Kategoria: Verkko-opetus

Laulunopetus verkossa 2 – Kymmenen varoitusmerkkiä

Edellisessä blogitekstissäni annoin muutamia vinkkejä luotettavan verkkomateriaalin tunnistamiseen. Nyt mainitsen joitakin ”varoitusmerkkejä”. Osa esittämistäni näkemyksistä liittyy koulutuksen sisältöön ja opetusmenetelmiin, osa mainontaan. Painotan, että jyrkkiä rajanvetoja oikeasta tai väärästä on mahdoton esittää. Mielestäni kaikkeen voi tutustua, mutta on viisasta punnita, mihin näkemyksiin uskoo tai mitkä harjoitteet omaksuu käyttöönsä. Valvira ei säätele laulunopetus- tai puheäänivalmennuksen aloja. Periaatteessa kuka vaan voi opettaa laulua tai toimia äänivalmentajana. Vastuu jää kuulijalle.

On hyvä muistaa, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Yrittäjä tarvitsee asiakkaita, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa. Ikänsä palkkatyötä tehneen saattaa olla vaikea ymmärtää sitä, että pienyrittäjä joutuu luomaan koko työnkuvansa itse työtilasta asiakkaisiin. Tässä valossa on ehkä helpompi ymmärtää joskus yliampuvaltakin vaikuttavaa mainostusta ja myyntiä.

Netissä saattaa toki törmätä sivustoihin, joiden pääasiallinen tarkoitus on asentaa tietokoneellesi virus tai huijata pankkitilisi tyhjäksi, mutta keskityn listassani olemassa oleviin kouluttajiin. Painopiste on verkkokoulutuksessa, mutta monet näkemyksistä sopinee myös lähiopetukseen.

1. Liian simppeliä

Onko kouluttajan opettama menetelmä yksinkertainen kuin taikatemppu? Äänellisiä haasteita on monenlaisia, joten yhdellä tempulla tuskin ratkaistaan niitä kaikkia. Äänenkäyttöön kuuluu useita osa-alueita, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.

Opettaja on saattanut kokea saavansa itse avun tietystä menetelmästä, ja hän saattaa uskoa muidenkin kokevan samoin. Tarjottu menetelmä sopii juuri sinulle, tai sitten ei. Hyvällä kouluttajalla on hallussaan kokonainen menetelmien työkalupakki, josta valitaan tarpeeseen sopiva työkalu. Tähän näkemykseen se varaus, että kokonaisnäkemystä kouluttajan menetelmistä voi olla vaikea muodostaa, mikäli hän tarjoaa verkossa vain vähän tietoa.

2. Irrallisuus äänifysiologiasta

Laulaminen tasapainottelee kahden maailman, kehollisen ja mielen maailmoiden välillä. Nykyään ollaan yksimielisiä siitä, että keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Mieliala voi vaikuttaa laulusuorituksen onnistumiseen hyvinkin paljon. Voimme vaikuttaa ”lauluinstrumentin” toimintaan jonkin tunnereaktion tai mielikuvan avulla. Jos laulutekniikan opiskelusta puhutaan, niin mielestäni mielikuvia ja tunteita ei pitäisi käyttää ilman fysiologista perustelua. Laulunopiskelijan tulee ymmärtää, mihin mielikuvilla pyritään, ja mikä on niiden fysiologinen perusta. Jos palvelu edustaa jotain muuta kuin laulutekniikan opettelua (esim äänimeditaatiota), fysiologia ei välttämättä ole niin suuressa osassa.

3. Huuhaa

Teoria laulamisen takana saattaa olla hyvinkin erikoinen. Ainakin periaatteessa on mahdollista, että löytämäsi materiaali liittyisi johonkin laajempaan ideologiaan tai kulttiin.

Itselläni meni vuosi laulullisesta elämästäni aika lailla hukkaan, kun laulunopettajani Keski-Euroopassa opetti minua epätyypillisen menetelmän mukaisesti. Siinä laulajat jaetaan syntymäajan perusteella solaarisiin ja lunaarisiin. Jako ratkaisee opetettavan laulutekniikan, joka taas perustuu mielikuviin äänen suunnasta. Lunaarinen sisäänpäin, solaarinen ulospäin. Olin pitkän aikaa pyrkinyt eroon puristeisesta äänenkäytöstä, joten mielikuvat äänen suuntaamisesta ulospäin eivät toimineet, vaan yllyttivät hyperfunktionaaliseen äänentuottoon.

