisuuteni avulla. Puntaroin ideoideni ”markkina-arvoa” sen valossa, mitä musiikkia tiedän lauluoppilaiden haluavan laulaa.

Alkuvaiheessa etsin kursseille sopivaa ohjelmistoa ja opettelin itse kappaleet, jotka tunsin heikommin. Suunnittelin rakennetta, osallistujamäärää ja löysin tarkoitukseen sopivan tilan.

Suomipopin naiset-kurssin opetusteemojen valmistelu alkoi siten, että kuuntelin analyyttisella korvalla suosittuja pop-artisteja, kuten Paula Vesalaa, Eriniä, Kaija Koo:ta, Jenni Vartiaista, Maija Vilkkumaata, Johanna Kurkelaa, Ellinooraa, Sannia ja Laura Närheä. Etsin heidän laulutavoistaan, musiikillisista keinoistaan ja ilmaisustaan yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Mietin, mitkä tekijät synnyttävät laulutavan, jota voi kutsua popiksi. Haarukoin muutaman laulutekniikan ydinasian, jotka sitten otin kurssin opetukselliseksi sisällöksi. Kiittävästä palautteesta päätellen en osunut aivan harhaan 🙂

Metal Diva-laulukurssia varten olen arvioinut luonnollisesti Tarjaa, Anettea ja Flooria. Olen pyydystänyt heidän laulamisestaan tekijöitä, kuten äänihuulisulku / ääntöbalanssi, ääntöväylässä syntyvä sointi ja sävyt, nielutila, vokaalimodifikaatio, tehokeinot, vibrato, fraseeraus, legato, ääniala ja lavaesiintyminen. Olen kuunnellut, millaisin menetelmin laulajatähdet ilmaisevat erilaisia tunteita ja välittävät tunnelmia. Esimerkiksi Ever dream on mainio kappale kolmen erilaisen laulajan vertailuun, koska seLaulunopettaja, laulunopetus, laulukurssi tampere, suomipopin naiset, metal diva, maarit aura, hyvä laulunopettaja, äänivalmentaja löytyy heidän jokaisen esittämänä youtubesta.

Nightwish-solistit ovat olleet minulle laulamisen aarreaitta! Pelkästään Floorin laulutavoissa on äärettömästi mielenkiintoista ajateltavaa ja kokeiltavaa. Flooria kuunnellessani purin mielessäni CVT-käsitteitä, kuten edge ja overdrive, äänifysiologian ja vokologian avulla selitettävään muotoon.

Saatuani mielestäni tarpeeksi kattavan käsityksen solistien laulutyyleistä, olen pohtinut, mitä sisällytän opetettavaksi laulukurssille. Eli seuraava askel oli saattaa omat oivallukset muille opetettavaan, helposti ymmärrettävään muotoon.

Pyrkimys ei ole tietenkään tehdä kurssilaisista Tarja- tai Floor-kopioita. Näiden keskenään erilaisten laulajien esimerkkien avulla osallistujat saattavat löytää omasta äänestään uusia ulottuvuksia. Kukapa ei haluaisi saavuttaa esimerkiksi upeita, vaivattomia ylä-ääniä, sävyjä tummasta vaaleaan, ja dynamiikkaa hiljaisesta turvallisesti vahvistettuun!

Luonnollisesti en opeta tutkitusti vaarallisia äänenkäyttötapoja. Monet toivotut sävyt pystyy toteuttamaan ääntä vahingoittamatta. Vaikkei nasaalisuutta pidetä äänelle riskaabelina, Suomipopin naiset-kurssilla opetin kuitenkin mieluummin twangia kuin “nenään laulamista”.

Tämän hetken Metal Diva-laulukurssin teemat ovat:

-Ylä-äänten loistokas ja vaivaton laulaminen Tarjan ja Floorin malliin.
-Oopperamainen soundi a la Tarja.
-Vuotoisuus tehokeinona Anetten ja Floorin malliin.
-Twang, jota kuulee kaikkien kolmen äänessä, ja joka on perusta äänen turvalliselle vahvistamiselle etenkin rytmimusiikissa.
-Rekistereiden miksaaminen esimerkkinä Floor.
-Laulaminen kovaa korkealta, “belttaamalla” kuitenkin ääntä rasittamatta.

On sanomattakin selvää, että tähän listaan sisältyy niin paljon asiaa, ettei kuusi tuntia riitä kaiken kovin syvälliseen käsittelyyn. Tavoitteeni on tuoda oppilaille perustietoa äänifysiologiasta, ja auttaa oivalluksien syntymisessä. Toivoakseni kurssi antaa heille työkaluja eteenpäin lauluopinnoissa. Pyrin kasvattamaan kurssilaisten tietoisuutta myös musiikin kuuntelijoina.

Kaikkea ei kuitenkaan pysty suunnittelemaan! Osallistujat luovat kurssin. Kurssilla saatan huomata, että jotakuta laulajaa vie eteenpäin listaltani täysin puuttuva asia. Osallistujien tarpeet menevät kaiken muun edelle.

9.6 Metal Diva-laulukurssi on täynnä, mutta tervetuloa diivailemaan 16.4! Lue ilmottautumisohjeet tapahtumakuvauksesta tai meilaa aura.maarit@gmail.com tai osta suoraan Lilith-verkkokaupasta.

Järjestän kevään aikana myös Suomirokin miehet-laulukurssin, joten pysy kuulolla!

Katupöly kiusaa äänenkäyttäjää

Elämme pahinta katupölyaikaa. Katupölystä on vaivaa jokaiselle, mutta erityisesti se häiritsee laulajaa ja puhetyöläistä. Minusta tuntuu, että nenäontelo kutisee, kurkku on karhea ja päänsärkyä pukkaa. Katupölyn lisäksi kärsin remonttipölystä. Talossamme porataan kiviseinää päivittäin.

