Facebook-sivuni seuraaja kyseli minulta laulamisen harjoittelusta. Laajensin dialogimme blogikirjoitukseksi, olkaa hyvä.
”Minua on alkanut askarruttamaan se, kuinka paljon laulamista voi harjoitella aktiivisesti ilman, että äänihuulet ja lihaksisto kärsii (ja minkä kaiken luet kuuluvan laulun harjoitteluun)?”
Kysymykseen ei ole yhtä, autuaaksitekevää vastausta. Kyse on aika pitkälti kiinni siitä, kuinka harjoittelee ja mitä harjoittelee. Mutta paneudutaanpa tähän aihepiiriin tarkemmin.
Mitä laulamisen harjoittelu on?
Lasken tässä kirjoituksessa lauluharjoitteluun kuuluvaksi kehon lämmittelyn ennen äänellistä harjoittelua (ja välissä, aikana ja jälkeen), hengitysharjoitukset, äänenlämmittelyn, ääniharjoitukset/tekniikkaharjoittelun, varsinaisen laulujen laulamisen ja mahdollisen jäähdyttelyn. Harjoittelussa voi käyttää apuvälineitä, kuten pillit ja letkut, peili tai äänityslaite.
Äänen lämmittelyn hyödyt
Äänen lämmittely on ihan ehdoton! Äänen lämmittelyä tai äänenavausta voi verrata verryttelyyn ennen vaativaa urheilusuoritusta. Verryttely ja lämmittely parantaa vireystilaa ja valmistaa näin kehon ja mielen laulamiseen. Äänenlämmittely parantaa äänenlaatua ja voi ehkäistä väsymistä äänellisen suorituksen aikana.
Harjoittelun tarkoitus
Ääniharjoitukset eivät mielestäni ole juuri koskaan pelkkää tarkoituksetonta hyminää ja loilottelua, vaan eri harjoitusten avulla opetellaan tärkeitä asioita.
Ääniharjoittelun tarkoitus on, että laulaja saa oivalluksen hyvästä äänenkäyttötavasta ja sitten painaa toivottuja äänenkäyttötapoja lihasmuistiin ja sitä kautta parantaa laulutekniikkaa. Harjoituksilla voidaan hakea tapauksesta riippuen perustervettä äänentuottotapaa tai genreen sopivaa laulutekniikkaa. Ääniharjoittelulla myös ylläpidetään jo opittuja asioita. Yksin harjoitellessa voi palautella mieleen laulutunnilla läpikäytyjä asioita.
Lauluharjoittelun merkitys on edellä mainitun lisäksi esimerkiksi musiikin oppiminen, musikaalisuuden kasvattaminen, ilmaisun kehittyminen ja musiikin ilo ja nautinto.
Laulutunnilla lauletaan kappaleita läpi keskittyen äänenkäyttöön ja/tai musiikillisiin ja ilmaisullisiin tekijöihin. Näitä samoja asioita voi tunnustella myös kotona harjoitellessa. Välillä voi tyhjentää mielen ja vain nauttia laulamisesta.
”Äänenharjoittamisen peruslähtökohtana voi olla joko pyrkimys jalostaa normaaliääni entistä paremmaksi tai palauttaa epäoptimaalinen äänenkäyttö takaisin normaaliksi”, Laukkanen&Leino, Ihmeellinen ihmisääni, 2001.”
Laulamisen harjoittelun vaarat
Jos laulajalla ei ole selkeää käsitystä omasta äänenkäytöstään, hän saattaa harjoitellessaan painaa lihasmuistiin ei-toivottuja äänenkäyttötapoja ja näin vakiinnuttaa niitä. Harjoittelusta ole sellaisessa tapauksessa ole äänellistä hyötyä, vaan laulaminen voi mennä jopa taaksepäin.
Kehottaisinkin käymään ammattitaitoisella laulunopettajalla edes muutaman kerran, jotta saa käsityksen oman äänenkäytön vahvuuksista ja kehityskohteista. Kannattaa myös merkitä ylös opettajan antamat ääniharjoitukset ohjeineen, ja tehdä kotona kyseisiä harjoituksia. Ääniharjoituksia voi hyvinkin poimia myös esimerkiksi youtube-videoilta.
Kuinka kauan kannattaa harjoitella?
Sanoisin että aloittelevan laulajan kannattaa tehdä ääniharjoituksia tai laulaa n. 15-20 min kerrallaan, yhdestä muutamaan kertaa päivässä. Kun taidot etenevät, harjoitusaikaa voidaan pidentää. Todella pitkät laulusessiot voivat rasittaa äänihuulia.
Kun tietää mitä ja miten harjoittelee, pääsee nopeammin asiaan, eikä aikaa kuluu arvailuun. Silloin jo muutamista minuuteista ääniharjoittelua päivässä voi olla apua laulutekniikan kehittymisessä. Oikeastaan lauluharjoittelua laulunopettajan avulla voisi verrata personal trainerin apuun lihasharjoittelussa.
Kuinka usein kannattaa harjoitella?
Aloittelijan ja ammattilaisen tilanne on kovin erilainen. Aloittelija voisi ottaa tavoitteeksi muutaman (2-5) harjoittelun viikossa. Joka päivä ei kannata laulaa, koska äänielimistö kaipaa myös lepoa.