En sano, että tällaiset vaihtoehtoiset lähestymistavat laulamiseen tai äänenkäyttöön ovat automaattisesti huonoja. Pitäisin niitä kuitenkin korkeintaan kivana lisänä. Erikoiset menetelmät voivat inspiroida ja hyvällä tuurilla ne jopa saattavat hyödyttää laulunopiskelijaa.

4. Dramatisointi

Perustuuko kouluttajan myyntitaktiikka negaukseen? Esittääkö hän epäilyksen, että lähtötilanteesi on surkea (vaikkei ehkä edes ole tavannut sinua). Mutta ei hätää, hänen menetelmänsä lupaa pelastaa sinut! Todisteeksi hän saattaa esitellä joukon pelastamiaan opetuslapsia.

Olen todistanut tilanteita, joissa opettaja avaa laulukurssin siten, että hän haukkuu opiskelijoiden laulutekniikan, tuomitsee aiemmat opit ja muut opettajat. Hän saattaa esimerkiksi väittää, että oppilas laulaa väärän äänityypin ohjelmistoa. Toivoisin, että tällainen pelolla opettaminen olisi jäänyt historiaan. Vaikeuksista voittoon – minun palveluni avulla –mainostusta käytetään edelleen, tosin harvemmin noin brutaalisti kuin yllä kuvasin.

5. Paikkansa pitämättömät terveyslupaukset

Mikäli terveysvaikutusten kuvailu on keskeinen osa kouluttajan mainontaa, olisi asiallista esittää tieteelliset lähdeviitteet. Mielestäni ei olisi vastuullista väittää, että laulunopettaja on palveluidensa avulla parantanut sairauksia. Kuten olen aiemmin maininnut, sairauksien ja äänihäiriöiden diagnosointi ja hoitaminen ei kuulu laulunopettajan tehtäviin. Terveyden ja toimintakyvyn vaaliminen on tärkeää, mutta sitä ei tule sekoittaa sairaudenhoitoon.

6. Epäeettinen toiminta

Ei ole suotavaa, että kouluttaja viisveisaa tekijänoikeuksista, tavaramerkeistä jne. Viisas kouluttaja toimii eettisesti ja parhaan harkintansa mukaan. Hän esimerkiksi merkitsee tekstiinsä lähdeviitteet, mikäli lainaa muiden tekstiä. Julkaistessa materiaalia olisi hyvä pitää mielessä mahdolliset teosto-säännöt, patenttioikeudet, tavaramerkkilaki jne. Hyvät käytöstavat ja reilu meininki eivät ole ikinä haitaksi!

Suunnistaminen somessa ei kieltämättä ole aina ihan helppoa. Sääntöjä saattaa joskus rikkoa huomaamattaan. Oikeuttaako jonkin teon verkossa se, että ”muutkin” tekee niin? Onneksi verkkoalustatkin ottavat vastuuta ja oikeudelliset seikat selviävät. Mielestäni on hieno uudistus, että youtube jakaa automaattisesti osan kaupallistettujen musiikkiesitysten tuotoista tekijänoikeuksien omistajille, eikä cover-tulkintoja esittävän muusikon tarvitse itse pähkäillä asiaa. Neuvoja näihin kysymyksiin on mahdollista saada esimerkiksi ammattiliitosta, ja googlaamallakin pääsee aika pitkälle.

Käytännön esimerkki eettisestä pohdiskelusta: Minulle on esitetty toiveita, että tekisin vocal coach reacts-videoita. Idea on, että laulunopettaja kuuntelee ja arvioi jonkin artistin esitystä ja laulutapaa. Mieleeni nousi kaksi kysymystä: 1. Millä ehdoilla voi sisällyttää jonkun muun tekemän videon ja musiikkiesityksen omaan videoonsa? 2. Onko eettistä ruotia julkisesti toisten laulamista? Tein kuitenkin yhden videon hieman samanlaisella idealla. Analysoin Nightwish-bändin kolmea naislaulajaa. Pyrin välttämään loukkaavia ilmauksia, enkä myöskään liittänyt videooni Nightwishille kuuluvaa materiaalia.

Katso video täältä.

7. Jäykät mielipiteet

On hälyttävä merkki, mikäli opettajalla on ”minulla on totuus, muut ovat väärässä”-asenne. Väite ei voi pitää paikkaansa. Ihmisäänen toiminta tunnetaan jo melko hyvin, ja laulupedagogiikan koulutus kehittyy koko ajan.

8. Itsekeskeisyys ja itsekehu

Minä minä minä. Pyöriikö kouluttajan huomio oman erinomaisuuden ympärillä? Laulunopetus ja äänivalmennus ovat palveluammatteja. Palvelumme on olemassa asiakkaita varten.

