Äänitohtori Maarit Aura – Sivu 2

Häpeätkö ääntäsi? Rohkelikko laulaa pelosta huolimatta

Julkaistu huhtikuu 30, 2022toukokuu 27, 2022 tekijä Maarit Aura

Oletko kokenut seuraavan tilanteen? Olet luvannut laulaa juhlissa. Odotat esiintymisvuoroasi tai jo seisot yleisön edessä, kun huomaat itsessäsi hätkähdyttäviä ”oireita”:

-Sydän hakkaa vimmatusti.

-Hengitys salpautuu.

-Kädet tai jalat vapisevat.

-Vartalo jähmettyy.

-Tuntuu, että kurkussa on pala. Suu kuivuu.

-Ääni vapisee, ääni tuntuu pihinältä tai saattaa kadota kokonaan.

-Joudut puristamaan ääntä, jotta tulisit kuulluksi tai saisit esimerkiksi korkeimmat äänet laulettua.

-Oppimasi laulutekniikka haihtuu savuna ilmaan, ja teet kaikki ne ”mokat”, joista olet pyrkinyt eroon.

-Sanat unohtuvat, tai pelkäät ettet muista niitä.

Olo on kaiken kaikkiaan surkea. Tekee mieli karata paikalta. Päätät, ettei seuraavaa kertaa tule. Et halua kokea tätä tuskaa ja häpeää uudelleen.

Taistele tai pakene

Todennäköisesti jokin osa mielestäsi on tulkinnut esiintymistilanteen vaaraksi, ja olet kohdannut Taistele tai pakene-reaktion. Sympaattinen hermosto aktivoituu ja käynnistää taistele tai pakene -reaktion, jota kutsutaan myös akuutiksi stressireaktioksi. Vaikka taistele tai pakene-reaktio tuntuu vain haittaavan esiintymistä, kyseessä on pohjimmiltaan luonnollinen ja hyödyllinen mekanismi. Se on auttanut esivanhempiamme toimimaan uhkaavissa tilanteisiin. Adrenaliini lisää hetkellisesti voimavaroja taisteluun tai pakenemiseen (tai esiintymiseen).

Vireytyminen esiintyessä

Esiintyessämme koemme fysiologista vireytymistä. Vireytyminen ilmenee esimerkiksi sykkeen ja hengitysrytmin kiihtymisenä. Se, miten me tulkitsemme vireytymisen, on oleellista. Säikähdämmekö vireytymistä vai onko se meille tervetullut merkki aktivoitumisesta. Ihminen saattaa yhdistää mielessään vaikkapa tiivistyneen sydämen sykkeen epäonnistuneeseen esiintymiseen. Hän saattaa alkaa pelätä kaikkia vireytymisen merkkejä. Voisimmeko hyväksyä vireytymisen ja jopa hyötyä siitä?

Jännitys kuuluu asiaan

Moni haluaisi päästä jännityksestä eroon kokonaan. Pieni jännitys voi kuitenkin terästää esiintymistä ja laulusuoritusta. On hyvä oppia tuntemaan oma jännityksensä ja saada se hallintaan siinä mielessä, ettei se tuhoa esitystä tai vie laulamisen iloa. On helpottava tietää, ettei yleisö useinkaan huomaa jännitystä tai asioita, jotka esiintyjän mielestä tuntuivat ”virheiltä”.

Jännittäminen kertoo, että asia on ihmiselle tärkeä. Jos lähtisit ensitreffeille eikä sinua yhtään jännittäisi, niin mistä se mielestäsi kertoisi? Jos kuuntelisit itseäsi kenties huomaisit, ettet olekaan kyseisestä ihmisestä kovin kiinnostunut ja oikeastaan jäisit mieluummin kotisohvalle katsomaan salkkareiden uusintoja?

Häpeätkö ääntäsi

Jännittämisen juurisyy voi olla häpeä. Kun on kerran kokenut omaan ääneen tai esillä olemiseen liittyvän häpeän, häpeä ja pelko aktivoituvat herkästi myöhemmin vastaavissa tilanteessa. Usein me pelkäämme jo etukäteen mahdollisesta epäonnistumisesta seuraavaa häpeää. Häpeämme pelkoamme. Haastavista tunteista voi seurata ikävä kierre. Päättelemme, että kun välttelemme esillä oloa, vältymme vaikeilta tunteilta.

Onko ne pari epävireistä ääntä tai sekaantuneet sanat lopulta niin iso juttu, että niitä kannattaa hävetä? Kannustan tunnustelemaan, mitä oikeastaan häpeät ja miksi häpeät. Olisiko niin, ettei häpeä koske pelkästään laulamista, vaan kumpuaa jostakin syvemmältä? Ajattele, mitä kaikkea voisit tehdä, jos et pelkäisi joutuvasi häpeään?

Hakeudu pelon juurille

On hyvä kysyä itseltään, miksi laulaminen pelottaa niin kovasti. Mieleen voi palautua jokin tietty tilanne tai jonkin henkilön lausumat sanat. Vaikea muisto, jonka asiakkaat säännöllisesti mainitsevat, ovat koulun laulukokeet. Joissakin tapauksissa kritiikillä on pyritty ihan tietoisesti hiljentämään toinen henkilö. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin blogitekstin. Kysymys kuuluu, annatko nälvijän pilata sinun lauluintosi?

Laulupelkoa voi lähteä ratkomaan monin eri tavoin. Suosittelen mahdollisuuksien mukaan terapiaa ja omaan mieleen tutustumista. Myös erilaiset hengitys- rentoutumis- ja mielenhallintamenetelmät voivat olla hyödyllisiä. Kaikista ei tarvitse tulla esiintyjiä, mutta jos se on tähtäimesi, harkitse ihmeessä esiintymisvalmennusta tai aihepiiriä käsittelevää kurssia.

Oikea asenne!

Laulamiseen liittyviä asenteita on syytä tarkastella. Voisiko suorituskeskeisyyttä vähentää ja nautintoa lisätä? Monet meistä keskittyvät miettimään miltä ääni kuulostaa muiden korvissa. Mitä jos keskittyisimme siihen, miten hyvältä laulaminen tuntuu. Eri laulamiskerroilla voi myös keskittyä eri asioihin. Jos joskus keskitytkin tarkkailemaan virettä tai jotain laulunopettajan neuvomaa teknistä asiaa, voit toisella kerralla keskittyä vain nautiskelemaan. Uskon, että nautinto lisää onnistumisen mahdollisuutta. Ehkei laulamisen ihanuus ja vaivattomuus ollut pelkkää illuusiota tuona hauskana karaokeiltana. Kun mieli ja keho rentoutuvat, on hyvinkin mahdollista, että ääni virtaa paremmin.

Oikeus laulaa

Ajattelen, että kaikilla on oikeus laulaa. Jokainen laulaa äänellään. Miksi pitäisi olla erityisen hyvä laulaja voidakseen laulaa? Jokaisella on oikeus pelata jalkapalloa, vaikkei ole Ronaldo. Jokaisella on oikeus maalata, vaikkei ole Picasso. Tuntuisi ihan hupsulta ajatella, että ihmiselle sanottaisiin, että älä hiihdä, kun et osaa. Häntä todennäköisesti kannustettaisiin opettelemaan. Nostetaan esiin äänipositiivisuus!

Laulaminen poistaa stressiä

Mielestäni laulaminen ehdottomasti kannattaa. Tässäpä muutama perustelu.

Laulaminen on nautinto. Laulaminen vapauttaa ja voimauttaa. Laulamisen avulla voi kokea ja käsitellä tunteita. Laulaminen pelosta huolimatta saa aikaan huikean fiiliksen. Olen todistanut sen euforian laulutunneilla satoja kertoja.
Laulaminen poistaa stressiä ja voi vähentää ahdistusta. Nopea sisäänhengitys ja hidas uloshengitys aktivoivat parasympaattista hermostoa, jolloin stressihormonit vähenevät ja mielihyvähormonit lisääntyvät.
Laulaminen parantaa hengityselinten terveyttä. Laulaminen vahvistaa keuhkoja ja syventää hengitystä, jolloin veren happipitoisuus lisääntyy. Laulaminen kehittää tukilihaksia.
Laulaminen vaikuttaa sydämeen ja verenkiertoon. Verenpainelaskee ainakin lyhytaikaisesti. Kontrolloitu uloshengitys vaikuttaa sykkeeseen alentaen sitä. Sykevälivaihtelu voi parantua.
Laulaminen voi parantaa keskittymiskykyä, muistia ja uuden kielen oppimista.

Et ole yksin

Et ole ensimmäinen, joka on kokenut epäonnistuvansa esiintyessään. Et ole viimeinen, joka pelkää laulamista muiden edessä. Monet uudet asiakkaat kertovat, että he jännittävät tai suorastaan pelkäävät laulutunnille tulemista. He tulivat voittamaan itsensä, eikä kukaan ole ainakaan kertonut katuvansa päätöstään. Esiintymisjännitys on aihe, jota käsitellään laulutunneilla säännöllisesti.

Rohkelikko laulaa, vaikka pelottaa

”Rohkeus ei ole sitä, ettei pelota, vaan sitä, että toimii pelosta huolimatta”. Opetan laulupelosta kärsiviä yksityisoppilaita, sekä järjestän Rohkelikko-laulukursseja ihmisille, joita laulaminen muiden edessä hermostuttaa. Rohkelikko-laulukurssilla laulamista lähestytään lempeästi. Aluksi tehdään harjoituksia hengityksen, liikkeen ja puheen kautta. Laulamiseen liittyvistä kokemuksista keskustellaan ja vinkkejä jännityksen helpottamiseen jaetaan.

Pääpaino on yhdessä laulamisessa ja musiikin ilossa, mutta muutama laulutekniikan perusasia voidaan sisällyttää mukaan. Kyseessä on ensimmäinen Rohkelikko-laulukurssi laatuaan. Mikäli ilmoittaudut nopeasti, voit vaikuttaa sen sisältöön.

Valmiutta yksinlaulamiseen voidaan tunnustella kurssin edetessä, esim. toisena kurssipäivänä. Kurssilla laulaminen voi toimia hyvänä esiintymistilanteen harjoitteluna. Ketään ei kuitenkaan painosteta laulamaan yksin.

Kurssilla pyritään luomaan kaikille turvallinen, keskusteleva ja positiivinen ilmapiiri. Kaikenlainen dissaaminen ja myös ”hyvää tarkoittavien” arvioiden jakaminen on ehdottomasti kielletty. Lauluteknisten ja ilmaisullisten ohjeiden ja palautteen antaminen on opettajan vastuulla. Tsemppaaminen ja rohkaisu on ehdottomasti toivottua. Kyseessä ei ole terapia. Kaikille pyritään antamaan yhtäläinen suunvuoro. Tervetuloa mukaan!

Maksuttomia kokeilutunteja? – Mielipidekirjoitus ilmaistyöstä musiikkialalla

Julkaistu maaliskuu 25, 2022maaliskuu 26, 2022 tekijä Maarit Aura

Palkkioksi näkyvyyttä

Muusikoita pyydetään joskus esiintymään tarjoamalla vastineeksi ”näkyvyyttä”? Esiintyminen huomio- tai kaljapalkalla on vitsi, joka jaksaa naurattaa vain harvoja. Vastuullinen keikan tilaaja ei mielestäni käytä hyväkseen muusikoiden epätoivoista tarvetta työllistyä, eikä järkevä muusikko puolestaan kuse kollegojen muroihin polkemalla hintatasoa. Kyseenalaistan ilmaiskeikkojen tehokkuuden markkinointivälineenä. Jotta ”näkyvyys” konkretisoituisi työtilaisuuksiksi ja tuloiksi, pitäisi ilmaiskeikan olla todella erityislaatuinen. Esimerkiksi oivaltava sisältömarkkinointi netissä voi tavoittaa paljon suuremman yleisön kuin yksittäinen esiintyminen. Musiikkipedagogien tekemästä ilmaisesta työstä on keskusteltu vähemmän kuin muusikoiden ilmaiskeikoista, joten tässä blogikirjoituksessa paneudutaan siihen.