Lue hengitysliiton sivulta katupölystä:

Kuinka laulaja tai puhetyöläinen pystyy elämään tämän keväisen vaivan kanssa?

 

katupöly ja ääni, äänihäiriö

Vältä rasittamasta ääntä

Lämmittele ääni lempeästi ennen äänellisiä haasteita, kuten laulaminen tai puheen pitäminen. Minimoi äänenkäytön haasteet esimerkiksi käyttämällä mikrofonia puhetyössä.

Pidättäydy äänihurjasteluista. Belttausharjoitukset, särökokeilut ja ääriäänten laajentaminen on parempi tehdä silloin, kun on täysin kunnossa. Jos tunnet oireilua kurkussa tai nielussa, ole mahdollisuuksien mukaan aivan hiljaa.

Äänenkäyttötavalla on merkitystä

Puhu ja laula hyvällä tekniikalla. Optimaalisen äänentuoton paras mittari on se, että se tuntuu hyvältä ja vaivattomalta. Vältä tahatonta puristeisuutta ja narinaa. Jos tuntuu, että äänenkäytössäsi on petrattavaa, ota yhteyttä ammattilaiseen, tai aloita esimerkiksi seuraamalla youtubekanavaani.

Ajoita tärkeät esiintymiset muihin ajankohtiin

Olen oppinut tämän kantapään kautta. Seuraavan mokan olen toistanut vaikka kuinka monta kertaa: Laulututkintoon valmistautumisiin on ollut reilusti aikaa, mutta silti ne on tullut järjestettyä huhtikuussa, hieman ennen musiikkiopiston sulkeutumista. Sitten ollaan ahdistuneita, kun ääni on pölystä karkea. Viimeisen tutkinnon – diplomin, eli A-tutkinnon – tajusin jo järjestää talvisaikaan.

Puhdista itsesi ja kotisi

Puhdista nenäonteloa sarvikuonolla, eli nenäkannulla. Pidä huolta myös kotisi siisteydestä esimerkiksi imuroimalla. Älä tuuleta kotia päiväsaikaan, ainakaan jos asut kadun varressa.

Kosteuta limakalvot

Limakalvoja voi yrittää kosteuttaa esimerkiksi juomalla, höyryhengityksellä tai käyttämällä vesipiippua. Äänihuuliin vesi ei tietenkään valu, mutta se pitää kehon nestetasapainoa yllä. Vielä kun sen piipun muistaisin itsekin kaivaa kaapista  😀

 Hengityssuojain?

Googlasin asiaa tämän blogitekstin kirjoitettuani. Löysin artikkelin, jossa allergianeuvoja suosittelee hengityssuojaimen käyttämistä. Miksipä ei, varsinkin jos oireet ovat pahoja.

Ääntelemisen iloa, pölystä huolimatta!

Sano sinä Naisvoimaa – Esimerkki laulutallenteen arviosta

 

Tässä neuvoni mukaan selkeämmäksi muokattu kuva.ksi.

Tein taannoin pyynnöstä arvion lauluarviosta Alli Forsstedt:lle. Arvio erosi aiemmin tekemistäni palautteista. Yleensä arvioin asiakkaan laulamista kahden tai kolmen eri ääninäytteen avulla. Useimmiten asiakkaiden toive on arvioni avulla parantaa laulutekniikkaansa, fraseeraustaan yms.  Alli halusi palautteen yhdestä laulusta, joka oli jo julkaistu youtubessa.

Kappale on nimeltään Sano sinä Naisvoimaa, ja se käsittelee hyväksikäytöä. Aihe on taas surullisen ajankohtainen.

”Hei,

Tässä palautetta “saa antaa kaiken mahdollisen palautteen mitä äänitteestä vain voi kertoa-periaatteella” kuten toivoit 🙂

Musiikki

-Sävellys on miellyttävää kuunneltavaa. Olette tehneet hienoa yhteistyötä.
-Äänittäminen, miksaaminen tms ei ole minulle kuin harrastus alkeistasolla, mutta minun korvaani soittimet ja laulu on tasapainossa.
-Taustalaulut on mielestäni hyviä. Eivät pomppaa päälle, mutta tarkasti kuunnellen tukevat hienosti kokonaisuutta.
-Kertosäe on tarttuva ja helposti omaksuttava. Se on sävellyksessä eduksi.

Lyriikka

-Olet tarttunut todella rohkeaan aiheeseen. Mahtava juttu!
-Teksti on kiinnostava.
-Tekstin rytmitys ei aina ole luontevaa säkeistöissä tai A-osassa. Tekstiä vaikuttaa olevan liikaa suhteessa nuotteihin. Sanoittajalle saattaa nousta kunnianhimo muodostaa pitkiä, hienoja lauseita, mutta laululyriikassa ne eivät aina välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi: Nousta suosta loppumattomista, aurinko.. jotain, en saanut selvää. Ymmärrän että et enää tässä vaiheessa ala muuttamaan tekstiä, mutta ajattele sitä tarkasti seuraavien sävellysten kohdalla. Napakkuus toimii laululyriikassa usein parhaiten.

Laulaminen

Yhdestä kappaleesta on vaikeaa antaa kattavaa palautetta laulutekniikasta ja laulutavasta, mutta tässä jotakin mitä kuulin.

Vire

-Laulat melko puhtaasti, hyvässä vireessä. Jos autotunea on käytetty, niin en ainakaan itse kuule sitä.