On asiakkaiden tehtävä arvioida, onko kouluttajan laatima verkkokurssi huikea tai laulunopettajan oma ääni suuri ja mahtava. Minulle nousee itseään kehuvasta toimijasta yleensä aika epäammattimainen kuva. Oman erinomaisuuden ajaminen esimerkiksi kollegoja väheksymällä ei kerro mistään muusta kuin omasta epävarmuudesta. Antaa tekojen ja osaamisen puhua puolestaan!

9. Verkkokurssi riittää

Lauluharrastajat ovat keskenään eri lähtöpisteissä ja etsivät koulutuksilta eri asioita. Verkkokursseilla on monia etuja. Ne voivat kasvattaa motivaatiota laulamiseen. Saatat saada haltuusi uusia harjoituksia. Tietomääräsi äänenkäytöstä ja laulamisen eri osa-alueista voi kasvaa. Jonkun lauluharrastusta voi viedä eteenpäin jo pelkästään se, että ryhtyy laulamaan ja saa kokemusta laulamisesta. Olemme kuitenkin lopulta sen faktan edessä, ettei verkkomateriaaleihin tai esimerkiksi ryhmäluentoihin perustuva verkkokussi anna sinulle palautetta harjoitteiden suorittamisesta. Verkkokurssi ei arvioi haasteitasi ja vahvuuksiasi, eikä tarjoa juuri sinulle räätälöityjä ohjeita ja harjoitteita. Verkkokurssi ei mielestäni korvaa henkilökohtaista, ammattilaisen tarjoamaa opetusta, vaan toimii parhaimmillaan lisänä sille. Mielestäni voit siis kyseenalaistaa sellaisen lupauksen, että opit varmasti laulutekniikkaa verkkokurssin avulla.

10. Ei vaan kolahda

Et ehkä saa kiinni jonkun kouluttajan tavasta opettaa. Et ymmärrä hänen tapaansa selittää asioita. Harjoitukset tuntuvat epäsopivilta tai toimimattomilta. Tämä ei tee kouluttajasta epäpätevää, mutta hyvä ratkaisu voi olla kääntyä muiden koulutusten puoleen.

Laulunopetus verkossa 1 – Tunnistatko luotettavan tiedon ja hyödylliset harjoitteet?

Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet valtavasti kulttuuriamme. Murros on luonnollisti vaikuttanut myös laulunopetukseen. Kun aloitin laulunopiskelun 1990-luvun lopussa, tietoa ei ollut tarjolla nykyiseen tapaan. Ymmärrys laulamisesta ja äänenkäytöstä oli pitkälti oman laulunopettajan varassa. Pienen kaupungin kirjastosta saattoi hyvässä lykyssä löytyä pari kirjaa, jotka jollakin tavalla liittyivät laulamiseen. Nykyisen tarjonnan varjopuolena on se, että liikkeellä on kirjavaa materiaalia, eikä aloittelijan ole kovinkaan helppo arvioida tiedon laatua.

Minulle esitetään joskus kysymys, että kuinka äänenkäyttöä käsittelevän, oikeellisen tiedon voi tunnistaa. Esitän tässä joitakin tapoja verkkomateriaalin tason arvioimiseen ja itselle hyödyllisen materiaalin poimimiseen. Käytän tekstissä sanaa ”kouluttaja” henkilöstä, joka jakaa netissä laulunopetusta tai äänenkäyttöä käsitteleviä teoria- tai harjoitusmateriaaleja.

Arvioi lähteen painoarvo

Kun netissä tulee vastaan laulamista tai ääntä käsittelevää materiaalia, pyri punnitsemaan lähteen uskottavuutta. Voit lukiessasi tai videota katsoessasi kysyä itseltäsi seuraavia kysymyksiä: Onko tarjotun tiedon tarkoitus tiedottaa, opettaa, myydä vai viihdyttää? Onko tieto faktaa, onko se mielipide vai propagandaa? Onko kyseessä tieteellinen artikkeli, blogiteksti, mainos vai jotakin muuta? Perustuuko materiaali johonkin tiettyyn näkemykseen, tieteenalaan, laulukouluun, ideologiaan tms?