Ammattilaulajan tilanne harjoitusajan suhteen on tietysti erilainen. Laulamista saattaa mahtua päivään useita tunteja. Ammattilaisen odotetaan hallitsevan laulutekniikka ja osaavan huoltaa ääntään.
Kuinka harjoituskerta kannattaa rakentaa
”Mun päässä on sellainen ajatusmalli, että laulutreeni pitää sisällään myös jumpat, venyttelyt, huulitäryt äänen lämmittelyt ja jäähdyttelyt, joihin saa aikaa kulumaan hyvinkin puoli tuntia.”
Suosittelen ehdottomasti kehon lämmittelyä ennen laulamista. On vaikea sanoa tarkkaa minuuttimäärää, mutta ehkäpä kehoa voisi lämmitellä esimerkiksi 5-10 minuuttia ja ääntä 10-20 minuuttia. Joskus on aikaa vain lyhyeen ääniharjoitus/laulusessioon, joskus on kiva edetä pitkän kaavan kautta.
Suosittelen mieluummin useampaa lyhyttä ääniharjoituskertaa päivässä, kuin yhtä pitkää. Yhden harjoituskerran sisällöksi voi ottaa esimerkiksi 2-3 ääniharjoitusta, jotka suorittaa keskittyneesti.
Jos päivässä ääntelee tai laulaa useampaan otteeseen, voi olla, että illemmalla ääni on jo valmiiksi ”auki” ja olo tuntuu vireältä. Perusteellisimman lämmittelyn suoritan, kun laulan ensimmäistä kertaa päivässä, ja varsinkin jos joudun laulamaan jotakin haasteellista aamulla tai aamupäivällä.
Kun laulaa läpi kappaleita, yhdellä kerralla voi keskittyä yhteen tiettyyn laulamisen osa-alueeseen; esim. vireeseen, fraseeraukseen, hengitykseen tms. Seuraavalla kerralla johonkin toiseen asiaan. Kaikkea ei pysty hallitsemaan yhdellä kertaa.
Pois vakavasta ahertamisesta
Kun oma instrumentti alkaa olla tuttu, alkaa tuntea, kuinka paljon kehon ja äänen lämmittelyä tarvitsee ennen siirtymistä laulujen laulamiseen tai muuhun äänelliseen haasteeseen. Muistan itse ajan, kun tosi tunnollisesti tein kaikki mahdolliset venyttelyt ja vanuttelut ennen laulamista. Nykyään lämmittelen kyllä edelleen joka kerta, mutta kesto ja harjoitukset vaihtelevat fiiliksen mukaan.
Aina harjoitteluun ei tarvitse suhtautua siten, että sillä on alku ja loppu, harjoitteluun varattu tila ja kaikki speksit kohdillaan. Kun jokin harjoitus alkaa olla ”selkärangassa” sitä voi tehdä vaikkapa kotitöiden ohessa, tai opettaa sen lapsillekin leikin lomassa.
Voiko harjoittelussa edetä ilman laulunopettajaa?
Riippuu siitä, mikä on laulamisen tavoite. Laulaminen ylipäätään tuntuu mukavalta, tekee hyvää mielelle ja terveydelle. Musikaalisuuskin kehittyy laulaen. Äänenkäytön kehittäminen aivan yksikseen on haastavampaa. Ihmiset ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Jotkut ovat saaneet hyvän äänellisen mallin esimerkiksi vanhemmiltaan, äänenkäyttö on luonnostaan optimaalista ja ääni soi.
Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos laulaminen tuntuu miellyttävältä ja lauluäänesi kuulostaa soivalta, olet äänenkäytössä turvallisilla vesillä. Jos laulaminen sattuu, kurkku tuntuu kireältä, ääni käheytyy tai häviää kokonaan, on aika ottaa yhteyttä pätevään laulunopettajaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi käheytymistä voi tapahtua satunnaisesti myös muista syistä kuin puutteellisen laulutekniikan takia. Allergiat, refluksi ja hormonivaihtelut ovat yleisiä syitä. Levon tarvetta on hyvä kunnioittaa.
Ihmiset tulevat laulunopetukseen useista syistä, usein jonkin haasteen innoittamana. Esimerkiksi äänialan suppeus on tavanomainen ongelma, jota harva saa kohennettua omin keinoin. Myös genrellä on väliä. Sanoisin, että klassisen laulun saralla on mahdoton edetä kovin pitkälle ilman laulunopettajaa. Muissakin genreissä tukea tarvitaan hyvin todennäköisesti. Joissakin tapauksissa laulamisen perusteet on hyvin mallillaan ja apua tarvitaan esimerkiksi johonkin yksittäiseen, genreen kuuluvan seikan opetteluun. Aloittelija ei kuitenkaan yleensä itse tiedosta oman äänensä ja musikaalisuutensa heikkouksia ja vahvuuksia kovin hyvin, vaan laulunopettajan arvio on paikallaan.
Entä jos et ehdi harjoittelemaan?
Joskus lauluoppilaat tulevat laulutunnille syyllisen näköisenä. ”En ole ehtinyt harjoittelemaan,” he myöntävät. Johon minä vastaan: ”Ei se mitään. Alitajunta työstää asioita myös silloin, kun ei treenaa”. Harrastus on harrastus. Ihmisillä on muutakin elämää. Kyllä laulunopettaja sen ymmärtää 🙂