Äänenkäyttö/äänensävy


-Äänenkäyttösi sopii tähän kappaleeseen. Äänessäsi on sellaista eletyn elämän tuntua. Sinun näköisesi ääni kaiketi sinun näköisessäsi laulussa. Kuulijana uskon sanomaasi. Laulusta välittyy kokemus ja hyvä energia.


-Äänensävysi on melko tumma ja ote laulamiseen on vahva. Tykkään! Laulutapasi tässä kappaleessa on melko puheenomainen. Itseään voi myös haastaa käyttämään käyttämään erilaisia äänensävyjä (kuten ehkä teetkin muissa yhteyksissä). Mielelläni kuulisin sinulta pehmeämpää äänenkäyttöä vaikkapa jossain hempeässä laulussa. Myös sellaista rennon virtaavaa äänenkäyttöä, legatoa kuulisin mielelläni lisää.
-Kuuntelin ensin, että laulat aika tasaisesti yhdellä äänensävyllä, ja yksinkertaisella fraseerauksella. Toisella kuuntelukerralla korvani erotti monipuolisempia sävyjä. Alussa oli sellaista valittavaa, nyyhkivää äänenkäyttöä, joka sopii tekstiin. Kertosäkeessä lauluusi tuli valoisampi ote. Pidän siitä, että aiheen traagisuudesta huolimatta äänestäsi kuuluu ilon pilke. Tykkään siitä kun loppupuolella lähes huudahdat joitakin kohtia, esim: “No ei oo”. Se tuo kivaa vaihtelua.

Ääni

-Sinulla on hyvät, vahvat ala-äänet.
-Tässä kappaleessa en kuullut lainkaan ylä-ääniä, koska laulumelodia pysyi melko matalalla alueella ja laulun ääniala oli aika suppea. En näin ollen voi antaa palautetta ylä-äänistä.
-Pysyit oikeastaan koko laulun ajan rintarekisterissä. Muiden rekistereiden käyttäminen jäi kuulematta. Kuten myös rekisterinvaihdon sujuminen.
-Artikulaatio on selkeä.

Fraseeraus

-Lyriikan rytmi on asia, johon sinuna kiinnittäisin jatkossa kaikkein eniten huomiota. Jo sanoitusvaiheessa.
-Miettisin vielä rytmiikkaa ja painotuksia. Saan vaikutelman, että olet pyrkinyt hyvin säntilliseen rytmin käsittelyyn. Voisit ehkä kokeilla laulaa hieman vapaammalla rytmillä, laulullisemmin.
-Esimerkiksi sana “lapset”. Nyt konsonantit laPPSSet saavat suhteessa enemmän aikaa ja painoarvoa kuin vokaalit. Tietenkään sana ei ole laapset, vaan lapset, mutta laulaessa voi joskus rikkoa puherytmiä.

Summa summarum

-Laulaminen ja musiikki kaiken kaikkiaan perustuu pitkälti makuasioihin. On vaikea määritellä oikeaa ja väärää. Uusien laulutapojen kokeileminen on yleensä kiinnostavaa.

-Mielestäni on ihan hyvä, että kokonaisuudessa on omat pienet rosonsa. Tietty autenttisuus on hyväksi tällaisessa projektissa. Toivottavasti radioasemat ja muut tahot innostuvat tästä hyvästä asiasta.

Kuva

Antaisin vielä palautetta tuosta kuvatiedostosta, vaikka et pyytänytkään palautetta siitä.
Tosi hyvä, iloinen kuva sinusta!
-Oranssista tekstistä ei meinaa saada selvää. Voisitko vaihtaa fontin väriä? Kannattaa kaikessa ajatella viestin vastaanottajaa. Hän saattaa olla kiireinen, eikä välttämättä ala zoomaamaan. Posti saattaa mennä roskakoriin, jos sitä ei saa heti luettua.
Toivon että palautteestani oli hyötyä jatkoa ajatellen.”

Lue myös blogitekstini: Saako laulamista arvioida?

Katsaus laulupedagogiikan käsitteitä avaavaan väitöskirjaani

Minulta kysellään usein väitöskirjastani, joten tässä kirjoituksessa kerron väitöskirjaprosessin pääkohdat mahdollisimman yksinkertaisesti. Suoritan jatkotutkintoa, eli tohtorintutkintoa Tampereen yliopistossa vokologian tieteenalalta. Vokologia on tiede, joka tutkii ja harjoittaa ihmisääntä.  Vokologia tutkii sekä puheääntä että lauluääntä. Minun väitöskirjani liikkuu laulamisen ja laulupedagogiikan maailmoissa.

puhekoulutus, äänivalmennus,ääniluento, äänikurssi, äänenhuolto

Väitöskirjani aihe on: Laulupedagogisten käsitteiden fysiologiset ja akustiset selitykset. Kuulostaa hebrealta, mutta antakaas kun selitän tarkemmin. Jos sinulla on kokemusta laulunopetuksesta, niin todennäköisesti tiedät, että laulunopettajat käyttävät omanlaistaan slangia. He saattavat puhua esimerkiksi laulutuesta, äänen ytimestä, ”pää-äänestä”, ylimenosta, peittämisestä… Tai he saattavat käyttää jopa italian kieläisi sanoja. He saattavat viljellä ohjeita kuten, hämmästy, sijoita ääni maskiin, ime ääntä sisäänpäin, Pidä silmät iloisena… Ohjeet saattavat olla hyvinkin mielikuvituksellisia, opettajasta riippuen.