Huomioi julkaisualusta

Tieteelliset artikkelit käyvät läpi tarkan vertaisarvioinnin. Joissakin piireissa kovin parjattu valtamedia toimittaa faktantarkistuksen, ja on myös vastuussa julkaisemastaan materiaalista. Joillakin julkaisualustoilla materiaalin oikeellisuutta ei tarkisteta mitenkään. Tarjolla on hyvin monen tasoista sisältöä, jonka arvioiminen jää yleisön vastuulle. Silti, youtube on mielestäni paras keksintö sitten polkupyörän! Youtube-videoiden tai vaikkapa yksityisten blogien taso on kiinni pelkästään kouluttajan osaamisesta. Keskustelupalstojen kirjoituksiin suosittelen suhtautumaan korkeintaan viihteenä.

Kirjoittajan pätevyys

Arvioi kouluttajan osaamis- ja koulutustaso. Onko kyseessä tieteilijä, laulunopettaja, puheterapeutti, ammattilaulaja, harrastelija tai jotakin muuta? Onko henkilö pätevä kirjoittamaan tai puhumaan kyseessä olevasta aiheesta? Erityisesti muistuttaisin, ettei amatööri voi lähteä hoitamaan äänihäiriöitä. Sairaudet ja äänihäiriöt ovat foniatrien ja sen jälkeen puheterapeuttien alaa. Minkäänlainen äänihäiriön arviointi ei luonnollisesti onnistu verkkokurssin puitteissa.

Nimekäs artisti saattaa itse laulaa jumalaisesti, mutta oma laulutaito ei vielä korreloi sen kanssa, että henkilö opettaisi hyvää laulutekniikkaa tai osaisi ilmaista asiat pedagogisessa mielessä. Mielestäni on varminta, että laulua (verkossakin) opettavalla henkilöllä on tutkinto laulupedagogiikasta. Harrastelijatkin voivat jakaa somessa näkemyksiään ja treenivinkkejään, mutta niihin kannattaa suhtautua sellaisina kuin ne ovat, eli harrastelijan omina kokemuksina. Katso videoni hyvän laulunopettajan ominaisuuksista.

Linkittyykö materiaali osaksi tunnettua laulupedagogiikkaa

Aloittelijan silmin katsottuna laulupedagogiikka itsessään saattaa tuntua aika mystiseltä. Laulunopetus sisältää käsitteitä, jotka ovat aikoineen syntyneet kehotuntemuksien ja mielikuvien perusteella. Tällaisia ovat mm. peittäminen, fokus, sijoittaminen, maski, imu tai inhalare la voce, hengitystuki… Äänitiede sisältää oman sanastonsa. Esimerkiksi anatomia ja fysiologia ovat siirtyneet äänitieteestä laulupedagogiaan. Sanastoja saatetaan käyttää osittain rinnakkain, kuten itse teen. Sanastojen käyttäminen ei luonnollisesti takaa hyvää pedagogiikkaa. Pätevän kouluttajan ei kuitenkaan pitäisi olla ihan pihalla jo yleisesti tunnetuista menetelmistä. Hyvä laulunopetus on oma, laaja aiheensa, johon en nyt mene syvemmin.

Ilmainen vai maksullinen sisältö

Ilmaisten videoiden tai blogitekstien tarkoitus on yleensä johdattaa yleisö maksullisiin palveluihin. Äänenkäytön kouluttajienkin pitää elää. Uskoisin, että maksullisten palveluiden laadusta ollaan jopa tarkempia kuin ilmaisten palveluiden, koska täytyyhän rahoille tarjota vastinetta. Näin pienessä maassa ei ole varaa kovin moniin pettyneisiin asiakkaisiin. En oikein näe sellaista mahdollisuutta, että kaupallinen yhteistyö vaikuttaisi laulunopettaja-bloggaajan tai -vloggaajan sisältöihin, mutta varmaan joillakin muilla aloilla tällaistakin näkökulmaa voidaan pohtia.

Suomen- vai englanninkielinen materiaali

Mikäli englanninkielentaito riittää, niin käytettävissä olevien materiaalien määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Kuten myös hajonta luotettavan ja ei-niin-laadukkaan materiaalin välillä.

Tyytyväinen asiakaskunta

Vaikuttaako siltä, että kouluttajalla on reilusti tyytyväisiä asiakkaita. Tämä on pääasiassa hyvä merkki. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että joissakin tapauksessa kouluttaja saattaa kerätä tykkäyksiä muilla eduilla kuin pedagogisella ammattitaitolla.

Onko juuri sinulle hyötyä materiaalista

Netissä on esillä materiaalia joka lähtöön: erilaisten efektien opettelua, meditatiivista laulua, laula kuten idolisi-videoita jne. Koko skene saattaa tuntua villiltä länneltä. On tärkeää arvioida, soveltuuko materiaali omiin tarpeisiisi. Pohdi, mitä oikeastaan haluat saavuttaa ja mihin sinun näin ollen kannattaa käyttää aikaa. Onko tarkoituksesi kenties oppia laulutekniikan perusteita, oppia tietyn genren mukaista fraseerausta vai kenties syventyä vaikkapa tunteiden ja lauluäänen yhteyteen?