Kaksi esimerkkiä ilmaispalveluiden pyytämisestä

Valtaosa ihmisistä lähestyy minua arvostavasti ja ymmärtää, että ammattilaiselle on maksettava asianmukainen korvaus. Nostan esimerkiksi kaksi tapausta, joissa minuun otettiin yhteyttä ilmaispalveluiden toivossa. Henkilö A kyseli maksutonta kokeilutuntia. Kun kerroin, että ensimmäinen tunti on samanhintainen kuin normitunti, mutta on alkukartoituksen vuoksi kestoltaan 10 minuuttia pidempi, A:sta ei kuulunut enää mitään.

Henkilö B toivoi, että kuuntelisin hänen tallenteensa, arvioisin hänen laulamistaan ja antaisin lauluteknisiä vinkkejä. Laulutunnille hän ei kuulemma voi tulla, koska asuu eri kaupungissa. Vastasin hänelle ystävällisesti, että palveluvalikoimaani kuuluvat verkkotunnit eivät ole kiinni sijainnista. Lisäksi informoin häntä arvio laulutallenteesta-verkkopalvelustani. Kun henkilö B sai tietoonsa palveluiden maksullisuuden, hän katkaisi kontaktin.

Asiakaskunnan houkuttelua

Kaikkea ilmaispalvelun tarjoamista ei mielestäni ole syytä leimata turhan höveliksi tai ammattialaa nakertavaksi toiminnaksi. Ilmaisten ”lahjojen” antaminen on osa yrittäjän markkinointistrategiaa. (Käytän tässä kirjoituksessa käsitettä ”yrittäjä” kaikista, joiden tulot muodostuvat asiakasmaksujen perusteella. Tähän kuuluvat varsinaisten yrittäjien lisäksi mm. kevytyrittäjät ja itsensä työllistäjät). Ilmaiseksi jaettu materiaali lisää yrittäjän tunnettavuutta ja herättää kohderyhmän kiinnostuksen. Nykyaikaisen sisältömarkkinoinnin perusteisiin kuuluu ajatus, että markkinointi on auttamista. Yrittäjä antaa pienen näytteen osaamisestaan, ja aikaansaa kuulijoissa tunteen, että juuri hän voi tarjota avun heidän haasteisiinsa. Digikouluttajat kuitenkin suosittelevat, että verkossa jaettu ilmainen”viehe” kuten teksti, audio tai video ei olisi pelkkää spämmäämistä vaan johtaisi maksulliseen palveluun.

Verkkomateriaali vai henkilökohtainen palvelu

Jokainen yrittäjä tekee itsenäisen päätöksen siitä, millaista maksutonta sisältöä hän jakaa potentiaalisille asiakkaille. Olen huomannut joidenkin aloittelevien yrittäjien tarjoavan maksuttomia lyhyitä kohtaamisia. Minä olen aikoinani valinnut sisältömarkkinoinnin verkossa. Somen kautta tavoittaa laajemman kohderyhmän kuin yksittäisiä ihmisiä henkilökohtaisesti palvellessa. Miksi en käyttäisi aikaani ja energiaani mahdollisimman taloudellisesti?

Youtube-videot ja blogitekstit ovat olleet keinoni luoda kontakti laulunharrastajiin ja äänenkäyttäjiin. Monet ovat sanoneet tutustuneensa minuun videoitteni kautta ja siten kokeneet äänitunnille lähtemisen turvalliseksi. Nykyään youtube-kanavani ja blogini ovat kaupallistettuja, eli minulle maksetaan korvausta jokaisen videon tai blogitekstin klikkaamisesta. Vaikka mainostuloilla keräämäni summat ovat hyvin pieniä ja maksan niistä verot ja muut hallinnolliset kulut, palkkio lisää tunnetta homman mielekkyydestä ja reiluudesta. Jotkut ihmiset haluavat katsoa ammattilaisten laatimia maksuttomia koulutusvideoita, mutta youtuben mainokset herättävät heissä närää. Mielestäni mainoksen katsominen mukisematta on pienin mahdollinen panostus, jonka kuluttaja voi antaa korvaukseksi pienyrittäjän tekemästä työstä.

Asianmukainen palkkio ammattilaiselle

Mennäänpä perusteisiin, joiden vuoksi en anna henkilökohtaisia palveluita ilmaiseksi. Ensimmäinen syy on se, että mielestäni pätevä, koulutettu ammattilainen ansaitsee ammattilaiselle kuuluvan palkkion. Minulla on kandidaatin tutkinto klassisesta musiikista, maisterintutkinto laulupedagogiikasta ja olen piakkoin valmistumassa tohtoriksi vokologian alalta. Kasvatustieteen opintoja löytyy ja olen pätevä valmentamaan myös puheääntä. Valtaosalla laulunopettajista on vähintään amk-tasoinen tutkinto. Olettaako joku saavansa ilmaisia palveluita muiden alojen päteviltä ammattilaisilta, kysyn vaan. Lääkärin ilmainen kokeilu-vastaanottoaika? Kampaajan suorittama ilmainen kokeilu-leikkaus? Putkimiehen maksuton kokeilu-viemärin-avaus? Miksi se yksinkertainen fakta, että palvelut ja tuotteet maksavat, unohtuu kun puhutaan musiikista?

Kulttuuriyrittäjä ei elä pyhästä hengestä

Ajatus taiteilijoista, jotka elävät intohimosta musiikkiin, elää tiukassa. Eläminen on kallista, eikä antamisen ilolla makseta vuokraa. Joidenkin voi olla vaikea hahmottaa palkansaajan ja yrittäjän aseman eroavaisuuksia. Musiikkioppilaitoksessa opettaja saa palkkansa kunnalta tai koulutusyhtymältä, eikä yksittäisen opettajan näin ollen tarvitse itse haalia asiakkaitaan tai mainostaa palveluaan. Vaikka oppilaitoksessa tarjottaisiin edullista palvelua tai maksuttomia näytetunteja, opettajan palkka juoksee normaalisti. Yrittäjän tulee itse kustantaa työtilat ja maksaa asiaankuuluvat maksut. Ilmaispalveluihin kuluva aika ja energia on pois maksavilta asiakkailta. Mikäli kassavirta ei kulje, ammattilaisen tarjoamat palvelut todennäköisesti loppuvat. Mielestäni olisi kaikille eduksi, että henkilö saisi tehdä töitä sillä alalla, johon hänellä on koulutus, jonka hän kokee mielekkäänä ja jossa hänellä on ihmisille eniten annettavaa.

Ei ole mikään bulkkituote

Yksittäiset laulutunnit ja äänivalmennukset ovat merkittävä osa minun bisnestäni. Useat asiakkaat varaavat suunnitellusti vain yhden tunnin. He saattavat esimerkiksi olla käymässä Tampereella, ja yhdistävät äänitunnilla käymisen reissuunsa. Jotkut harrastajat saattavat käydä laulutunneilla toisella opettajalla, mutta haluavat toisen pedagogin näkemyksen heitä pohdituttavaan asiaan. Tällä hetkellä myyn maksimissaan viiden tunnin paketteja. Hyvin harva ihminen tulee asiakkaakseni sillä ajatuksella, että laulutunneista tulee hänelle kiva viikottainen harrastus.

Yksittäinen äänitunti on täyttä asiaa

Ensimmäinen tunti ei ole pelkkää kivaa small talkia vaan se vaatii keskittymistä sekä oppilaalta että opettajalta. Minä kohtaan uuden ihmisen, tutustun häneen ja analysoin hänen äänenkäyttöään, tilannettaan ja tarpeitaan. Moni asiakas tulee tunnille mieltä painavan huolen, äänellisen haasteen tai jopa äänihäiriön kanssa. Oli asiakkaan lähtökohta mikä tahansa, hän pääsee heti käsiksi hyödyllisiin menetelmiin. Minä pyrin tekemään itseni tarpeettomaksi mahdollisimman nopeasti!

Palautteen antaminen vaatii aikaa ja keskittymistä

Miksi sitten en tuosta vaan arvioi ihmisten lauluvideoita ja audiota ilmaiseksi? Eikös sen luulisi olevan ihan nopea juttu? Kuten aiemmassa blogitekstissä olen perustellut, äänenkäytön ja laulamisen arvioiminen vaatii aikaa ja keskittymistä. Palautteen antamisessa oikeat sanavalinnat ovat tärkeitä. Jos huitaisisin palautteita vasemmalla kädellä, saattaisin synnyttää vääriä käsityksiä tai antaa sopimattomia neuvoja. Ja mitäpä luulette, tekisikö sellainen hyvää brändilleni? Hyväksyessäni asiakasmaksun pyrin tarjoamaan laadukasta palvelua ja otan vastuun sanoistani.

Kun perustin YouTube-kanavan lukuisat ihmiset ottivat minuun yhteyttä ja pyysivät palautetta laulustaan. Tuotteistin arviointipalvelun, koska sille vaikutti olevan kysyntää, muttei aiempaa tarjontaa. Maksullinen palvelu mahdollistaa myös verojen maksamisen.

Halvat hinnat soitattavat hälytyskelloja

Mikäli laulunopettaja, äänivalmentaja tai muu kouluttaja tarjoaa palveluitaan ilmaiseksi tai yleistä hintatasoa selvästi matalammilla hinnoilla, kehottaisin asiakasta pohtimaan, miksi näin on. Laulutunnista tulee maksaa 24% arvonlisävero. Olisiko halpojen hintojen syynä verojen kierto? Jos oikein tulkitsen, ammattilaisen tarjoama ilmainen työ rikkoo verotussääntöjä. Voidaan myös kysyä, kenellä on vastuu epäonnistuneesta palvelusta, jos maksutapahtuman kautta ei solmita yhteisiä pelisääntöjä?

Palvelun silmiinpistävä halpuus voi viitata myös yrittäjän epäpätevyyteen. Suosittelen miettimään, onko pitkällä tähtäimellä kannattavaa ostaa palveluita henkilöltä, joka ei ole pätevä kouluttamaan äänenkäyttöä, tai joka on epävarma osaamisestaan? Koen, että useissa tapauksissa aiemmin opitun, toimimattoman laulutekniikan korjaaminen on paljon haastavampaa, kuin laulunopiskelun aloittaminen ”puhtaalta pöydältä”.

Ilmaispalvelu nakertaa uskottavuutta

En usko, että ilmaistunti johtaa kovin usein pitkään asiakassuhteeseen. Ilmaispalveluita pyytävät ihmiset eivät aina edes harkitse yrittäjän palveluiden käyttämistä jatkossa. Mikäli ilmaispalveluita olisi laajalti tarjolla, osa ihmisistä hyödyntäisi tilannetta ja hyppäisi laulunopettajalta toiselle ilman tarkoitusta maksaa palveluista. Tämän teorian osoittivat todeksi nuo kaksi henkilöä, jotka hiljenivät kuultuaan palveluiden maksullisuudesta. Minun palveluideni sijasta heitä kiinnosti maksuttomuus.

Lopuksi pääsemme ilmiöön, joka kokemukseni mukaan pätee useilla elämänalueilla. Liian aulis antaja menettää muiden arvostuksen ja häntä aletaan pitää itsestäänselvyytenä. Miksi pitäisi maksaa, kun ilmaiseksikin saa? Me opetamme muille, kuinka meitä saa kohdella. Arvostetaan ammatillista osaamistamme!