Mielikuvaopetuksen riskit

Suuri osa laulupedagogiikan käsitteistä ja oppilaille annettavista neuvoista perustuvat mielikuviin ja laulajien subjektiivisiin kokemuksiin. Samat mielikuvat ovat saattaneet elää vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Ongelma tässä on se, että jokainen laulaja kokee mielikuviin perustuvat ohjeet omalla tavallaan. Oppilas ei aina välttämättä ymmärrä mitä neuvoilla ajetaan takaa. Jos oppilas ei saa täsmällistä tietoa ääni-instrumentin toiminnasta tai hänelle ei anneta selkeitä ohjeita,  hän ei ehkä etene opinnoissaan. Väärinkäsitykset voi aiheuttaa jopa äänihäiriöitä. Minun väitöskirjatutkimukseni tarkoitus on avata näitä mielikuviin ja kehotuntemuksiin perustuvia käsitteitä.

En kuitenkaan vastusta mielikuvien käyttämistä laulunopetuksessa, vaan mielestäni mielikuvien tulisi olla työkalu täsmällisen, fysiologiaan perustuvan tiedon rinnalla. Mielikuvien tulee tukea fysiologiaan perustuvaa opetusta. Laulunopettajan tulee selittää oppilaalle, mitä kehollista tai musiikillista tapahtumaa hän yrittää mielikuvalla oppilaalle havainnollistaa, eli miksi hän käyttää juuri kyseistä mielikuvaa.

äänihuulet, äänivalmennus, puhekoulutus, fonetiikka,

Kysely tärkeimmistä laulupedagogisista käsitteistä

Tutkimuksen alkuvaiheessa tein kyselyn koulutetuille laulunopettajille. Kysyin heiltä heidän mielestään tärkeimpiä ja eniten käytettyä laulupedagogisia käsitteitä. Suosituin käsite erottui muista ylivoimaisesti. Tästä kyselytutkimuksesta olemme kirjoittaneet artikkelin ”Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet” Anne-Maria Laukkasen ja Juha Ojalan kanssa. Artikkelissa pohdimme  laulun oppimisen haasteellisuutta ja käsittelimme useita laulupedagogisia käsitteitä kirjallisuuden avulla. Artikkeli on julkaistu Ainedidkatiikka-lehden viimeisimmässä numerossa. Se on vapaasti luettavissa.

Artikkeli laulajan ilmeestä Journal of Voice:ssa

Tutkimusprosessin seuraavissa vaiheissa olemme valinneet kaksi erilaista laulupedagogista käsitettä, joita olemme tutkineet tieteellisin menetelmin. Toinen artikkeli ”The nasal musculature as a control panel for singing – Why classical singers use a special face expression?” käsitteli laulajan ilmeitä. Monet laulunopiskelijat ovat kuulleet ohjeen, jossa heitä pyydetään kohottamaan poskipäitä ja levittämään sieraimia. Me tutkimme kuinka tällainen ilme vaikuttaa lauluääneen. Käytimme menetelminä mm. nasoendoskopiaa eli kuvasimme nenänielua ja äänihuulia. Tämä artikkelimme on julkaistu Journal of Voice-lehdessä.

Seuraavan artikkelin tutkimusmateriaali on hankittu ja meneillään on tutkimustulosten analysointi.
Yhteistyökumppaneina mulla on ollut muun muassa tutkijoita Tsekeistä ja Norjasta sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikalta. Kiitos kaikille tähän mennessä mukana olleille!

Linkit:

Lue professori Anne-Maria Laukkasen artikkeli: Mitä on vokologia?

https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2008/11/duo97279

https://www.jvoice.org/article/S0892-1997(17)30443-5/abstract

https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/73222

 

Voiko laulutaitoa mitata?

Usein kuulee sanottavan, ettei laulajia voi arvostella tai laittaa keskenään paremmuusjärjestykseen. Perusteena käytetään ajatusta, että laulutaitoa olisi mahdoton mitata – Laulamisen kohdalla kyse kun on pelkästään makuasioista. Muistan itsekin lohduttaneeni edellä mainituilla sanoilla lauluoppilaita ja kavereita, jotka eivät ole pärjänneet laulukilpailuissa toiveensa mukaisesti.

Mutta onko asia aivan näin yksiselitteinen? Tuskin. Ihmisääntä voidaan tutkia, sitähän mekin Tampereen yliopiston vokologian opinnoissa teemme. Tieteellinen tutkimus on tietenkin eri asia, kuin laulusuorituksen mittaaminen arvostelutarkoituksella. Lauluääntä ja laulamisen eri osatekijöitä voidaan kuitenkin mitata – ja arvioida – monin tavoin.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole olla kattava selostus lauluäänen tieteellisestä tutkimuksesta, vaan antaa helposti ymmärrettävä, pieni silmäys siihen, mitä asioita lauluäänessä voidaan tutkia tai mitata.

elektroglottografia, lauluäänen mittaaminen, äänen tutkiminen, vokologia
EGG eli elektroglottografia

Mikä tekee laulajasta taitavan?

Mitä tekijöitä sitten olisi mitattava, kun puhutaan laulutaidosta. Kysymystä voidaan lähestyä monesta suunnasta. Osviittaa siitä, mitä lauluharrastuksen eri vaiheissa olisi hyvä hallita, voi lukea SML:n laulun tasosuoritusten vaatimuksista.

Samalla sivulla esitetään arviointiperusteet ja seikat, joihin arvioijan on kiinnitettävä huomiota laulututkintoa / tasosuoritusta arvioidessaan : -Hengitystekniikka, -Äänenmuodostus, -Artikulointi ja ääntämys, -Intonaatio, -Rekisterien hallinta, -Fraseeraus ja musiikin muotoilu, -Dynamiikka ja nyanssit, -Rytmin käsittely, -Tempon valinta ja hallinta, -Esitysmerkkien ja yksityiskohtien huomioonottaminen, -Tunnelma, -Persoonallisuus laulussa, -Yhteissoittotaito, -Esiintymistaito.