Sopiva taso

Onko videolla tai verkkokurssilla esitellyt harjoitukset tasoltaan sopivia, kykenet toteuttamaan ne ja koet saavasi niistä hyötyä? Onko teoria ymmärrettävää? Viekö kurssi sinua eteenpäin? Nettivideo ei jousta kuten osaava kouluttaja. On sanomattakin selvää, ettei se tee materiaalista automaattisesti huonoa, mikäli se ei sovellu sinulle. Otetaan esimerkkinä video, jossa laulunopettaja näyttää ääniharjoituksia laulaen omalta äänialueeltaan. Harjoitusten sävelkorkeus ei ehkä täsmää sinun äänialaasi, etkä välttämättä kykene toistamaan harjoituksia laulaen eri oktaavissa. Kouluttajilla ei sinällään ole velvollisuutta tyydyttää kaikkien tarpeita ilmaisvideoillaan.

Utelias, realistinen, terveen kriittinen asenne

Kaikkeen voi tutustua, mutta pureskele ennen kuin nielet. Viime kädessä tunnistat itsellesi soveltuvan materiaalin kokeilemalla, mutta ole tarkka, ettet hukkaa aikaa ja rahaa. Jo omaksutun, toimimattoman tekniikan korjaaminen voi olla työläämpi ja tuskallisempi prosessi kuin aloittaminen ns. puhtaalta pöydältä.

Perustaidot kuntoon

Kun olet oppinut laulutekniikan perusteita henkilökohtaisilla laulutunneilla, sinun on helpompi arvioida tietoa ja laajentaa osaamistasi verkkomateriaalien avulla. Jos sinulla on laulunopettaja, voit jutella hänen kanssaan materiaaleista, joihin olet törmännyt netissä ja jopa pyytää häneltä suosituksia.

Sivistä itseäsi

Hanki itsellesi perustiedot ihmisäänen toiminnasta. Oman tietämyksesi valossa on helpompi punnita erilaisia menetelmiä ja väitteitä. Paras suomenkielinen yhteenveto äänenkäytöstä ja äänen fysiologiasta on mielestäni Ihmeellinen ihmisääni-kirja. Teksti voi toki olla hankalahkoa ymmärtää, mutta suosittelen tutustumaan siihen pikkuhiljaa.

Voit palauttaa mieleesi, että ääni-instrumentin voi ajatella kolmiosaiseksi. 1. Hengitys antaa äänelle tarvittavan energian. 2. Ääni syntyy äänihuulissa äänihuulivärähtelyn seurauksena. 3. Ääntöväylässä sijaitsevat artikulaatioelimet (kieli, kurkunpää, kitapurje, huulet…) joiden avulla toteutetaan ääntöväyläasetuksia. Ääntöväyläasetukset taas vaikuttavat äänen sointiin, ja muodostavat tekstin.
Nämä kolme osatekijää ovat kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi soivassa, kantavassa äänessä yhdistyy sopiva ilmanpaine, optimaalinen äänihuulten värähtelytapa, sekä toimivat ääntöväyläasetukset. Näillä samoilla työkaluilla voidaan myös varioida äänenkäyttöä. Tämä on tietysti hyvin suppea katsaus äänentuottoon, mutta jo näiden perusasioiden avulla voit mietiskellä, mihin ilmiöihin esitetyt väitteet, menetelmät tai mielikuvat perustuvat.

Luotettavaa tietoa laulamisesta

Ota käyttöön äänesi väripaletti!

Leikittele äänelläsi!
Tahtoisitko saada käyttöösi sävypaletin, jolla voit värittää kappaleita laulun tunnelman mukaan? Haluaisitko oppia pop-musiikkiin soveltuvaa laulutekniikkaa ja parantaa äänenkäyttöäsi? Saisiko olla vahvuutta ala-ääniin ja helppoutta ylä-ääniin?
Aika monella meistä on vain yksi tapa käyttää ääntä. Vain yksi sävy. Ja voi olla, että se yksi äänenkäyttötapa ei edes ole paras mahdollinen. Laulaminen tai puhuminen saattaa olla esimerkiksi voimatonta tai kireää tai se saattaa jopa sattua. Suomipopin naiset-verkkokurssilla saat käyttöösi välineitä sekä hyvän perustekniikan vakiinnuttamiseen sekä äänenkäytön monipuolistamiseen. Laulaminen ja äänenkäyttö on lopulta aika yksinkertaisia juttuja. Tarvitaan tietoa ja harjoitusta.