Post scriptum

Tätä tekstiä kirjoittaessani päätin poistaa kokeilutunti-sanan nettisivuiltani. Vaikka olen samalla rivillä täsmentänyt, että kokeilutunti maksaa saman verran kuin muutkin äänitunnit, kaikki eivät ole lukeneet lausetta loppuun ja ovat saaneet asiasta väärän mielikuvan. Kokeilutunti-sanaa käyttämällä olen kannustanut asiakasta lunastamaan aluksi vain yhden tunnin, jonka jälkeen hän voi pohdiskella, soveltuvatko minun palveluni hänelle. Olen myös pyrkinyt korostamaan, ettei ”sitoutumispakkoa” ole. Toisaalta jokainen tunti on ”kokeilutunti”. Äänituntien jatkamista voi miettiä aina uudestaan. Ymmärrän muuttuvat tilanteet, enkä ole moksiskaan jos joku lopettaa tunneilla käymisen.

Terveisin: Maarit

Narinasta vihellykseen – rekisterit ja äänihuulten värähtelymekanismit

Julkaistu tammikuu 14, 2022tammikuu 15, 2022 tekijä Maarit Aura

Rekisteri määritellään sarjaksi perättäisiä sävelkorkeuksia, joissa on yhdenmukainen äänenväri ja jotka voidaan olettaa tuotetuksi samalla mekanismilla. Rekisterit perustuvat äänihuulten värähtelymekanismeihin. Yleisimmin ja yksinkertaisimmillaan äänihuultenvärähtelymekanismit jaotellaan seuraavasti:

M0 Narinarekisteri

M1 Modaalirekisteri (puherekisteri, rintaääni)

M2 Falsettirekisteri (pää-ääni)

M3 Huilurekisteri, vihellysrekisteri

Kuuntele ääniesimerkit eri rekistereistä YouTube-kanavallani:

Lyhyesti rekistereiden fysiologiasta

Äänihuulten värähtelymekanismien taustalla on äänihuulten lihasten toiminta. Lihaksilla vaikutetaan äänihuulten pituuteen, paksuuteen ja jäykkyyteen sekä adduktion tiiviyteen. Modaalirekisterissä dominoi TA-lihas eli äänihuulilihas, jonka sisempää osaa sanotaan vocalikseksi, falsettirekisterissä CT-lihas eli rengasrusto-kannurustolihas. Rekistereistä puhuttaessa ei voida ohittaa Hiranon kuori-ydin- eli body-cover-mallia. Hirano (1974) ehdottaa, että äänihuulet voivat aktivoitua joko sisäosistaan tai ulkopinnoiltaan. Kun ydin on jäykempi, käytössä on modaalirekisteri. Falsetin aikana värähtely tapahtuu äänihuulten pintaosissa jolloin värähtelevä massa pienenee M1-mekanismiin verrattuna.

Narina matalin, vihellys korkein

Taajuudeltaan matalin rekisteri on narinarekisteri. M0-mekanismia käytetään lähinnä efekteissä sekä ääniterapian välineenä. Modaalirekisterin alueella puhumme, sekä laulamme matalaa ja keskialuetta. Falsettirekisterin tuottaminen voi tuntua aluksi haastavalta, koska useimmat eivät käytä sitä lainkaan laulamisen ulkopuolella. Arkikäytössä M2 voi kuulua kiljaisuihin, vinkunaan ja puheen värittämiseen. M2-mekanismilla lauletaan keskialuetta sekä ylä-ääniä. Kaikkein korkeimmat sävelet on mahdollista saavuttaa M3-mekanismilla.

Muljuava rekisteribreikki

M1- ja M2-mekanismien hallinta on oleellista laulamisen kannalta. Koska useimmat ns. kevyen musiikin kappaleet istuvat laulumelodialtaan keskialueella, oleellista on kyetä luovimaan modaali- ja falsettirekistereiden välillä. Useimmat ihmiset saavat tuta kehossaan rekisterinvaihdon haastavat puolet: ikävän muljahduksen kurkussa ja äänenvärin radikaalin muuttumisen. Niin hassulta kuin rekisteribreikki saattaakin tuntua, se on täysin luonnollinen, jokaista ihmistä koskeva ilmiö. Äänihuulten värähtelymekanismit toimivat vain rajatulla sävelkorkeusalueella. Jos haluamme vaihtaa sävelkorkeutta tuntuvasti, joudumme todennäköisesti vaihtamaan myös äänihuulten värähtelytapaa. M1-M2-rekisterinvaihdon, eli primo passaggion aikana dominoiva lihas vaihtuu äänihuulissa. Kyseessä on hienomotorinen suoritus, joka vaatii kyseisten, hyvin pienten lihasten harjaantumista. Rekisteribreikki helpottuu ja äänenväri tasoittuu oikeanlaisen harjoittelun myötä.

Hallittu passaggio

Sukupuoli, ääniluokka ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat rekisterinvaihtojen sijoittumiseen. Rekisterinvaihto ei kuitenkaan tapahdu tiukasti yhdellä tietyllä sävelellä. Kun saamme laulutekniikan haltuun, ”pelivara” rekisterinvaihdon suhteen lisääntyy, ja voimme itse päättää, milloin vaihdamme rekisteriä. Zona di passaggio tarkoittaa aluetta, jossa rekisterinvaihto toteutetaan hallitusti. Kun mekanismit hallitaan hyvin, kuuluvaa rekisterinvaihtoa voidaan käyttää taiteellisena ratkaisuna. Rekisterinvaihtojen tyylikkääseen toteuttamiseen on olemassa genrespesifejä menetelmiä ja laulutekniikoita. Harjoittelemme niitä Rekisterimestari-verkkokurssilla.

Miksti, seka- tai keskirekisteri

Modaali- ja falsettirekisterien välissä ajatellaan olevan seka- tai keskirekisteri, joka tunnetaan rytmimusiikissa mikstinä ja klassisessa laulussa pää-äänenä. Miksti jaetaan rintarekisteriä kuulokuvaltaan muistuttavaan chest mix-laulutapaan (chest dominant mixture) ja falsettirekisteriä lähempänä olevaan head mix-laulutapaan. Miksti ja sekarekisteri sitovat modaali- ja falsettirekisterit yhteen, ja mahdollistavat melko korkeiden sävelten laulamisen vaivattomasti ja turvallisesti. Mutta mitä mikstissä tapahtuu äänihuulten tasolla? Onko miksti todella erillinen rekisteri? Kuinka voimme oppia laulamaan mikstillä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaan Rekisterimestari-verkkokurssilla.

Secondo passaggio

Naislaulajat ovat kautta aikojen kokeneet jonkinlaisen muutoksen äänentuotossaan kaksiviivaisen c- ja fis-sävelen tienoilla. Laulajat saattavat kokea, että tämän alueen yläpuolella äänenlaatu muuttuu huilumaiseksi, ja ääntöväylää täytyy säätää erilaisiin asetuksiin kuin matalammilla sävelkorkeuksilla. Siksi alue on nimetty secondo passaggioksi – toiseksi rekisterinvaihdoksi. Ylärekisteriin liittyy avoimia kysymyksiä. On epäselvää, liittyykö kokemus toisesta rekisterinvaihdosta äänihuulten värähtelytapaan vai ääntöväylän resonansseihin ”formantteihin”. Lauletaanko säveliä kaksiviivaisesta fis-sävelestä ylöspäin falsettirekisterillä, vai onko kyseessä erillinen M3-mekanismi?

Trendikäs vihellysrekisteri

Vihellysrekisteri tai vihellysäänet ovat olleet vahvasti esillä viime vuosina. Olet kenties ihaillut Mariah Careyn, Ariana Granden, Dimashin, Yma Sumacin tai Adam Lopezin yläsäveliä? Vihellysäänet tuotetaan oletettavasti mekanismilla, jossa äänihuulet eivät värähtele kauttaaltaan, vaan niiden väliin syntyy pieni vihellysrako. Jotta vihellysrekisteriä voidaan kehittää, tämä erityinen mekanismi tulee ensin löytää. Laulaminen vihellysrekisterillä vaatii laulajalta äänielimistönsä tuntemista ja hallintaa ja kosketusta äänihuulisulkuun. Rekisterimestari-verkkokurssilla kerron, mitkä tekijät edesauttavat vihellysäänten tuottamista. Esittelen parhaaksi havaitsemani ääniharjoitukset vihellysrekisterin etsimiseen.

Haluatko saada käyttöösi kaikki rekisterit ja äänihuulten värähtelymekanismit? Olen Maarit Aura, laulunopettaja, äänivalmentaja, musiikin maisteri ja vokologian väitöskirjatutkija. Liity mukaan uutuusverkkokurssilleni ja ryhdy Rekisterimestariksi! Tutustu verkkokaupassa: https://maaritaura.lilith.fi/tuote/rekisteriverkkokurssi/

Huomio nenään! – Imposto

Julkaistu tammikuu 6, 2022tammikuu 21, 2023 tekijä Maarit Aura

Nenän ja nenäonteloiden osuudesta äänenkäytössä ollaan väitelty kautta aikain. Ääntä on suunnattu ”maskiin” ja ääneen on haettu sointia nasaalikonsonanttiharjoituksilla. Toisaalta nenän mainitseminen äänenkäytön yhteydessä aiheuttaa monille negatiivisen assosiaation nasaaliin ääneen. Näin ei tarvitsisi olla, koska nenää voidaan hyödyntää ilman nasaalisuuttakin. Lucie Mánén korostaa nenän ja nenäontelon asemaa optimaalisessa äänentuotossa ja bel cantossa. Hän on kuvaillut Art of singing-kirjassaan ilmiötä nimeltä imposto (Mánén, 1974). Imposto ei ole suomalaisten laulunopettajien keskuudessa kovinkaan käytetty laulupedagoginen käsite. Vain kolme laulunopettajaa (83:sta) nosti sen kyselyssä merkittävien käsitteiden joukkoon (Aura et al., 2018).

Imposton mekanismi

Kun haistelemme, hajualueelle johtavat kanavat avautuvat ja sulkeutuvat. Avautumista ja sulkeutumista kontrolloidaan nenän pienillä lihaksilla. Nämä lihakset voivat sulkea käytävät kokonaan. Sulkeutumisrefleksi suojelee hajualuetta ja sen hermoja myrkyiltä. Impostossa säveltä edeltävällä tauolla hajualueelle johtavan sisäänkäynnin tulisi sulkeutua, ja äänen alkaessa sen tulisi avautua. Imposto-käsiteellä on myös viitattu yleisemmin äänen ”sijoittamiseen”, joka puolestaan tarkoittaa paikkaa, jossa sympaattinen resonanssi tai värähtely tunnetaan laulamisen aikana (Miller, 1996).

Impostotuntemus

Imposto tuntuu siltä, kuin ääni alkaisi kurkunpään sijasta nenäkäytävässä, nenävarren takana. Manén on kerännyt kirjaansa erilaisia mielikuvia ja tuntemuksia, joilla laulajat ovat kuvailleet impostoa. Imposton kannalta nenäontelo ja sen värähtelytuntemukset ovat merkityksellisiä. Pehmeä kitalaki voidaan ajatella nenänielun lattia. Thomas Hemsley käsittää imposton ennen kaikkea keskittymisen keskuksena. Impostoa voidaan pitää ”äänen ohjauspyöränä”, mutta impostoa ei saavuteta pakottamalla ääntä maskiin (Hemsley, 1998). Jotkut koehenkilöt kuvailivat impostoa ”nipsuna” nenässä ja sen takana. Minua itseäni auttaa ajatus ja tuntemus sointipaikasta otsassa, poskissa ja nenän takana. Tällä alueella säilyy tietty kannattelun tunne sävelkorkeuden muutoksista huolimatta.