Tärkeitä taitoja listattuna! Taitava laulaja on musikaalinen. Hän hallitsee mm. vireen, rytmiikan, tyylinmukaisen fraseerauksen ja efektit. Hänellä on toimiva laulutekniikka, terve äänentuottotapa, miellyttävä tai kiinnostava äänenväri, laaja ääniala, ymmärrettävä artikulaatio, riittävästi kielitaitoa, koskettava äänellinen ja kehollinen ilmaisu… Joitakin ominaisuuksia, kuten turnauskestävyys, joustavuus tai luovuus, ei välttämättä havaitse kertakuulemalta, vaan ammattimaisuus paljastuu työn touhussa. Pysyn tässä kirjoituksessa kuitenkin niissä ominaisuuksissa, jotka laulajasta välittyy yhden laulusuorituksen aikana.

(En sotke tätä blogitekstiä sillä kysymyksellä, miksi taitavat laulajat eivät aina pärjää, kun taas viihdehahmot, joilla on ongelmia laulamisen perusasioiden kanssa, menestyvät.)

Katsotaan lähemmin miten em.taitoja voidaan tutkia ja arvioida.

1. Vire / sävelpuhtaus

Vireessä laulaminen on laulamisen perusasioita. Epävireinen laulu sattuu korvaan helposti, jos kuulijalla itsellään on “sävelkorvaa”. Sävelpuhtautta mittaavat erilaiset sovellukset, jotka tekevät reaaliaikaista sävelkorkeusanalyysia.

2. Rytmi

Epärytmisen laulamisen havaitsee myös helposti, varsinkin jos kappale on kuulijalle tuttu. Olen opetustyössäni huomannut, ettei laulun aloittelija välttämättä ymmärrä, kuinka tärkeää on pitää kappale rytmillisesti koossa. Kun mennään rytmiikassa pidemmälle, tulee esiin genren mukainen fraseeraus, esimerkiksi kolmimuunteisuus.

3. Ääniala

Äänialan laajuus kuuluu myös asioihin, joita pystytään helposti mittaamaan joko sovellusten, kuten perustaajuuden analyysiohjelmien, tai perinteisellä tavalla pianon ja harjaantuneen korvan avulla. Viritysmittariakin voi kokeilla. Laajenna äänialaasi-verkkokurssini (35e) sisältää kaksi testiä, joiden avulla osallistuja voi kokeilla oman äänialansa laajuutta.

4. Äänen voimakkuus / dynamiikka

Äänenpainetasoa voidaan tutkia esimerkiksi äänitasomittarin ja erilaisten sovellusten avulla. Desibelimittarit eivät kerro koko totuutta äänen voimakkuudesta / äänekkyydestä / kuuluvuudesta. Äänenlaatua ja taiteellista vakuuttavuutta ei tule yhdistää desibelejen määrään. Klassisessa laulussa ääni tulee saada kantamaan orkesterin yli ilman mikrofonia, mutta tässä käytetään apuna ylä-säveliä ja ns. laulajan formanttia. Näitä voidaan tarkastella äänianalyysiohjelmilla. Toisaalta monissa musiikkityyleissä otetaan audiotekniikasta tehot irti, eikä pyritäkään lauluäänen läpäisykykyyn. Ja soivasti laulaminen hiljaa on oma taitonsa…

5. Äänentuottotapa ja sointi

Pitkälle koulutettu ääniammattilainen kuulee helposti, millainen äänentuottotapa laulajalla on ja kuinka hän käyttelee ääntöväyläänsä. Äänihuulivärähtelyn laatu kuuluu äänen tiiviytenä tai vuotoisuutena, ja ääntöväylän toiminta kuuluu äänen soinnissa ja artikulaatiossa. Äänen sointi ei ole mystiikkaa, ja sitä voidaan tutkia.

Äänihuulivärähtelyä voidaan tutkia elektroglottografialla. Ylinopeuskuvauksella voidaan saada videokuvaa äänihuulivärähtelystä. Äänenlaatua voidaan mitata myös esimerkiksi spektrianalyysilla. Spektrianalyysista saadaan selville lähdeääni (äänihuulisulku) sekä sointia ja artikulaatiota ilmentävät formantit. Ääntöväylää ja artikulaatioliikkeitä voidaan tutkia esimerkiksi magneettiresonanssikuvauksella. Tampereen yliopistossa on toteutettu pitkään puheteknisten suoritusten mittaamista. Mittauksiin voidaan sisällyttää mm. keuhkojen vitaalikapasiteetin mittaaminen, äänenlaadun akustiset mittaukset jne.

Olen itse ollut mukana mm. sellaisessa tutkimuksessa, jossa rekistereitä ja rekisterinvaihtoja on kuvattu ylinopeuskameralla. Mainiot tulokset em. tutkimuksissa testeissä tai kaunis video äänihuulivärähtelystä saattavat kertoa hyvästä äänentuottotavasta, mutta eivät vielä tee ihmisestä taitavaa laulajaa.

6. Artikulaatio

Artikulaatiotakin voidaan tutkia akustisesti esim spektrianalyysin keinoin. Muistan itsekin tehneeni tavutoistotehtävän, jolla mitataan artikulaationopeutta. Eri musiikkityyleissä artikulaatioon saattaa kohdistua erilaisia vaatimuksia. Huomasin netissä surffaillessani, että Elli Haloon artikulaatiota on moitittu. Itse pidän sitä viehättävän persoonallisena, mutta vaikkapa tangossa, klassisessa laulussa tai perinteisessä musikaalissa sellainen ei todennäköisesti toimisi? Tosin jos Elli ryhtyisi musikaalin tähdeksi, kyseessä saattaisi olla ilmiö itsessään, eli laulamisen kohdalla vaatimukset elävät tilanteen mukaan.

