Minulta kysellään usein väitöskirjastani, joten tässä kirjoituksessa kerron väitöskirjaprosessin pääkohdat mahdollisimman yksinkertaisesti. Suoritan jatkotutkintoa, eli tohtorintutkintoa Tampereen yliopistossa vokologian tieteenalalta. Vokologia on tiede, joka tutkii ja harjoittaa ihmisääntä. Vokologia tutkii sekä puheääntä että lauluääntä. Minun väitöskirjani liikkuu laulamisen ja laulupedagogiikan maailmoissa.
Väitöskirjani aihe on: Laulupedagogisten käsitteiden fysiologiset ja akustiset selitykset. Kuulostaa hebrealta, mutta antakaas kun selitän tarkemmin. Jos sinulla on kokemusta laulunopetuksesta, niin todennäköisesti tiedät, että laulunopettajat käyttävät omanlaistaan slangia. He saattavat puhua esimerkiksi laulutuesta, äänen ytimestä, ”pää-äänestä”, ylimenosta, peittämisestä… Tai he saattavat käyttää jopa italian kieläisi sanoja. He saattavat viljellä ohjeita kuten, hämmästy, sijoita ääni maskiin, ime ääntä sisäänpäin, Pidä silmät iloisena… Ohjeet saattavat olla hyvinkin mielikuvituksellisia, opettajasta riippuen.
Mielikuvaopetuksen riskit
Suuri osa laulupedagogiikan käsitteistä ja oppilaille annettavista neuvoista perustuvat mielikuviin ja laulajien subjektiivisiin kokemuksiin. Samat mielikuvat ovat saattaneet elää vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Ongelma tässä on se, että jokainen laulaja kokee mielikuviin perustuvat ohjeet omalla tavallaan. Oppilas ei aina välttämättä ymmärrä mitä neuvoilla ajetaan takaa. Jos oppilas ei saa täsmällistä tietoa ääni-instrumentin toiminnasta tai hänelle ei anneta selkeitä ohjeita, hän ei ehkä etene opinnoissaan. Väärinkäsitykset voi aiheuttaa jopa äänihäiriöitä. Minun väitöskirjatutkimukseni tarkoitus on avata näitä mielikuviin ja kehotuntemuksiin perustuvia käsitteitä.
En kuitenkaan vastusta mielikuvien käyttämistä laulunopetuksessa, vaan mielestäni mielikuvien tulisi olla työkalu täsmällisen, fysiologiaan perustuvan tiedon rinnalla. Mielikuvien tulee tukea fysiologiaan perustuvaa opetusta. Laulunopettajan tulee selittää oppilaalle, mitä kehollista tai musiikillista tapahtumaa hän yrittää mielikuvalla oppilaalle havainnollistaa, eli miksi hän käyttää juuri kyseistä mielikuvaa.
Kysely tärkeimmistä laulupedagogisista käsitteistä
Tutkimuksen alkuvaiheessa tein kyselyn koulutetuille laulunopettajille. Kysyin heiltä heidän mielestään tärkeimpiä ja eniten käytettyä laulupedagogisia käsitteitä. Suosituin käsite erottui muista ylivoimaisesti. Tästä kyselytutkimuksesta olemme kirjoittaneet artikkelin ”Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet” Anne-Maria Laukkasen ja Juha Ojalan kanssa. Artikkelissa pohdimme laulun oppimisen haasteellisuutta ja käsittelimme useita laulupedagogisia käsitteitä kirjallisuuden avulla. Artikkeli on julkaistu Ainedidkatiikka-lehden viimeisimmässä numerossa. Se on vapaasti luettavissa.
Artikkeli laulajan ilmeestä Journal of Voice:ssa
Tutkimusprosessin seuraavissa vaiheissa olemme valinneet kaksi erilaista laulupedagogista käsitettä, joita olemme tutkineet tieteellisin menetelmin. Toinen artikkeli ”The nasal musculature as a control panel for singing – Why classical singers use a special face expression?” käsitteli laulajan ilmeitä. Monet laulunopiskelijat ovat kuulleet ohjeen, jossa heitä pyydetään kohottamaan poskipäitä ja levittämään sieraimia. Me tutkimme kuinka tällainen ilme vaikuttaa lauluääneen. Käytimme menetelminä mm. nasoendoskopiaa eli kuvasimme nenänielua ja äänihuulia. Tämä artikkelimme on julkaistu Journal of Voice-lehdessä.
Seuraavan artikkelin tutkimusmateriaali on hankittu ja meneillään on tutkimustulosten analysointi.
Yhteistyökumppaneina mulla on ollut muun muassa tutkijoita Tsekeistä ja Norjasta sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikalta. Kiitos kaikille tähän mennessä mukana olleille!
Linkit:
Lue professori Anne-Maria Laukkasen artikkeli: Mitä on vokologia?
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2008/11/duo97279
https://www.jvoice.org/article/S0892-1997(17)30443-5/abstract
https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/73222