Nasofiberoskopia-tutkimus

Tutkimusryhmämme selvitti nasofiberoskopian avulla aiheuttavatko pääresonanssi ja imposto muutoksia nenänielussa, nielussa ja kurkunpäässä. (Aura et al., 2020) Viisi koehenkilöä lauloi i-vokaalia kolmella tavalla: ”suusta”(neutraalilla, puheenomaisella äänellä ilman kummempaa soinnin hakemista), pääresonanssin kanssa ja imposton kanssa. Koehenkilöistä kolme oli klassisen laulun ammattilaista, yksi harrastajalaulaja ja yksi laulua harrastamaton. Tutkimustehtävien suorittamista kuvattiin nasofiberoskopialla, eli viemällä kameran sierainten kautta nenäonteloon ja siitä eteenpäin nieluun. Nasofiberoskopia suoritettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa foniatrian poliklinikalla. Sekä nenänielua, nielua että kurkunpäätä kuvattiin. Tutkimuksessa havaittiin, että koehenkilöt nostivat pehmeää kitalakea ja kavensivat epilaryngaaliputkea pääresonanssin aikana ja vielä enemmän imposton aikana. Tulokset viittaavat siihen, että pääresonanssi ja imposto liittyvät epilaryngaaliputken hallintaan. Nenän lihaksia voidaan käyttää apuna tässä tapahtumassa. Epilaryngaaliputken kaventuminen on äänentuoton kannalta monin tavoin suotuisaa ja auttaa saavuttamaan kantavan äänen taloudellisesti. (Titze & Story, 1997).

Twang ja ring

Epilaryngaaliputken hallintaan liittyy kaksi laulutapaa tai äänenlaatua, twang ja ring. Twang on rytmimusiikissa käytetty laulutekniikka, joka tuo ääneen kirkkautta, kantavuutta ja terävyyttä. Twangin aikana kieli on edessä, kurkunpää voi olla koholla ja suuaukko leveässä asetuksessa (Saldías et al., 2020). Ring-äänenlaatu puolestaan liittyy klassiseen lauluun (Bergan et al., 2004; Ekholm et al., 1998). Ring eroaa twangista ääntöväyläasetusten osalta. Siinä missä twangissa kurkunpää on koholla, suuaukko on leveä ja suutila on litteä, ringissä nielu on laajentunut. Nielua voidaan laajentaa laskemalla kurkunpäätä, rentouttamalla nielun kurojalihaksia ja nostamalla kitapurjetta. Nielun laajentuminen yhdessä epilaryngaaliputken kaventuminen kanssa auttavat laulajan formantin muodostumisessa. Laulajan formantti tekee äänestä voimakkaan ja auttaa erityisesti miesääniä ja naislaulajien matalampia taajuuksia kantamaan orkesterin yli. (Sundberg, 1974). Voidaan päätellä, että imposto on hyvä työkalu ring-äänenlaadun saavuttamiseksi.

Nenä pois pannasta

Työryhmämme on tutkinut imposton lisäksi ”laulajan ilmettä”. Laulajan ilme tarkoittaa sierainten levittämistä ja siihen liittyvää poskipäiden kohoamista ennen laulamista ja laulamisen aikana. Laulajan ilme voi edesauttaa tasapainoisen äänenalukkeen ja päärekisterin tuottamista. Tutkimuksemme osoittivat, että nenän ja kurkunpään välillä on lihasyhteyksiä, joita voidaan hyödyntää laulamisessa. (Aura et al., 2017) Nenälihakset ovat hengityksen apulihaksia ja niillä voidaan kontrolloida adduktiota ja ääntöväylää.

Tutkimustemme mukaan sekä imposto että laulajan ilme kohottivat kitapurjetta. Nasaalisuus syntyy, kun kitapurje on alhaalla ja nenäportti avautuu voimakkaasti. Näin ollen sekä imposto että laulajan ilme voivat estää epätoivottua nasaalisuutta. Toisaalta nenäportin hallittu avautuminen on pääsemässä pois pannasta. Viime aikoina on julkaistu tutkimuksia, jotka osoittavat, että nenäportin sopivalla avautumisella voi olla laulamisen kannalta suotuisia vaikutuksia, kuten kantavuutta lisäävä resonanssien sijoittuminen. (Gill et al., 2020; Perna, 2014; Vampola et al., 2021)

Kenties olisi aika antaa nenälle sille kuuluva arvo?

Lähteitä

Aura, M., Anne-Maria, L., & Bjørkøy, K. (2017). The Nasal Musculature as a Control Panel for Singing—Why Classical Singers Use a Special Facial Expression? Journal of Voice. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2017.12.016

Aura, M., Geneid, A., Bjørkøy, K., Rantanen, M., & Laukkanen, A.-M. (2020). A Nasoendoscopic Study of “Head Resonance” and “Imposto” in Classical Singing. Journal of Voice. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2020.04.013

Aura, M., Laukkanen, A.-M., & Ojala, J. (2018). Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet. Ainedidaktiikka, 2(2), 38–70. https://doi.org/10.23988/ad.73222

Bergan, C. C., Titze, I. R., & Story, B. (2004). The perception of two vocal qualities in a synthesized vocal utterance: ring and pressed voice [Article]. Journal of Voice, 18(3), 305–317. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2003.09.004

Ekholm, E., Papagiannis, G. C., & Chagnon, F. P. (1998). Relating objective measurements to expert evaluation of voice quality in Western classical singing: critical perceptual parameters [Article]. Journal of Voice, 12(2), 182–196.

Gill, B. P., Lee, J., Lã, F. M. B., & Sundberg, J. (2020). Spectrum Effects of a Velopharyngeal Opening in Singing [Article]. Journal of Voice, 34(3), 346–351. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2018.11.014

Hemsley, T. (1998). Singing and Imagination: A Human Approach to a Great Musical Tradition. Oxford university press.

Mánén, L. (1974). The art of singing. Faber Music LTD.

Miller, Richard. (1996). The structure of singing : system and art in vocal technique [Book]. Schirmer.

Perna, N. (2014). Nasalance and the Tenor Passaggio [Article]. Journal of Singing, 70(4), 403–410.

Saldías, M., Laukkanen, A. M., Guzmán, M., Miranda, G., Stoney, J., Alku, P., & Sundberg, J. (2020). The Vocal Tract in Loud Twang-Like Singing While Producing High and Low Pitches. Journal of Voice. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2020.02.005

Sundberg, J. (1974). Articulatory Interpretation of the “singing formant” [Article]. The Journal of the Acoustical Society of America, 55(4), 838–844. https://doi.org/10.1121/1.1914609

Titze, I. R., & Story, B. H. (1997). Acoustic interactions of the voice source with the lower vocal tract [Article]. The Journal of the Acoustical Society of America, 101(4), 2234–2243. https://doi.org/10.1121/1.418246

Vampola, T., Horáček, J., & Laukkanen, A.-M. (2021). Finite element modeling of the effects of velopharyngeal opening on vocal tract reactance in female voice [Article]. The Journal of the Acoustical Society of America, 150(3), 2154–2162. https://doi.org/10.1121/10.0006370

Äänen feminisointi

Julkaistu marraskuu 8, 2021marraskuu 8, 2021 tekijä Maarit Aura

Transnaisten sukupuolenkorjausprosessiin kuuluu usein toive feminiinisen äänen saavuttamisesta. Äänen feminisointi (voice feminization) tarkoittaa sitä, että transnaisen äänenkäyttöä ja puheilmaisua kehitetään vastaamaan naissukupuolisille ominaista puhetta. Ensisijainen hoito äänen feminisoimiseksi on puheterapia. Äänihuulia voidaan kuitenkin myös lyhentää tai kiristää. Voit lukea lisää kirurgisesta hoidosta esimerkiksi Duodecimistä.

Ääni on osa identiteettiä

Puheääni antaa meistä monenlaista tietoa kuulijalle. Tutkimuksissa on havaittu, että kuulija voi määrittää äänen perusteella puhujan iän, sukupuolen ja mahdollisesti jopa seksuaalisen suuntautumisen. Naisten ja miesten äänten on havaittu eroavan toisistaan perustaajuuden, äänenlaadun, resonanssin ja intonaation osilta. Naisen ääni saatetaan mieltää korkeammaksi, vaaleammaksi, pehmeämmäksi, ilmavammaksi ja liikkuvammaksi kuin miehen matala, tiivis ääni.

Ääni on tärkeä ilmaisun väline ja oleellinen osa identiteettiä. Ääni-identiteetti voi olla hyvinkin herkkä ja intiimi aihe. Äänidysforialla tarkoitetaan koetun sukupuolen ja äänen keskinäistä ristiriitaa. Koetun naissukupuolen kanssa yhteensopivan äänen on havaittu lisäävän transnaisen hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, ja helpottavan sosiaalisia tilanteita. Lukemieni lähteiden mukaan kaikki transsukupuoliset eivät kuitenkaan halua muuttaa ääntään ja ääni-ilmaisuaan tai eivät hae siihen ammattiapua.

Äänihuulet ja perustaajuus

Puhekorkeus vaikuttaa kuulijan hahmotukseen puhujan sukupuolesta. Äänen sävelkorkeusvaihteluista vastaavat äänihuulet ja niiden pituusvenytys. Fonaatiotaajuus kertoo, kuinka tiheästi äänihuulet lähentyvät ja loitontuvat. Suurikokoinen kappale värähtelee pienikokoista hitaammin, jolloin lopputuloksena on matala ääni. Miehillä on keskimäärin suuremmat äänihuulet ja matalampi puhekorkeus kuin naisilla. Hormonihoidot suurentavat transmiehen äänihuulia, mutta transnaisilla vastaavaa fysiologista muutosta ei tapahdu.

Sopivan puhekorkeuden löytäminen

Kun puhekorkeus on sopiva, ääni on todennäköisemmin soiva ja kantava. Puhujan on mahdollista toteuttaa luontevia painotuksia ja sävelkulkuja, kuten suomenkieleen kuuluva puhejaksojen päättäminen laskevalla sävelkululla. Pysyvästi liian korkea puheääni voi rasittaa äänielimistöä ja olla riskitekijä ääniongelmien syntymiselle.

Transnaisten puhekorkeustavoitteen ajatellaan olevan 150 – 185 Hz (noin pieni d – fis). Transnaisen äänen perustaajuutta voidaan ääniterapian avulla nostaa n. 30–40 hertsiä. Puhekorkeuden kehittämisen apuna voidaan käyttää äänenkorkeutta mittaavia sovelluksia, pianoa tai muuta soitinta.

Naiseus ja ääni-ideaali

Jokainen on vapaa pohtimaan ääni-ideaaliaan ja hakemaan itselleen mieluisaa ääni-ilmaisua. Oma anatominen rakenne kannattaa kuitenkin huomioida. On hyvä tunnustella, millainen puhekorkeus itselle istuu. Mikäli kyseessä on puhuja, jolla on suuret äänihuulet ja pitkä ääntöväylä, tavoitteeksi ei kenties kannata ottaa tyttömäisen korkeaa puheääntä.

Omasta mielestäni yhtä ainoaa, oikeaa ”naisen ääntä” ei ole olemassa. Kun kuuntelemme puhujia, havaitsemme että naisilla on keskenään hyvin erilaisia ääniä. Elämmehän maailmassa, jossa feminiinisyyden ja maskuliinisuuden tiukasti rajatut määritelmät ovat alkaneet horjua ja yksilöllisille valinnoille on enemmän tilaa. Suomalaisten naisten ääni on keskimäärin matalahko, mutta Laukkasen ja Waaramaan 2020 tutkimuksen mukaan nuorten naispuhujien sävelkorkeus on kääntynyt pitkästä aikaa nousuun.

Äänensävyn kehittäminen

Äänenlaadulla ja äänensävyllä on tärkeä rooli sukupuolen hahmotuksen kannalta. Äänihuulisululla voidaan vaikuttaa äänelliseen vaikutelmaan sukupuolesta. Voidaan ajatella, että miehekkäässä äänessä on tiiviimpi adduktio kuin naisellisessa äänessä. Miehekkäässä puheessa on kenties käytössä suurempi äänihuulimassa. Naisen ääni saatetaan mieltää miehen ääntä pehmeämmäksi ja herkemmäksi.

Äänifysiologiaa tuntematon saattaa sekoittaa M2-mekanismilla / falsettirekisterissä puhumisen ääntöväylän resonanssien avulla saavutettuun vaaleansävyiseen ääneen. Naisilla on keskimäärin lyhyempi ääntöväylä kuin miehillä, mistä johtuen naispuhujan formantit sijoittuvat keskimäärin korkeammille taajuuksille kuin miespuhujan. Resonanssipiirteiden muokkaaminen on tärkeä äänen feminisoinnin osa-alue. Resonansseihin vaikutetaan ääntöväyläasetuksilla.