Suomipopin naiset-verkkokurssi perustuu suosittuun Suomipopin naiset-laulukurssiin. Se lähtee liikkeelle äänenkäytön alkeista. Opetus perustuu tutkitttuun äänifysiologiaan, joten kurssista on hyötyä kaikille, genrestä riippumatta.

Suomalaisten naispoppareiden laulaminen on hyvä esimerkki vivahteikkaasta äänenkäytöstä. Ottaisin esimerkiksi Ellinooran Elefantin paino-kappaleen. Kuuntelepa se joskus tarkalla korvalla, analysoiden hänen laulamistaan. Hän mm. käyttää tehokeinona sekä vuotoista että kiinteää äänihuulisulkua. Näitä hän saattaa vuorotella yhdenkin fraasin aikana. Kuulen myös pientä narinaa joidenkin fraasien aluissa ja lopuissa.

Haluaisitko sä löytää ääneesi vastaavia ulottuvuuksia? Tule mukaan Suomipopin naiset-verkkokurssille, ja siellä sä kuulet, kuinka löydät äänesi väripaletin!

https://maaritaura.lilith.fi/kauppa/

Verkkokurssin teemat:

1. Rekisterit (ylä-ja alaäänet)

2. Äänihuulisulku (äänen tiiviys ja vuotoisuus)

3. Ääntöväylässä syntyvä sointi (tummuus ja kirkkaus)

4. Twang (kantavuutta ääneen)

5. Bonuksena video, joka käsittelee narinaa ja kuvion laulamista Johanna Kurkelan tyyliin.

Videot

Kurssi sisältää 15 videoita, jotka on jaoteltu selkeästi aiheen mukaan.

Saako laulamista arvioida?

Avasin uuden palvelun verkkokaupassani: Asiakas voi nyt saada palautteen laulutallenteestaan sähköpostitse. Palveluni on herättänyt myös ihmetystä: Voiko tuollainen toimia? Onko oikein arvioida laulamista?

Päätin avata mietteitäni blogitekstin muodossa. Ensiksi painottaisin, että julkisesti esiintyvää laulajaa arvioidaan ja palautetta annetaan joka tapauksessa. Arvioijilla ei kuitenkaan aina ole pätevyyttä laulamisen arvioimiseen eikä osaamista palautteen antamiseen. Lopputuloksena voi olla kehittymisen ja inspiraation sijasta paha mieli. Minä pyrin antamaan rehellistä, mutta kannustavaa palautetta, joka voi auttaa laulajaa eteenpäin.

laulutunteja tampereella, laulun verkkokurssi, äänivalmennusta yrityksille, äänivalmennusta puhujille,

Mitä palautteeltani voi odottaa

-Olen palvelun kuvauksessa luvannut ottaa kantaa mm. fraseeraukseen, vireeseen, tulkintaan, artikulaatioon, kehityskohteisiin, mahdollisesti laulutekniikkaan. Olen määritellyt myös arvion minimipituuden ja ajan, jossa asiakas saa palautteen.
-Kun kirjoitan palautetta, huomioin tekstissä sen, että kaksi laulua antaa vaillinnaisen kuvan henkilön taidoista. Arvioin sitä, mitä kuulen kyseisissä kappaleissa, joten en väitä kuulemaani koko totuudeksi.
-Olen ohjeistuksessa pyytänyt asiakasta lähettämään tallenteen, joka olisi riittävän selkeä, mutta mahdollisimman käsittelemätön. On selvää ettei autotunella muokatusta nauhasta voi saada selvää kuvaa laulajan vireestä. Myös äänensävy voi muuttua kovastikin käsittelyn seurauksena.

Arvion tekeminen ei synny hetkessä

Käytännössä olen tehnyt samanlaista nettiarviointia ennenkin, ilmaiseksi. Youtubekanavani on tehnyt minut tutuksi suurelle joukolle laulunharrastajia. Tästä syystä olen usein saanut viestejä, joissa kysellään neuvoja laulamiseen sekä palautetta omasta laulamisesta. Kysyntä on syntynyt ennen tarjontaa. Osa kyselijöistä on ehdottanut maksamista tekemästäni palveluksesta, mutta kätevä kanava maksutapahtumaan on aiemmin puuttunut.