7. Tyylinmukaisuus

Tyylipuhtaus syntyy monesta osatekijästä, joista osaa voidaan mitata. Esimerkiksi vibraton nopeutta ja laajuutta voidaan tutkia.

Laulua arvoidaan sen genren sapluunalla, jota laulaja pyrkii laulamaan. Jokaisessa musiikkityylissä on omat vaatimuksensa esimerkiksi äänenkäytön, fraseerauksen ja esiintymisen suhteen. Sävelpuhtausvaatimuksissakin on eroavaisuuksia. Mieti punk-musiikkia tai edesmennyttä Kurt Cobainia. Toisaalta, menestyneimmät artistit ovat usein heitä, jotka ovat rikkoneet rajoja ja tuoneet genreen jotakin aivan uutta.

Oopperalaulajaa taas tarkastellaan sen mukaan, kuinka laulajan ääni ja olemus istuvat hänen laulamansa äänityypin ohjelmistoon. Myös ainakin yleisimmillä kielillä, eli italiaksi ja saksaksi laulamisen täytyy sujua.

8. Ilmaisu

Laulajan sisäistä kipinää ja persoonallisuutta ei tietääkseni ole vielä pystytty mittaamaan. Voidaan tietysti mitata kuulijoiden reaktioita esitykseen. Äänellisen ilmaisun elementtejä kyllä tutkitaan par’aikaa Tampereen yliopistolla.

äänihuulet, äänivalmennus, puhekoulutus, fonetiikka,

Arviointi korvakuulolta

Kun ihmisäänen arvioinnista puhutaan, korvaa ei voita mikään! Vokologisissa tutkimuksissa tehdään usein kuunteluanalyysia. Laukkanen ja Leino alleviivaavat kirjassa Ihmeellinen ihmisääni, että mittaus- ja analyysimenetelmät ovatkin kuunteluanalyysin ohessa käytettävä apuvälineistö.

Kuulijoiden arviointikyvyissä on toki eroja. Koulutettu laulunopettaja omaa harjaantuneen korvan ja kykenee arvioimaan laulajan taitoja todennäköisesti tarkemmin kuin harrastelija. Lauluharrastajakin kuulee todennäköisesti lopputuloksen, mutta vokologi-laulunopettaja pyrkii löytämään syyn.

Jotkut asiat kuten sävelpuhtaus ja rytmissä pysyminen ovat kokemukseni mukaan niin itsestäänselviä, että niistä ollaan yleensä samanmielisiä. Soundi- ja tyyliseikat saattavat jakaa enemmän mielipiteitä.

Kuunnellessani laulajaa, mieleni tekee kuunteluanalyysia lähes automaattisesti.  Kun teen asiakkaille arvioita laulutallenteista, koitan poimia oleelliset asiat kommentoitavaksi. Sellaiset, joiden kehittäminen veisi laulajaa eniten eteenpäin. Itselleni tärkeimmät välineet laulun arvioimiseen ovat laulajan minulle välittämä, toivottavasti hyvälaatuinen mutta käsittelemätön audio sekä kaiuttimet tai kuulokkeet. Saatan myös tarkastaa pianon kanssa laulajan laulamia sävelkorkeuksia.

Äänianalyysiohjelmat on kaikkien ulottuvilla

On olemassa sovelluksia, joilla laulamisen ja äänenkäytön eri osa-alueita voidaan tarkastella jopa kotikäytössä. Käyttäjäystävällinen Sing and see havainnollistaa laulajalle visuaalisesti mm. laulun sävelkorkeuden pianon koskettimistolla sekä formantit spektrogrammissa. Ehkä hankalammin käytettävä, mutta ilmaiseksi ladattava Praat-puheanalyysiohjelma on apuväline monenlaisen analyysin tekemiseen. Vocevista-ohjelman avulla voi esimerkiksi tarkastella äänihuulivärähtelyä EGG:llä. Akustiikkaa tuntemattomalle spektrit ja spektrogrammit jäävät helposti hassuiksi käppyröiksi, joista ei ole mitään käytännön hyötyä. SingandSeen ja Vocevistan antama visuaalinen palaute voi parhaimmillaan olla arvokas apu laulutekniikan opiskelussa.

Kun puhutaan digiaalisesta laulunopiskelusta, oppilaat mainitsevat usein SingStar-pelin. Älypuhelimiin on saatavissa monenlaisia ohjelmia viretunnistimista desibelimittareihin. (Olen kokeillut hyvin pientä osaa enkä mene niistä takuuseen.) Esimerkiksi sosiaalisen median karaokeohjelma Smule hyödyntää edellämainittuja ominaisuuksia viihteellisellä tavalla. Ennustan että helposti käytettävistä audiosovelluksista tulee lähes kuvankäsittelyn kaltainen trendi.

Pohdin edelleen kysymystä, mitä laulutaito on ja kuinka pitkälle sitä voidaan mitata. Laulaminen ei ole pelkkiä desibelejä, äänihuulivärähtelyä ja formantteja. Vaikka laulamisen voi näennäisesti purkaa osiin, näiden osien tulisi muodostaa yhtenäinen taiteellinen kokonaisuus: Vaikuttava lauluesitys. Vähintäänkin laulamisen taiteellinen ja ilmaisullinen puoli jäänee pienen salaperäisyyden peittoon 🙂

Miksi unelma laulajan urasta ei toteudu?