Artikulaatio, painotukset ja ei-sanallinen viestintä

Tutkimusten mukaan sävelkorkeuden vaihtelu, äänenvoimakkuus, artikulaatio ja ei-sanallinen viestintä liittyvät vaikutelmaan puhujan sukupuolesta. Naisten on havaittu artikuloivan keskimäärin miehiä selkeämmin. Puhujat, joilla on enemmän nousevaa intonaatiota ja suurempaa sävelkorkeuden vaihtelua puheessaan, on tutkimuksissa oletettu naisiksi. Ei-sanalliseen viestintään lasketaan mm. ilmeet, eleet, asento, tilankäyttö ja välimatka. Feminiiniselle viestinnälle on joissakin yhteyksissä katsottu ominaiseksi mm. runsas elehtiminen, monipuoliset ilmeet, hymyily ja keskustelukumppanin eleiden peilaaminen.

Tiedostamalla kohti toivottua ääntä

Kenellekään ei ole haitaksi tulla tietoiseksi omasta äänestään. On eduksi ymmärtää äänentuoton muutama perusmekanismi ja oppia huoltamaan ääntään. Samaa tietoiseksi tulemista tarvitaan myös äänen muokkaamisessa osana sukupuolenkorjausprosessia. Olen huomannut, etteivät transpuhujat ole yhtenäinen ryhmä. Jokaisella on omanlaisensa ääni, omat haasteensa ja oma ääni-ideaalinsa. Joissakin tapauksissa on ratkaistava myös muita, kenties vuosia aiemmin kehittyneitä äänen toiminnallisia haasteita, jotka eivät välttämättä suoraan liity sukupuolenkorjausprosessiin.

Milloin äänivalmentajalle

Kehotan jokaista sukupuolenkorjaajaa selvittämään mahdollisuutensa saada puheterapeutin tarjoamia palveluita. On melko tyypillistä, että äänivalmentajan pakeille tullaan kun puheterapiat on käytetty, mutta äänen kehittämistä halutaan jatkaa. Äänivalmentaja-laulunopettaja on erityisen hyvä valinta, mikäli haluat sisällyttää äänivalmennukseen myös laulamisen.

Autan mielelläni monenlaisia asiakkaita heidän haasteissaan. Feminisoinnin kaltaisen mekanismin tuntemisesta voi olla hyötyä myös cis-naiselle, joka haluaa muokata möreää ääntään naisellisemmaksi tai miehille, jotka jossakin yhteydessä tarvitsevat naisellista ääntä (esimerkiksi miesnäyttelijät). On luonnollisesti muistettava, että ”arkiääni” on eri asia kuin roolihahmot, joita esitetään kenties muutamia minuutteja. Päivittäisen äänenkäyttötavan on oltava ergonominen ja turvallinen.

Lähteitä aiheeseen

Adler, R. K., Hirsch, S., & Pickering, J. (2019). Voice and communication therapy for the transgender/gender diverse client : a comprehensive clinical guide (Third edition.). Plural Publishing, Inc.

Asikainen, M.(2017). MATKALLA MINUKSI:
TRANSNAISTEN KOKEMUKSIA ÄÄNEN FEMINISAATION ROOLISTA SUKUPUOLENKORJAUSPROSESSISSA JA ÄÄNESTÄ JOKAPÄIVÄISEEN ELÄMÄÄN VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ, Oulun yliopisto.

Chaloner, J. (2000). The voice of the transsexual. Teoksessa M. Freeman ja M. Fawkus (toim.), Voice disorders and their management (s. 245–267). Lontoo: Whurr Publishers.

Dacakis, G., Oates, J., & Douglas, J. (2012). Beyond voice: perceptions of gender in male-to-female transsexuals. Current Opinion in Otolaryngology & Head and Neck Surgery, 20(3), 165–170. https://doi.org/10.1097/MOO.0b013e3283530f85

Davies, S., & Goldberg, J. (2006). Transgender Speech Feminization/Masculinization: Suggested Guidelines for BC Clinicians. Canadian Rainbow Health Coalition.

Davies, S., Papp, V. G., & Antoni, C. (2015). Voice and Communication Change for Gender Nonconforming Individuals: Giving Voice to the Person Inside. The International Journal of Transgenderism, 16(3), 117–159. https://doi.org/10.1080/15532739.2015.1075931

de Bruin, M. ., Coerts, M. ., & Greven, A. . (2000). Speech Therapy in the Management of Male-to-Female Transsexuals. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 52(5), 220–227. https://doi.org/10.1159/000021537

Dhejne, C., Van Vlerken, R., Heylens, G., & Arcelus, J. (2016). Mental health and gender dysphoria: A review of the literature. International Review of Psychiatry (Abingdon, England), 28(1), 44–57. https://doi.org/10.3109/09540261.2015.1115753

Gelfer, M. P., & Tice, R. M. (2013). Perceptual and Acoustic Outcomes of Voice Therapy for Male-to-Female Transgender Individuals Immediately After Therapy and 15 Months Later. Journal of Voice, 27(3), 335–347. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2012.07.009

Gelfer, M. P., & Van Dong, B. R. (2013). A Preliminary Study on the Use of Vocal Function Exercises to Improve Voice in Male-to-Female Transgender Clients. Journal of Voice, 27(3), 321–334. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2012.07.008

Hancock, A. B. (2016). An ICF Perspective on Voice-related Quality of Life of American Transgender Women. Journal of Voice, 31(1), 115.e1–115.e8. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2016.03.013

Hancock, A. B., Krissinger, J., & Owen, K. (2011). Voice Perceptions and Quality of Life of Transgender People. Journal of Voice, 25(5), 553–558. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2010.07.013

Heikkilä, T. (2018) https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/12/10/aanen-tyostaminen-on-tarkea-osa-sukupuolen-korjaamista/

Hillenbrand, J. M., & Clark, M. J. (2009). The role of f0 and formant frequencies in distinguishing the voices of men and women. Attention, Perception & Psychophysics, 71(5), 1150–1166. https://doi.org/10.3758/APP.71.5.1150

Holma, J., & Rontu, K. (2020). Transnaisten omatoiminen ääniharjoittelu ennen puheterapian alkamista.

Holmberg, E. B., Oates, J., Dacakis, G., & Grant, C. (2010). Phonetograms, Aerodynamic Measurements, Self-Evaluations, and Auditory Perceptual Ratings of Male-to-Female Transsexual Voice. Journal of Voice, 24(5), 511–522. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2009.02.002

Laukkanen, A.-M., & Waaramaa, T. (2020). Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle. Puhe Ja Kieli, 2, 123–134. https://doi.org/10.23997/pk.97221

Leung, Y., Oates, J., & Chan, S. P. (2018). Voice, Articulation, and Prosody Contribute to Listener Perceptions of Speaker Gender: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 61(2), 266–297. https://doi.org/10.1044/2017_JSLHR-S-17-0067

McNeill, E. J. (2007). Perception of voice in the transgender client. Clinical Otolaryngology, 32(3), 231–231. https://doi.org/10.1111/j.1365-2273.2007.01419_12.x

Mészáros, K., Csokonai Vitéz, L., Szabolcs, I., Góth, M., Kovács, L., Görömbei, Z., & Hacki, T. (2005). Efficacy of Conservative Voice Treatment in Male-to-Female Transsexuals. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 57(2), 111–118. https://doi.org/10.1159/000083572

Sellman, J., & Rihkanen, H. (2015). Transsukupuolisten äänen hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 131(4), 392–395.

Verryttely valmistaa kehon äänentuottoon

Julkaistu lokakuu 7, 2021lokakuu 7, 2021 tekijä Maarit Aura

Suosittelen kehon lämmittelyä ennen vaativaa äänentuottoa, kuten laulamista tai pitkäkestoista puherupeamaa. Verryttelyllä on useita suotuisia vaikutuksia.

Lihakset lämpiävät

Verenkierto kudoksissa vilkastuu ja kudosten lämpötila kohoaa. Lihakset lämpenevät ja lihasten suorituskyky paranee. Kudosvaurioriski pienenee. Verryttely on erityisen tärkeää, mikäli äänelliseen suoritukseen liittyy liikettä, esimerkkinä musiikkiteatteri.

Päästä kehoon

Monet meistä tuijottavat päivät pitkät tietokoneen tai kännykän ruutua. Nykyihminen elää usein päässään. Verryttelyn avulla on mahdollista palauttaa itsensä keholliseen läsnäoloon. Laulamiseen ja esiintymiseen tarvitaan tietty aktiivisuustila. Lämmittelyn avulla sopiva energiataso löytyy helpommin.

Jumit pois

Monilla meistä on jännityksiä kehossa. Yleisimmin jännityksiä on hartioissa ja niskassa. Jännitykset voivat haitata äänentuottoa. Verryttely avulla voidaan pyrkiä avaamaan näitä jumeja.

Kehollinen lämmittely kulkee käsikädessä äänenlämmittelyn kanssa. Olen julkaissut youtubekanavallani useita äänenlämmittelyvideoita. Mikäli jännityksiä ilmenee kurkunpään alueella, leuassa, kielessä tai kasvoissa, suosittelen rentoutusta ja lämmittelyä näille alueille.

Esiintymisjännityksen lievitys

Olen vuosien varrella ollut tekemisissä lukuisten laulajien ja näyttelijöiden kanssa ja nähnyt hyvin erilaisia valmistautumistapoja esiintymiseen. Jotkut meditoivat, jotkut hyppivät haaraperushyppyjä, toiset istuvat kahvilassa turisemassa lavalle nousuun saakka. Ammattiesiintyjillä on omat tapansa kohdata esiintymisjännitys. Monet kokevat, että liike lievittää esiintymisjännitystä ja purkaa stressiä. Kokeile siis näitä liikesarjoja ennen esiintymistä.

Hyvä asento

Verryttelyn ohessa voi etsiä sopivaa asentoa ja ryhtiä. Hyvässä ryhdissä:

-Jalkapohjat ovat tukevasti maassa

-Paino on tasaisesti molemmilla jaloilla

-Polvet joustavat

-Lantio tukee ylävartaloa

-Selkä on suora

-Hartiat ovat alhaalla

-Niska on pitkä

-Leuka on rento

Asento on elastinen, ryhdikäs mutta rento!

Älä kailota! – Veikö kritiikki rohkeuden ja laulunilon?

Julkaistu syyskuu 25, 2021huhtikuu 23, 2022 tekijä Maarit Aura

Monet tulevat laulutunnille tai äänivalmennukseen häpeissään. Yleisin syy asiakkaiden äänelliseen häpeään on se, että heidän ääntään, laulamistaan tai puhetapaansa on kritisoitu. Jopa yksittäinen kommentti on saattanut jäädä painamaan mieltä vuosikausiksi. Negatiiviset arviot tai ajattelemattomat sutkaukset ovat saattaneet saada ihmisen uskomaan, että hänen äänensä on jotenkin viallinen tai epämiellyttävä.

Makuasiat eivät ole totuuksia

Ikävän kommentin on saattanut esittää sukulainen, ystävä, tuttava tai kenties karaoken känninen besserwisser. Kommentointiin on saatettu altistua verkossa. Puheelle tai laulamiselle naureskelu on saattanut olla jopa osa laajempaa kiusaamista. Yleinen tilanne, jossa lamauttava arvio on annettu, on koulun laulukoe.

Arvostelijat ovat harvoin olleet ääniammattilaisia. On tärkeää muistaa, että kommentit edustavat heidän rajoittuneita näkemyksiään. Joskus töksäyttelijät ovat tarkoittaneet hyvää mutta eivät ole osanneet toimia viisaasti. Joillakin kommentoijilla on ketunhäntä kainalossa. He saattavat esimerkiksi pyrkiä vaientamaan ihmisen. Syytä voimme vain arvailla. Tunnelmat voivat välittyä myös sanattomasti. ”Meillä oli kotona vaitelias, hyssyttelevä ilmapiiri” kertoi asiakas, joka oli väsynyt puhumaan vaimealla, heikolla äänellä.