En halua antaa palautteita vasemmalla kädellä. Tahdon kuunnella tallenteet ajatuksella. Käytän riittävästi aikaa “analyysini” tekemiseen, ja sen miettimiseen, kuinka ilmaisisin asiat mahdollisimman hyvin. Yksi arvio valmistuu tunnissa tai kahdessa. Voit itse arvioida mielessäsi, kuinka paljon olisit maksamaan korkeakoulutetun asiantuntijan ajasta.

Kehuja vai moitteita?

Yleisellä tasolla, palautteen tarkoitus on antaa henkilölle realistinen kuva laulamisensa vahvuuksista ja heikkouksista. Kehityskohdat tulee ilmaista selkeästi, mutta laulajaa eteenpäin kannustaen. Ajattelen, että juuri siitä lauluoppilaatkin minulle maksavat, mahdollisuudesta kehittyä. Kehittymiseen kuuluu myös haasteiden kohtaaminen. On ehdottoman tärkeää ilmaista, mitkä asiat laulamisessa jo toimivat!

Laulutaitoa on vaikea mitata. Siksi makuasiat pääsevät usein vaikuttamaan palautteeseen. Pätevä arvioija ymmärtää, ettei esimerkiksi oma musiikkimaku saa vaikuttaa arvioon.

Negatiivinen palaute voi viedä laulamisen ilon

Laulaminen tuntuu monen mielestä hyvin intiimiltä. Omaan lauluääneen kohdistunut kritiikki saattaa jäädä mieleen vuosikymmeniksi eteenpäin. Pahimmillaan negatiivinen palaute voi tyssätä innon laulamiseen. Kuulen näitä tarinoita jatkuvasti laulutunnilla. Saatan olla ensimmäinen ihminen, jonka edessä oppilas uskaltautuu laulamaan. Mikäli oppilas kertoo traumoistaan, suhtaudun häneen erityisen lempeästi.

Laulunopettajan yksi tärkeistä taidoista on tunnistaa, kuinka paljon palautetta henkilö kykenee ottamaan vastaan, ja missä muodossa. Nettipalautteessa kasvokkain tapahtuva kohtaaminen puuttuu, joten asiakkaan tulee itse arvioida, kestääkö hän ylipäätään palautteen vastaanottamista. Palautteen antajan taas tulee miettiä sanansa tarkasti.

Vaatimukset kasvaa kun edetään ammattilaiseksi

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ei siis ole ihan helppoa. Jokaisella laulajalla on oma lähtökohtansa ja kehitysvaiheensa, jotka palautteen antajan tulee huomioida. Mitä lähemmäs ammattilaisuutta mennään, sitä enemmän laulajalta vaaditaan ja sitä suorempaa palautetta hän saa.

Laulaja joka haluaa esiintyä, ei voi välttyä palautteelta. Sitä saa pyytämättäkin, esimerkiksi yleisöltä keikoilla. Kommentointi vaikkapa youtubevideoiden yhteydessä saattaa olla aika pidättelemätöntä.

Ne laulututkinnot…

Oma lukunsa on musiikkiopistojen tutkinnot, joissa kokoontuu useamman henkilön lautakunta palautteen antamista varten. Olen itse suorittanut korkeimman mahdollisen laulun kurssisuorituksen; A-tutkinnon, josta ennen vanhaan puhuttiin diplomina. Olen siis kokenut arviointitilanteita läpi koko musiikkiopintojeni, vuodesta 1998. Tutkintopalautteista on jäänyt onneksi pääosin mukavia muistoja. Lautakunnan jäsenet eivät kuitenkaan aina olleet perehtyneet arvioinnin ”hampurilaismalleihin”, vaan joskus palautteet saattoivat mennä henkilökohtaisuuksiin. Opiskelutoverieni keskuudessa näin tapauksia, joissa laulajat menettivät uskonsa laulamiseensa palautteiden seurauksena. Muistan tapauksia, joissa opiskelija itse vaikutti olevan herkässä tilassa laulamisensa suhteen ja otti todennäköisesti hyvää tarkoittavan palautteen loukkauksena. Yleisesti ottaen, me usein tulkitsemme toisen ihmisen sanoja väärin varsinkin silloin kun olemme tunteikkaita. Toivoakseni laulupedagogien koulutuksessa paneudutaan palautteen antamisen taitoon entistä enemmän.

Esimerkki palautteesta

Ajattelin julkaista yhden kirjoittamani palautteen, jotta mahdolliset asiakkaat ymmärtävät mistä on kyse.