Unelmat ovat trendikkäitä. Monet meistä manifestoi ja tuunaa ajatuksiaan positiivisiksi. Ihan mahtavaa!

Mutta joskus laulajan ura ei vaan lähde etenemään. Usko lopahtaa. Toiveet kuolevat. Olen usein miettinyt syytä siihen, miksi kaikki unelmat ja tavoitteet eivät yrityksistä huolimatta toteudu. Tässä ajatuksiani.

laulaja juhliin, laulaja tapahtumiin, laulaja hautajaisiin,

1. Et usko onnistumiseen

Syy epäonnistumiseen voi olla alitajuinen epäusko ja muut negatiiviset asenteet. Kirjoitin sisäisistä esteistä edellisessä blogitekstissä. Jos et usko täysillä itseesi ja kykyihisi ”värähtelet” ympärillesi epävarmuutta. Muut vaistoavat (tietoisesti tai alitajuisesti) epävarmuutesi, etkä saa hoitaaksesi vaativia tehtäviä. Ura ei etene!

2. Uskoasi ja kärsivällisyyttäsi testataan

Ehkei unelman toteutumisen aika ole juuri nyt. Ota rennosti, päästä irti kontrollista ja jatka niiden asioiden tekemistä, joista saat iloa.

3. Et ole valmis

Ehkä sinun pitää oppia tai oivaltaa jotakin ennen unelman läpimurtoa. Laulajan urasta haaveilevan kohdalla kyse voi olla esimerkiksi laulutekniikasta, ilmaisukyvystä tai luonteen jaloudesta. Sinun täytyy olla tarpeeksi vahva ja kyvykäs menestyksekkääseen laulajan uraan.

4. Ilo puuttuu

Saatat puurtaa kovasti kohti tavoitetta, mutta olet menettänyt ilon tekemisestäsi. Toiminnastasi voi tulla kireää, jopa itsekästä suorittamista, joka karkoittaa ihmiset. Muista taas, että ei se päämäärä, vaan matka. Tee matkasta ihana. Ethän edes tiedä, paljonko sinulla on jäljellä elämän päiviä.

katupöly ja ääni, äänihäiriö

5. Unelman motiivit ovat kyseenalaiset

Mieti hetki tavoitteesi kimmoketta. Miksi toivot sitä mitä toivot? Missä tilanteessa ja miksi unelmasi sai alkunsa? Syntyikö tavoitteesi innostuksesta ja rakkaudesta, vai ylpeydestä ja vihasta? Esimerkiksi, halusitko laulajatähdeksi, koska tahdoit näyttää ihmisille, jotka mielestäsi kohtelivat sinua väärin? Itse en oikein usko että negaatiosta syntynyt unelma johtaa kauniiseen lopputulokseen – ainakin ellei matkalla tapahdu merkittävää kehitystä.

6. Unelma ei ole omasi

Onko kyseessä varmasti sinun oma unelmasi, eikä esimerkiksi vanhempiesi tai puolisosi unelma? Haetko hyväksyntää? Suoritatko elämää, jota uskot yhteiskunnan sinulta odottavan? Haluatko ihan oikeasti sitä, mitä uskot haluavasi?

7. Hakkaat päätä seinään

Väännät itsepintaisesti tiettyyn suuntaan, etkä näe vaihtoehtoista reittiä. Ehkä sinulle jopa tarjotaan laulajan tehtäviä, mutta et ota niitä vastaan, koska työ ei vastaa täysin omaa toivettasi. Uskalla kokeilla uusia asioita!

8. Se ei ole sinua varten

Joskus voi olla niinkin, että jokin sisäinen viisautemme tietää tietoista mieltämme paremmin, mikä meille sopii ja millaisessa ympäristössä me olemme eniten hyödyksi muille. Olisiko sinusta kuitenkin enemmän iloa ihmisille jossakin muussa ammatissa, kuin toiveammatissasi?

Heitän hatusta esimerkin: Henkilö on halunnut laulajaksi, mutta onkin päätynyt fysioterapeutiksi, (joka huoltaa laulajienkin kehoja). Hän saattaa kokemuksen myötä huomata, että hänen luonteensa sopii ihmisläheiseen auttamistyöhön ja lauluharrastuksesta on apua asiakkaiden ymmärtämisessä.

Toiveesta luopuminen voi sattua, mutta irtipäästäminen voi tuoda sinulle jotakin vielä hienompaa.

Anna unelmille mahdollisuus päivittyä psykologisen kasvun myötä! Voi olla, että saavutat jotakin paljon upeampaa, kuin mitä osasit kuvitella!

Unelma laulajuudesta on kätevä: Sillä ei ole parasta ennen-päivämäärää. Laulamisen voi laittaa välillä naftaliiniin, ja kaivaa sen taas esiin sopivammalla hetkellä 🙂

Laulajuus ei ole mustavalkoista. Vaikka jättäisit laulamisen, laulaminen ei jätä sinua! 😉

Mielen voimalla laulajan uralle – 7 vinkkiä unelmien toteuttamiseen

Ajatuksissa ja tunteissa on voimaa. Voimme mielemme avulla edesauttaa menestystä – tai estää sen. Onnistuminen laulamisessa ja esiintymisessä on kiinni lähes pelkästään meistä itsestämme. Psyykellä on suuri merkitys sekä yksittäisessä laulusuorituksessa että kokonaisen uran rakentamisessa. Musiikki on ammatti, johon täytyy osata valjastaa käyttöön mielen voima!

mielen voima, mindfullness, soundfullness, voicefullness, laulaja unelma, unelmana laulajan ura, laulajan blog, laulublogi

1. Tutki unelmiasi

Jotta pääsee alkuun oman elämän luomisessa, täytyy tietää, mitä haluaa. Unelmat näyttävät tien. Voi olla, että toiveesi ovat vain epämääräisiä aavistuksia. Olet saattanut piilottaa unelmasi niin syvälle, että olet lähes hukannut ne. Tutki sisintäsi: Mikä sinut saa iloiseksi? Mistä nautit? Mitä tekisit jos et pelkäisi? Millaista elämäsi olisi, jos mikään ei rajoittaisi sitä?