Häpeästä rohkeuteen

Moni tulee laulutunnille tai äänivalmennukseen voittamaan itsensä ja selättämään ääneen liittyvät vaikeat tunteensa. Jotkut haluavat kokeilla laulamista toisen ihmisen kuullen. Ammattilaisen avustuksella ihminen saattaa ymmärtää, että kommentit olivat perättömiä tai vähintäänkin liioiteltuja. Hän oivaltaa, ettei hänen ääntään olisi saanut arvostella. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä toiselta innostusta laulamiseen tai rohkeutta puhumiseen! Olen ylpeä asiakkaistani, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista.

Mielen ja kehon yhteys

Ääni on herkkä, intiimi instrumentti. Haastavat tunteet saattavat vaikeuttaa äänenkäyttöä. Tuolloin negatiivinen kommentti alkaa ikään kuin toteuttaa itseään. Mikäli äänenkäyttö on lukkiutunut, on hyvä tietää, että tarjolla on ammattilaisen apua. Olen asiakkaan suhteen erityisen hienotunteinen ja kannustava, mikäli hän kertoo haastavista tunteistaan. En ikinä pyydä asiakasta laulamaan suorilta käsin, vaan aluksi jutellaan, verrytellään ja tuotetaan ei-laulullisia ääniä. Minä voin äännellä ja laulaa asiakkaan mukana, jos hän haluaa. Tarkkailen myös sanattomia viestejä ja asiakkaan äänellistä rohkeutta.

On hyvä muistaa, ettei haastavat tunteet ole ”pahoja”. Niitä ei tarvitse kieltää, piilottaa tai työntää pois, vaan niitä voi käyttää ihmisenä kasvamisen välineenä. Katso hengitysharjoitus haastavien tunteiden käsittelyyn.

Pitkällä olevat laulajat kohtaavat arvostelua

Olen itse käynyt läpi pitkän musiikkiopisto-, konservatorio- ja korkeakoulupolun. Tutuksi ovat tulleet tutkinnot, koelaulut ja muut tilanteet, joissa ollaan raadin arvioitavana. Raadin kommentit voivat joissakin tapauksissa satuttaa laulunopiskelijaa. Altistuminen kritiikkiin kasvaa, mitä pidemmälle kohti ammattilaisuutta mennään. Palautetta tulisi mielestäni antaa rakentavasti jokaisella tasolla.

Kun ääniammattilainen kommentoi negatiivisesti

Ikävältä tuntuvaa palautetta saattaa saada myös ääniammattilaiselta, kuten laulunopettajalta, puheterapeutilta tai äänivalmentajalta. Asia ei ole aivan mustavalkoinen. Arviointi kuuluu ääniammattilaisen työnkuvaan. Joissakin tapauksissa asiakas saattaa tulkita väärin ääniammattilaisen sanat tai loukkaantua sanoista, jotka ammattilaisen oli pakko lausua. Toisaalta olen nähnyt myös asiatonta käytöstä ääniammattilaisten taholta. Esimerkiksi, olen kohdannut laulukursseilla opettajia, joiden opetusmetodiin kuuluu ottaa laulajalta ”turhat luulot pois”. Uskon ja toivon, että kyykyttämiseen perustuvat menetelmät karsiutuvat pois, kun ihmiset alkavat vaatia laatua maksamansa rahan vastineeksi. Yhteiskunnan ilmapiiri on muuttumassa avoimemmaksi. Asiaton tai epätasapuolinen käytös tuodaan entistä herkemmin esiin alalla kuin alalla.

Kenelle annat vallan kommentoida?

Kenelle annat vallan arvioida äänenkäyttöäsi? Ammattilaisella on paremmat edellytykset pätevän, objektiivisen arvion antamiseen, kuin vaikkapa netin keskusteluryhmän jäsenillä. Ammattilaisella on myös motivaatio tehdä asia perusteellisesti maksun saatuaan, sekä velvollisuus toteuttaa palvelu, joka on hintansa väärti.

Monet asiakkaat saapuvat tunnille tai ostavat verkkopalvelun nimenomaisesti saadakseen asiantuntevan palautteen. Jotkut esittävät erityisen painokkaan pyynnön – He haluavat minun kertovan ajatukseni heitä säästelemättä. Minulle ihmisäänen haasteiden ratkominen on työ, johon koen paloa. Olen iloinen, jos voin olla avuksi!

Arvion antajan vastuu

Palautteen antaminen on yksi osa kouluttajan ammattitaitoa. Äänen arviointiin sisältyy valtava vastuu. Palautteen antajan täytyy sen tason asiantuntija, että hänen antamansa arvio johtaa asiakasta oikeaan suuntaan. Haasteiden esiin nostamisen rinnalla kiitetään vahvuuksista. Arvioidaan asiaa, ei ihmistä. Arvioitaessa annetaan työkaluja äänenkäytön kehittämiseen. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä tai kommentoida saamaansa palautetta. Tällainen kommunikointi toteutuu mielestäni luontevimmin vuorovaikutustilanteessa, laulutunnilla tai äänivalmennuksessa.

Jokainen ääni on arvokas

No mitä tehdä, jos elämässäsi on henkilö, joka pyytämättäsi sutkauttelee kommentteja äänestäsi? Voit pyrkiä vetämään rajan sanomalla esimerkiksi: ”Sinulla ei ole koulutusta ja ammattitaitoa arvioida äänenkäyttöä. Jos haluan äänivinkkejä, menen laulutunnille”. Voit kertoa, millaisen tunteen kommentti sinussa herätti. Voit kysyä, mihin ivaaja pyrkii. Voit muistuttaa, että kaikkien on saatava puhua ja laulaa äänellään. Joissakin tapauksissa jatkuva ivaaminen on merkki siitä, että kyseiseen ihmiseen on aika ottaa välimatkaa.

Ääni on tärkeä ilmaisun väline. Puhuminen luo yhteyksiä ihmisten välille. Laulaminen tuottaa nautintoa riippumatta siitä, sujuuko se täydellisesti. Esimerkiksi karaoke on paikka, jossa jokaisen tulisi saada laulaa! Laulusta on lupa nauttia! Annetaan kaikkien äänien kukkia! Otetaan käyttöön äänipositiivisuus! <3

Ole Rohkelikko

Haluaisitko jakaa kokemuksia laulamiseen liittyvästä ahdistuksesta ja mahdollisesti kokeilla muiden kuulleen laulamista?Tervetuloa Rohkelikko-laulukurssille 9-10.6.2022! Kurssi on tarkoitettu sinulle, jota muiden edessä laulaminen hermostuttaa. Rohkelikossa lähestymme laulamista lempeästi ja asteittain. Vastaavia kursseja on mahdollista järjestää myös tilauksesta.

Tutustu laulukurssit-välilehdellä. Ilmoittaudu meilitse: aura.maarit@gmail.com

Sukupuolenkorjaus ja ääni – Ajatuksia Demian Seesjärven koulutuksen jälkeen

Julkaistu syyskuu 18, 2021syyskuu 19, 2021 tekijä Maarit Aura

Noin vuosi sitten sain yhteydenoton sukupuoltaan korjanneelta henkilöltä. Hän kaipasi apua muuttuneen lauluäänensä kanssa selviytymiseen. Täytyy myöntää, etten ole koskaan valmistellut ensimmäistä laulutuntia yhtä huolellisesti. Etsin käsiini trans-ääntä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, opinnäytetöitä ja verkkomateriaaleja. Sukupuolenkorjauksen äänellisiä ja psykologisia vaikutuksia tutkiessani tutustuin netissä Demian Seesjärven toimintaan. Transihmisten kokemat äänelliset haasteet ja sukupuolenkorjauksen aiheuttamat äänelliset muutokset olivat mielestäni teema, joka kannattaisi ottaa käsittelyyn vokologien koulutuspäivillä. Ideani herätti innostusta ja Suomen vokologit ry toteutti koulutuksen 18.9.2021. Demian Seesjärven luotsaama workshop herätti minussa monenlaisia ajatuksia, joista muutaman jaan kanssanne.

Sopraanosta baritoniksi

Demian Seesjärvi on laulaja, musiikkipedagogi, holistinen äänitutkija, KehoÄäni-terapeutti sekä sertifioitu Trauma and Tension Releasing Exercises-ohjaaja. Tällaista ääninörttiä kuin minä kiinnostaa suunnattomasti Demianin kokema muutos: Hän on vaihtanut ääniluokkaansa sopraanosta baritoniksi sukupuolenkorjausprosessin myötä. Nykyään Seesjärvi mm. ohjaa muita sukupuolenkorjauksen läpikäyviä, sekä auttaa äänellisestä häpeästä kärsiviä. Seesjärvi oli niin mukaansatempaava kouluttaja että työpajaan varattu aika hujahti hetkessä!

Sukupuolenkorjaus ja äänelliset muutokset

Transmiesten ja -naisten kokemat äänelliset muutokset voidaan karkeasti tiivistää seuraavasti: Testosteronikorvaushoito lisää äänihuulten massaa, jolloin ääni mataloituu. Kasvavilla äänihuulilla voi olla vaikeuksia mahtua kilpiruston sisään. Transnaisen ääni ei muutu hoitojen myötä. Monet transnaiset kuitenkin toivovat ääneensä naisellisempaa sävyä. Ääntä pyritään tuolloin feminisoimaan. Perustaajuutta nostetaan ja ääntöväyläasetusten avulla kohotetaan resonanssitaajuuksia.

Äänikoulutuksessa kiinnitetään näiden muutosten lisäksi huomiota myös mm. artikulaatioon, prosodiaan, äänen voimakkuuteen, sopivaan äänenkorkeuteen jne. Kävimme työpajassa läpi harjoituksia ja tekniikoita, joista voi olla apua trans-ihmisten kokemiin haasteisiin.

Kehodysforia

Trans-ihmisen pyydettyä minulta laulutunteja, äänellisten muutosten lisäksi minua mietitytti sukupuoltaan korjaavan ihmisen psykologinen kohtaaminen. Pystyisinkö eläytymään sopivalla tavalla hänen kokemiinsa haasteisiin ja valtavaan elämänmuutokseen. Olen ollut ajoittain tuskaantunut naisen roolin rajoitteisiin. En kuitenkaan ole koskaan kokenut tunnetta, että olisin väärässä kehossa. En ole kokenut kehodysforiaa eli vierauden, ahdistuksen ja inhon tunteita, jotka kohdistuvat kehon sukupuolitettuihin piirteisiin. Toisaalta olen opettanut ihan menestyksekkäästi esimerkiksi synnytyksen ja imetysajan läpikäyneitä naisia ja vanhuksia, vaikken itse ole kokenut kyseisiä elämänvaiheita. Ääniammattilaisena tiedän, että voin ohjata asiakkaita tiedon varassa, jonka olen etsinyt ja suodattanut.

Lähtökohtana oman äänen hyväksyminen

Oman trans-ihmisen opetuskokemukseni aikana oivalsin, ettei sukupuolenkorjaus ole ainoa, eikä välttämättä edes merkittävin äänenkäyttöön vaikuttava tekijä. Äänivalmennuksessa ei käsitellä pelkästään sukupuolenkorjauksesta johtuvia muutoksia, vaan mahdollisesti vuosikymmenten takaa juontuvia äänenkäyttötapoja.

Seesjärvi nosti esiin ajatuksen, että monet trans-ihmiset ovat pienentäneet olemustaan kenties koko elämänsä ajan. Oman olemuksen piilottelu vaikuttaa luonnollisesti ääneen. Ääniopetuksen tulisi kannustaa oman äänen hyväksymiseen. Pohdiskelen, miksi asiakas haluaisi muokata ääntään, jos sen sellaisenaan täysin hyväksyy. Ehkei hyväksynnän ja kehityksen tarvitse olla keskenään ristiriidassa? Ajattelen, että äänikoulutuksen tärkein anti on antaa asiakkaalle työkaluja, joiden avulla hän tulee tietoiseksi äänensä monipuolisista mahdollisuuksista ja saa ne käyttöönsä.