Kysyin Pekka Peltomaalta lupaa julkaista hänen minulta tilaamansa palaute anonyyminä, henkilöön viittavat kohdat poistettuna. Peltomaa vastasi, että palautteen saa julkaista nimen kanssa, joten olkaa hyvä 🙂

Kuuntele ihmeessä ensin Pekka Peltomaan tulkinta Händelin aariasta.

Huomaathan että jokainen laulaja ja jokainen palaute on omanlaisensa, joten ethän vertaa itseäsi tähän esimerkkitapaukseen 🙂

Hei Pekka,
Tässä palautetta laulustasi:

-Hyvä vire, laulat todella puhtaasti.
-Legato toimii hienosti.
-Sinulla on todella hieno ääni, jota on miellyttävä kuunnella.
-Äänestäsi tulee mieleen seuraavat adjektiivit: vahva, miehekäs, jylhä, komea, tumma, virtaava.
-Kuulostaa siltä, että olet opiskellut klassista laulua? Olet selvästikin pitkällä siinä. Hienoa että olet tehnyt oman levynkin!

Kehitysehdotuksia youtube-videoidesi perusteella:
-Kaikissa kappaleissa jotka kuuntelin on äänenkäyttötapa aika vahva. Ja se onkin ehdottomasti äänesi vahvuus. Pianissimoiden laulaminen tai vähän herkempi sävy voisi olla uusi haaste?

-Kaikki kuulemani kappaleet olivat hitaita, hartaita ja suomenkielisiä. Eli nyt esillä oleva ohjelmisto on hieman yksipuolista. En tietysti pysty vetämään johtopäätöstä youtuben perusteella kaikesta laulamastasi ohjelmistostasi. Minulle kuitenkin heräsi kiinnostus kuulla sinulta jotakin liikkuvampaa, ehkä “iloisempaa” noin niin kuin klassisen musiikin puitteissa. Liikkuvan ohjelmiston laulaminen aika ajoin pitää äänen joustavana. Voisitko laulaa esimerkiksi barokkiaarioita tai jopa bel cantoa? Tai vaikkapa liikkuvampia suomalaisia lauluja, joita löytyy esimerkiksi Merikannolta?

-Olisi hauska kuulla kappale, josta välittyy hymy. Mitä jos kokeilet laulaa jotakin iloista ja oikeasti hieman hymyilet laulaessasi? Jokin eloisa ooppera-aaria vaatii myös erilaista esiintymistä kuin hartaiden laulujen laulaminen, mikä on hyvää treeniä.

-Hidas, mahdollisesti mahtipontinen legatolaulu koulii tiettyjä asioita äänessä. Esimerkiksi artikulaation selkeys saattaa olla asia, joka jää siinä vähän toissijaiseksi. Senkin kannalta on hyvä laulaa välillä nopeampia lauluja.

-Händelin Soi kiitoksein on todella komeaa kuunneltavaa, ja aaria on juuri sellainen, jossa äänesi komeus pääsee hyvin esiin. Mietin noita pitkiä Soi -nuotteja. Niissä on paljon vibratoa. Oletko ajatellut, että ensin voisi laulaa “suoremmalla” äänellä, ja lisätä vibratoa vasta pitkän äänen loppua kohti? Tämä on makuasia ja pilkun viilaamista, mutta välillä voi olla mielenkiintoista kokeilla tehdä asioita eri tavalla kuin mihin on tottunut.
-Yhteenvetona sanoisin, että upea ääni! Olet pitkällä valitsemassasi laulutyylissä. Äänen puolesta sinussa olisi potentiaalia vaikka mihin!
Kysymys kuuluu, mitkä ovat tavoitteesi? Se mihin itse tähtäät vaikuttanee siihen, mihin suuntaan haluat ääntäsi kehittää. Minä kuulen äänessäsi potentiaalia klassisen laulun erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi oopperaan. Se mitä en juuri kuullut tallenteissasi, oli liikkuvamman, monipuolisemman ohjelmiston laulaminen. Myös ylä-äänet ja hiljempaa laulaminen jäi hieman mysteeriksi. Eli jos kehityskohteet oikein tiivistää, niin sävyt ja monipuolisuus 🙂 Mutta jos lähdet kokeilemaan uusia asioita, älä menetä sitä hyvää, joka äänessäsi on nyt. Eli en missään nimessä tarkoita, että sinun pitäisi “pienentää ääntäsi” tai että sinusta pitäisi tulla tenori tai vaikka pop-laulaja. Omat vahvuutensa on hyvä tunnistaa ja kehittää uusia asioita niitä kunnioittaen.

Suosittelen hakeutumaan rohkeasti eteenpäin!