Miksi kärvistelisit olosuhteissa, josta et nauti? Aina ei tarvitse hypätä taloushallinnosta joogaopettajaksi Balille. Voit pikkuhiljaa lisätä elämääsi iloa tuovia asioita. Näin alat työstää mieltäsi ja muokata olosuhteita unelmaasi kohti.

Kun asenne on kunnossa, suuria rahamääriä ei välttämättä tarvita. Yksi unelmistani on, että jos “voittaisin lotossa”, perustaisin yhdistetyn musiikkikoulun ja musiikkistudion. Kouluttaisin ihmisiä ja antaisin heille mahdollisuuksia edetä uralla. Minulla ei ole varaa kalliiseen studiolaitteistoon ja henkilökuntaan, mutta valmennan laulajia tämänhetkisten mahdollisuuksien puitteissa. Kannustan ja neuvon asiakkaitani myös musiikin äänittämisessä ja jakamisessa (sen minkä osaan). Unelmani toteutuu tai ei, mutta ainakin nautin tämän hetkisestä toiminnasta.

2. Kirjoita toiveesi ylös

Kirjoita unelmasi ylös tai piirrä aarrekartta. Tunnustele mikä unelmassasi on oleellista. Jos esimerkiksi haaveilet uudesta työstä, merkitse ylös palkkatoive, työn sisältö, työyhteisö ja ympäristö jne. Jos jollakin tekijällä, esimerkiksi sijainnilla, ei ole merkitystä vaan olet avoin muuttoajatukselle, jätä se kohta auki. Näin elämä pystyy järjestämään sinulle jänniä yllätyksiä.

laulajan blogi, laulunopettajan blogi, lauluneuvo,neuvo laulamiseen, mielenhallinta, manifestointi

3. Unelmasta tavoitteeksi

Kun sinulle on selvinnyt, mitä sydämesi halajaa, tee päätös pyrkiä sitä kohti. Voit konkretisoida tavoitettasi kirjaamalla ylös aikataulun. Piirrä aikajana. Merkitse siihen, mitä haluaisit saavuttaa vuoden sisällä, 10 vuoden sisällä jne.

4. Kuvittele haluamasi lopputulos

Kuvittele säännöllisesti sitä tilannetta, kun unelmasi on totta. Tunne, miltä tuntuu tehdä unelmien työtä, laulaa isolle yleisölle, tai mistä nyt unelmoitkaan. Mielesi alkaa uskoa, että toiveen on mahdollista toteutua. Saat energiaa työskennellä kohti tavoitettasi.

5. Ala toimia

Älä odottele, että jokin ulkopuolinen taho tuo sinun unelmaelämäsi tarjottimella. Sinun itsesi täytyy ottaa askelia kohti unelmaasi. Jos etsit unelmien työtä – lähetä hakemuksia, tee linkedin-profiili, mainosta osaamistasi, verkostoidu jne. Jos haluat saada keikkaa laulajana, näytä kykysi ja tarjoa palveluitasi… Nykyään oman osaamisen esiin tuominen on helppoa ja lähes ilmaista. Periaatteessa tarvitset vain älypuhelimen, hieman osaamista ja omatoimisuutta.

mielenhallinta, mielen voima, manifestointi, manifestaatio, meditointi, rauha, mielenrauhaa

6. Käsittele sisäisiä esteitä

Meillä on usein monia selityksiä sille, miksi unelmamme ei voisi toteutua. Yhtä tärkeää kuin uskon vahvistaminen on sisäisten esteiden purkaminen. Sisälläsi saattaa elää esimerkiksi seuraavanlaisia asenteita:

“En ole esiintyjätyyppiä”.
“Epäonnistun kuitenkin”.
“Kukaan ei ole kiinnostunut minusta ja laulamisestani”.
“Muut osaavat ja pärjäävät, minä en”.

On tärkeä tunnistaa piilevät tunteet ja odotukset. Nämä asenteet pitävät sinua kiinni luovuttamisen meiningissä. Ole itsellesi armollinen. Negatiiviset odotukset ja tunteet ovat syntyneet kun sinulla on ollut vaikeaa. Todennäköisesti et saa purettua niitä hetkessä. Hyvin mahdollisesti tulee hetkiä, kun valahdat vanhoihin uskomuksiin. Se kuuluu asiaan. Mutta älä anna pelon ja häpeän tuhota mahdollisuuksiasi elää täyttä elämää! <3

Olen itse kokenut, että prosessiin kuuluu käsi kädessä sekä negatiivisten odotusten purkaminen, että positiiviseen lopputulokseen suuntaaminen. Toinen ilman toista ei toimi. Vanhaa negatiivista ei kannata jättää käsittelemättä, mutta siihen ei pidä jäädä vellomaan.

7. Nauti

Matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Tee sitä mistä nautit ja nauti siitä mitä teet. Ilo houkuttaa luokseen positiivisia asioita. Ihmiset näkevät draivisi, kiinnostuvat ja haluavat osansa energiastasi.

Lue seuraava blogiteksti, jossa puhun esteistä unelmien toteutumisen edessä.