Sukupuolisensitiivisyys

Kohdatessani trans-asiakkaan pelkäsin sanovani jotain epäkorrektia. Mitä jos loukkaisin häntä tahattomasti? Seesjärven koulutuksessa keskustelimme hyvän tovin sukupuolisensitiivisyydestä. Aloitin laulunopiskelun 1990-luvun lopussa. Sensitiivisyydestä ei ollut tuolloin tietoakaan! Mieslaulunopettajani tapasi muistuttaa lähes jokaisella tunnilla, että ”laulu lähtee ilolihaksesta”. Jälkikäteen ajatellen, hän tuli pyytämättä lupaa hieman liian lähelle. Musiikkipiireissä toimittiin tuolloin kuten oltiin aina toimittu. Opettaja oli auktoriteetti, jonka menetelmiä ei kyseenalaistettu. Mahdollinen ahdistus oli kokijan vika. Vaikka monet pitävät moninaisuuden huomioimista, metoo-ilmiötä ja tasa-arvoon pyrkimistä turhana vouhotuksena, minä olen kiitollinen pikkuhiljaa muuttuvasta ilmapiiristä.

”Epäsensitiiviset sanat voivat triggeröidä ahdistuksen, häpeän ja kokemuksen siitä, ettei ole omanlaisenaan riittävä”, Seesjärvi painotti. Äänikouluttajan tulee kasvattaa kehoturvallisuutta, ei tuhota sitä. Pidän Seesjärven hedelmällisestä asenteesta: Hän kannusti opettajan ja oppilaan väliseen avoimuuteen. Vaikeistakin tunteista voidaan keskustella.

Trans-äänen erityispiirteet oli sangen kiinnostava ja hyödyllinen työpaja! Kiitos Demian Seesjärvi ja Suomen vokologit ry.

Laulajan parasta ennen? – Faktoja äänen ikääntymisestä

Julkaistu syyskuu 1, 2021tammikuu 21, 2023 tekijä Maarit Aura

Monia laulajia ja laulunharrastajia mietityttää, mitä heidän äänelleen tulee tapahtumaan vaihdevuosien ja vanhuuden aikana. Osa laulajista on jo huomannut äänensä muuttuneen ikääntymisen myötä. Tässä blogitekstissä käsitellään äänen ikääntymismuutoksia ja mekanismeja muutosten taustalla.

On varttuneita laulajia, joiden ikääntymistä ei juuri huomaa. Ritva Auvinen oli noin 80-vuotias kun osallistuin hänen aariakonserttiinsa. Konkarisopraanon ääni soljui puhtaana ja kirkkaana. Esiintyminen oli varmaa ja ilmaisullista. Vilho Kekkosen tiedetään konsertoineen yli sadan vuoden iässä. Joukko laulajia (mm. Jorma Hynninen, Matti Salminen, Pirkko Mannola, Katri-Helena, Danny, Pepe Willberg jne) on jatkanut uraansa yli 70-vuotiaaksi. Ovatko kyseiset laulajat poikkeustapauksia? Onko kenen tahansa mahdollista säilyttää lauluäänensä ja lavaolemuksensa iskussa? Miksi toisaalta Suomen Kansallisoopperan laulajat jäävät eläkkeelle 55-vuotiaina?

Vanhuus ei tule yksinään – äänellekään

Let’s face it, ikääntyminen vaikuttaa lukuisiin kehon ja mielen toimintoihin, äänentuottoa sivuuttamatta. Yksilöiden väliset erot voivat kuitenkin olla suuria. Tiedetään, että ikääntyessä äänen kuormituskestävyys pienenee. Ääni väsyy nopeammin ja katkeilee. Äänen kantavuus heikkenee. Ääni voi väristä. Äänen sävy voi muuttua. Äänen käheys, vuotoisuus ja karheus ovat yleisiä. Äänen korkeus saattaa muuttua. Ääniala voi kaventua. Sävelkorkeuden tuottamisen tarkkuus voi heikentyä. Selkeitä ääniongelmia on arvioitu olevan noin 12 prosentilla ikäihmisistä.

Toisaalta tiedetään, että ihmisen kronologisen ja fysiologisen iän välillä saattaa olla eroja. Kronologinen ikä vastaa kalenterivuosia. Fysiologinen tai biologinen ikä kuvaa ihmisen kuntoa. Tutkimuksissa on havaittu, että kuulijan saama ikävaikutelma puhujan äänestä perustuu ennemmin fysiologiseen ikään kuin kronologiseen ikään. On hyvä muistaa, ettei nuoruus ole tae äänen toimivuudesta tai lauluäänen miellyttävyydestä. Myös nuoren henkilön ääni voi olla vuotoinen tai käheä ja äänialaltaan suppea. Äänihäiriöitä on nuorillakin.

Ammattilaulajien ikääntyminen

Ikääntymismuutokset koskettavat ammattilaulajia siinä missä muutakin väestöä. Tutkimustulokset viittaavat, että ammattilaulajatkin kokevat ikääntyessään äänialan rajoittumista. On tunnettua, että useat sopraanot alkavat ikääntyessään laulaa mezzojen ja alttojen rooleja. Tutkimusten mukaan ahkeran laulajan perustaajuus kuitenkin säilyy keskimäärin hieman korkeampana kuin laulamattomalla ikätoverillaan. Ääni saattaa kadottaa iän myötä liikkuvuuttaan, eikä koloratuuri ole enää välttämättä soveltuvin äänityyppi. Säännöllinen laulaminen kuitenkin pitää yllä laulukuntoa, ja erityisesti usein esiintyvien laulajien äänen on havaittu pysyvän vanhemmiten vakaana. Olisi suotavaa, että äänen ikääntymistä ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ja ikääntyvää laulajaa kohtaan oltaisiin armollisia. Voisiko äänen muuttumisen nähdä positiivisena asiana? Iän myötä laulajalle mahdollistuu uudenlainen, kenties entistä syvällisempi tai tummempi ohjelmisto. Miksi suotta vahtaamme heavykukkojen tai popdiivojen suoriutumista korkeista sävelistä? Hittikappaleiden sävellajit voitaisiin mielestäni kaikessa rauhassa muuttaa nykyistä äänialaa vastaavaksi.

Eroja naisten ja miesten äänissä

Naisten ääni mataloituu menopaussin jälkeen n. 10-15 Hz verran, jonka jälkeen korkeus pysyy melko tasaisena vanhuusikään saakka. Tutkimuksissa on havaittu suurempiakin sävelkorkeuden muutoksia. Hormonitasojen muutokset, erityisesti estrogeenin väheneminen, aiheuttavat limakalvojen muutoksia ja turvotusta, mikä puolestaan laskee äänen korkeutta.

Miehillä puheenkorkeus puolestaan alkaa yleensä nousta noin viisikymmenvuotiaana. Äänen korkeuden nousu keski-iän jälkeen saattaa johtua lihasten surkastumisesta tai äänihuulten jäykkyyden lisääntymisestä. Eräs syy sävelkorkeuden nousuun voi olla se, että miehet pyrkivät kompensoimaan äänen korkeudella ääneen ilmaantuvaa vuotoisuutta.

Äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät

Mikä edellämainittuja muutoksia ääneen sitten aiheuttaa? Ikääntyessä lihasmassa pienenee ja äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät. Äänihuulilihas pienenee. Etenkin miehillä äänihuulet voivat kaarevoitua.

Äänihuulten pinnalla on limakalvo, jonka ilmanpaine saa värähtelemään. Äänihuulten limakalvojen keskikerros ohenee ikääntyessä koska limakalvojen elastaani- ja kollageenisäikeissä tapahtuu muutoksia. Limakalvojen heikkeneminen altistaa äänihuulet vaurioitumiselle aiempaa herkemmin. Äänihuulimassan pienenemisestä ja limakalvojen ohenemisesta sanotaan atrofiaksi. Äänihuulten ohentuessa sulkeutumisvaihe hidastuu. Heikentyneen äänihuulisulun myötä ääni voi muuttua vuotoiseksi. Muutokset äänihuulissa vaikuttavat voimakkuuden säätelyyn ja heikentävät äänen dynamiikkaa ja laatua.

Äänihuulten limakalvojen tulee olla kosteat, jotta ne värähtelisivät optimaalisesti. Yleinen muutos ikääntyessä on limaa erittävien rauhasten väheneminen. Limakalvojen kuivuus voi aiheuttaa kurkunpään tulehdusta.

Iän myötä usein ilmaantuva äänen värinä johtuu äänihuulten toiminnan säätelyvaikeuksista. Muutoksia voi tapahtua myös ääntöväylässä, huulten, kielen ja leuan liikkeissä. Puristusvoima voi heiketä ja liikeradat muuttua epätarkemmiksi.

Keuhkojen toiminta heikkenee

Keuhkojen toiminnan heikentyminen pienentää subglottaalista (kurkunpään alapuolista) ilmanpainetta, mikä osaltaan heikentää äänihuulivärähtelyä ja pienentää mahdollisuuksia tuottaa voimakasta ääntä. Vitaalikapasiteetti voi pienentyä ja fraasipituus (yhden hengitysjakson aikana tuotettujen puhunnosten yhteispituus) lyhentyä. Selän luustomuutokset voivat aiheuttaa kumaruutta. Kumaran ihmisen sisäänhengityksen ilmamäärä pienenee ja näin ollen fraasipituus entisestään lyhenee.

laulajan ikä,ikääntyvä laulaja,äänen ikääntyminen, ikääntyvä ääni, iäkäs laulaja, äänen ikääntymismuutos, ääni vanhenee, kuinka ääni vanhenee, — Etsiessäni blogiin sopivaa kuvaa netin ilmaisesta galleriasta huomasin, että kuvat laulavista vanhuksista loistivat poissaolollaan! Laulukuvia löytyi lähinnä ikäjakaumalla lapsi-varhaiskeski-ikäinen.

Sairaudet vaikuttavat ääneen

Sairaudet ja häiriöt kuten refluksi, diabetes, syövät, munuaistaudit, kilpirauhasen ongelmat ja nielemishäiriö voivat vaikuttaa ääneen. Neurologiset taudit kuten Parkinson voivat aiheuttaa puhehäiriö dysartriaa. Useiden lääkkeiden yhteiskäyttö voi kuulua äänessä. On arvioitu, että noin kolmasosalla yli 65-vuotiasta on kuulovika. Tämä vaikuttanee ainakin ammattilaulajana toimimiseen, koska kuulovian yhteydessä äänen voimakkuuden kontrollointi voi heikentyä.

Ikämuutoksia voi ehkäistä

Masentaako tieto äänen ikääntymisestä? Lauluharrastusta ei kannata missään tapauksessa kannata jättää iän karttuessa, sillä äänen ongelmia voi tiettyyn rajaan saakka välttää, niiden ilmaantumista voi viivästyttää ja ilmenneitä ongelmia voi korjata säännöllisellä harjoittelulla, mielellään ammattitaitoisen laulunopettajan opastuksella. On havaittu, että säännöllinen laulaminen hillitsee ikääntymisen vaikutuksia. Olen laulunopettajana todistanut tapauksia, joissa varttuneiden asiakkaiden äänentuotto on helpottunut, ääni on voimistunut, vapinaongelma on kadonnut ja ääniala on laajentunut. Äänihäiriön syy puolestaan kannattaa aina selvittää erikoislääkärillä ja hakeutua tarvittaessa puheterapiaan. Asianmukainen liikunta auttaa ylläpitämään lihasten toimintaa ja koordinaatiota sekä pitää yllä sydän- ja verisuonijärjestelmän, hermoston ja hengityselinten toimintaa. Myös oikea ravitsemus ja painonhallinta ovat tärkeitä lauluäänen ylläpitämisessä. Laulaminen on arvo itsessään, taitotasosta huolimatta. Laulamisen suotuisia vaikutuksia mielenterveydelle ja hyvinvoinnille ei voi painottaa liikaa

Eläkeläis-laulajan kokemus

”Aloitin lauluharrastukseni parikymppisenä ja kävin laulutunneilla muutaman vuoden ajan. Äänialani oli korkea sopraano. Vähitellen säännöllinen laulun harrastaminen jäi erinäisistä syistä johtuen. Jälkeenpäin se on minua kovasti harmittanut. Kun pääsin eläkkeelle minulle heräsi into alkaa laulamaan säännöllisesti ja kehittämään uudelleen ääntäni. Muutaman kuukauden yksinharjoittelun jälkeen huomasin, että edistystä tapahtui vain vähän johtuen paitsi vuosikausien laulutauosta myös ikääntymisen tuomista haasteista. Olin kuitenkin sisukas, enkä halunnut luovuttaa.
Löysin YouTubesta Maarit Auran laulunopetusvideoita ja minussa heräsi kiinnostus mennä hänen laulutunnilleen. Äänessäni oli tässä vaiheessa monenlaisia ongelmia: siinä oli ajoittain särinää, ääni oli voimaton, katkeili ja väsyi, ääniala oli kaventunut vajaaseen kahteen oktaaviin, lauloin liian suurella ilmanpaineella puristeisesti, äänessä oli liikaa vibraattoa, rekisterien vaihdoissa oli vaikeuksia. Tiivistettynä: laulutekniikka oli hukassa. Olen käynyt Maaritilla kaksi ja puoli vuotta laulutunneilla ja olen saanut apua näihin mainitsemiini ongelmiin.
Jo alkuvaiheessa Maarit neuvoi käyttämään vesipiippua, joka kostuttaa kurkun lihaksia ja äänihuulia ja pitää ne elastisina. Puhalluspillin käytön hän neuvoi äänihuulisulun parantamiseksi. Näitä molempia olen käyttänyt lähes päivittäin ja olen huomannut niiden tuoman hyödyn. Enää ääneen ei tule särinää, ääneni on tullut vahvemmaksi ja äänialani on laajentunut lähes kolmeen oktaaviin, lähes siihen mikä minulla oli nuorempana. Olen oppinut säätelemään ilmanpainetta sopivaksi sisään – ja uloshengityslihasten avulla, jonka vuoksi ääni soi nyt vapautuneesti eikä katkeile. Vibraattokin on nyt tasaantunut ja olen oppinut laulamaan rennosti eikä ääni väsy tunninkaan harjoittelun jälkeen. Olen Maaritin tunneilla oppinut laulamisen anatomiaa ja fysiologiaa, mitkä ovat tärkeitä tekijöitä laulunopetuksessa.
Käyn säännöllisesti kävely- ja juoksulenkeillä ja teen lihastreeniä. Nämä kaikki lisäävät lihasmassaa ja lihasvoimaa, jotka iän myötä helposti heikkenevät. Hyvä yleiskuntoni auttaa osaltaan laulamisessa, sillä se on ruumiillista työtä. Laulaminen on antoisa ja mieltä virkistävä harrastus ikään katsomatta.” -Eläkeläinen

Lähteet:

Bick, E., Dumberger, L. D., Farquhar, D. R., Davis, H., Ramsey, E., Buckmire, R. A., & Shah, R. N. (2021). Does Voice Therapy Improve Vocal Outcomes in Vocal Fold Atrophy? Annals of Otology, Rhinology & Laryngology, 130(6), 602–608. https://doi.org/10.1177/0003489420952464

Brown, W. ., Morris, R. J., Hicks, D. M., & Howell, E. (1993). Phonational profiles of female professional singers and nonsingers. Journal of Voice, 7(3), 219–226. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(05)80330-3

Edwin, R. (2012). Voice pedagogy for aging singers (including the author). Journal of Singing, 68(5), 561–563.

Hollien, H. (1987). “Old voices”: What do we really know about them? Journal of Voice, 1(1), 2–17. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(87)80018-8

Gorham-Rowan, M. M., & Laures-Gore, J. (2006). Acoustic-perceptual correlates of voice quality in elderly men and women. Journal of Communication Disorders, 39(3), 171–184. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2005.11.005

Huttunen, K. & Vilkman, E. (2015) Puhe vanhuudessa. Teoksessa Puhuva ihminen – Puhetieteiden perusteet, Otava.

Linville, S.E. (1995) “Vocal Aging.” Current opinion in otolaryngology & head and neck surgery 3.3, 183–187. Web.

Linville, S. E. (1987). Maximum Phonational Frequency Range Capabilities of Women’s Voices with Advancing Age. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 39(6), 297–301. https://doi.org/10.1159/000265873

Lortie, C. L., Rivard, J., Thibeault, M., & Tremblay, P. (2017). The Moderating Effect of Frequent Singing on Voice Aging. Journal of Voice, 31(1), 112.e1–112.e12. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2016.02.015

Martins, R. H. G., Benito Pessin, A. B., Nassib, D. J., Branco, A., Rodrigues, S. A., & Matheus, S. M. M. (2015). Aging voice and the laryngeal muscle atrophy: Vocal Muscle Atrophy in the Aging Voice. The Laryngoscope, 125(11), 2518–2521. https://doi.org/10.1002/lary.25398

Sataloff, R. T. (1997). The Three Ages of Voice: The Aging Adult Voice. Journal of Voice, 11(2), 156–160.

Sataloff, R. T. (2000). LaryngoSCOPE: Vocal Aging and Its Medical Implications: What Singing Teachers Should Know — Part II. Journal of Singing, 57(2), 23–28.

Sataloff, R. T. (2006). The effects of age on the voice, teoksessa: Vocal health and pedagogy. Volume II, Advanced assessment and practice (2nd ed.). Plural Publishing Inc.

Titze, I. (1994). Principles of voice production. Prentice Hall, New Jersey.

Laajojen intervallien ja ylä-äänten laulamisesta

Julkaistu elokuu 19, 2021elokuu 29, 2021 tekijä Maarit Aura

Intervalli tarkoittaa kahden sävelen välistä korkeuseroa. Laajalta saattaa tuntua intervalli, joka on esimerkiksi kvinttiä suurempi, eli seksti, septimi, oktaavi tai nooni. Äärimmäisenä esimerkkinä suurista intervalleista mainitsen Mozartin aarian Come scoglio. Laajojen intervallien laulamisessa on haasteensa. Siirryttäessä matalamman ja korkeamman sävelen välillä täytyy äänielimistössä tehdä nopeita säädöksiä. Laajojen intervallihyppyjen laulamista ei voi ratkaista yhdellä kikalla, vaan peruslaulutekniikan olisi hyvä olla kunnossa. Olisi eduksi hallita mm. rekisterinvaihdot, ilmanpaineen säätely ja toimivat ääntöväyläasetukset. Laajojen hyppyjen laulamiseen on luonnollisesti eduksi laaja ääniala. Tutustu ihmeessä verkkokurssiini Laajenna äänialaasi. Musiikkityylilläkin on merkitystä.

Äänihuulet määrittävät äänen taajuuden

Laajat intervallit toteutetaan .. yllätys yllätys… äänihuulilla! Äänihuulet ja niiden sisäiset lihakset säätävät sävelkorkeuden. Kurkunpään lihaksilla vaikutetaan äänihuulten pituuteen, paksuuteen, jäykkyyteen ja värähtelevän massaan. Perusperiaate on, että äänihuulet venyvät kun sävelkorkeus nousee. On myös toinen mekanismi jolla voidaan tuottaa korkeita ääniä. Flageoletti- tai vihellysäänet toteutetaan pienentämällä värähtelevää massaa, jolloin vain osa äänihuulista värähtelee. Matalammilla sävelkorkeuksilla äänihuulet ovat lyhyet ja paksut ja värähtelevät kauttaaltaan. Merkittävää onkin se, millä äänialueella hyppy toteutetaan. Jos vaihdetaan lennossa rekisteriä / kurkunpään mekanismia, äänihuulet joutuvat tekemään tarkempia säädöksiä.

Kun kiristää ja puristaa

Jos et usko äänihuultesi kykyyn tuottaa intervalleja, saatat lähestyä laajoja sävelkulkuja lihaspuristuksen avulla. Saatat huomaamattasi kiristää kurojalihaksia tai jännittää kieltä tai leukaa. Tuolloin äänihuulet eivät puristuksesta johtuen välttämättä pääse toteuttamaan luontaista tehtäväänsä. Ääni soljuu helpommin vapaana. Ehdotan, että pyrit rentouttamaan jännitykset. Ota rento syvähengitys ennen intervallin laulamista ja rentouta samalla hartiat, kaula, kurkunpää ja leuka.

Tasainen ilmanpaine

Aloittelijan kannattaa mielestäni laulaa laajat intervallit aluksi keskivoimakkuudella, mezzo forte tai mezzo piano. Soljuvin intervallikulku syntyy, kun ilmanpaine säilyy molemmilla sävelillä suht tasaisena. Monet laulunharrastajat tulevat automaattisesti lisänneeksi ilmanpainetta turhan paljon ylä-ääniä laulaessa. Mielestäni itseään ei kannata totuttaa siihen että fraasin korkeimmat sävelet tuotetaan aina kovalla ilmanpaineella. Laulaminen saattaa tuolloin jäädä sävyttömäksi. Monet yhdistävät mielessään suuren ilmanpaineen voimakkaaseen tai soivaan lauluääneen. Huomaathan, että voimakas ilmanpaine vaatii hyvää glottisresistanssia, eli glottiksen vastusta ilmanpaineelle, jotta ääni säätyy laadukkaana paineesta huolimatta. Ilmanpaineen lisäksi on olemassa muita mekanismeja voimakkaan tai kantavan äänen tuottamiseen. Soiva ääni mahdollisimman taloudellisesti, on hyvä perusperiaate.

Leuan avaus

Jos pitäisi antaa vain yksi neuvo laajojen intervallien laulamiseen, se olisi leuan avaus. Perusperiaate on avata suuta ja leukaa kun siirrytään matalammalta selvästi korkeammalle sävelelle. Tätä on helppo tarkkailla peilistä. Vokaalin sävy muuttuu usein ylä-ääntä laulaessa. Esimerkiksi I-vokaalin puhemaisuudesta on lähes pakko luopua. Suuta voidaan avata monin tavoin. Jos laulamme klassista musiikkia, suuaukkomme on todennäköisesti pyöristetty kun rytmimusiikin tyyleissä suuaukko on leveämpi. Nyt lähestymme aihetta nimeltään vokaalimodifikaatio. Ehkäpä siitä lisää myöhemmin.

Fraseeraus

Suosittelen että ajattelet ylä-äänen osaksi fraasin linjaa. Älä tähtää siihen tai keskity siihen. Ylä-ääneen kannattaa valmistautua ala-äänellä. Jos puserrat alemman sävelen, on hyvin vaikea tuottaa soiva, puhdas ylä-ääni. Jos laulat alemman sävelen kirkkaasti ja soivasti on ylä-ääni sen jälkeen helpompi tavoittaa. Tuolloin äänensävykin pysyy tasaisempana.

Mielen voima

Laulamisen harjoittelussa tarvitaan oman mielen manipulointia. Jos ajattelet, että ylä-ääni on ihan helppo juttu niin todennäköisesti äänielimistösi tuottaa sen vaivattomammin. Avuksi voi ottaa erilaisia mielikuvia. Kuvittele, että äänihuulesi venyvät ylä-äänille. Tai että ylä-ääni valuu sinuun ylhäältä päin.

Katso millaisia neuvoja ja harjoituksia annan intervallien laulamiseen YouTube-kanavallani.

Tervetuloa verkkotunnille tai lähiopetukseen Tampereelle !