Laulupedagogisten käsitteiden mystinen maailma selitettynä – Nenä kontrollipaneelina
Laulutekniikan oppiminen auttaa hallitsemaan ääntä ja mahdollistaa musiikin tulkitsemisen monipuolisesti ja vakuuttavasti. Laulutekniikan opiskelu voi kuitenkin tuntua haastavalta, eikä asiaa auta laulunopettajien käyttämä kryptinen kieli. Laulunopetus on perinteisesti perustunut mielikuviin, kehotuntemuksiin ja laulunopettajan matkimiseen. Laulunopettaja saattaa esimerkiksi neuvoa oppilasta hämmästymään, suuntaamaan äänen kauas, kokemaan imun tunnetta tai tuntemaan juuret maassa.
Vaikeatulkintaiset käsitteet
Fokus, tuki, peittäminen, äänen sijoittaminen, miksti, maski, ylimeno, äänen sisäänhengittäminen… Laulupedagogiikkaan sisältyy valtava määrä mitä mielikuvituksellisempia, joskus vaikeasti tulkittavia käsitteitä. Useilta laulunopetuksessa käytettäviltä käsitteiltä puuttuu määritelmä. Tämä voi johtua siitä, että tutkittu tieto ihmisäänen toiminnasta on levinnyt vasta viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. Yhteisten käsitteiden puute voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja vaikeuttaa kommunikointia opiskelijoiden ja eri ammattiryhmien välillä. Vokologi, laulunopettaja, äänivalmentaja MuM Maarit Aura avaa vokologian alan väitöskirjassaan laulupedagogisia käsitteitä äänitieteen menetelmin. Hän on tutkinut, mitä kehossa tapahtuu, kun laulaja toteuttaa jotakin laulupedagogista käsitettä.
Laaja käsitteiden kirjo
Tutkimusprosessin alussa selvitettiin suomalaisten laulunopettajien eniten käyttämät laulupedagogiset käsitteet kyselytutkimuksen avulla. Avoimessa vastauskentässä nousi esiin 124 käsitettä. Tästä voidaan päätellä, että laulupedagogiikan käsitteistö on laaja ja kirjava. Suosituin käsite oli hengitystuki. Seuraavaksi suosituimmat käsitteet nielutila, äänen ydin, inhalare la voce, sijoittaminen ja resonanssi saivat selvästi vähemmän ääniä.
Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa selvitettiin nasofiberoskopian avulla, mitä laulajien nielussa ja kurkunpäässä tapahtuu heidän toteuttaessaan tiettyjä laulupedagogisia käsitteitä. Tarkempaan tutkimukseen valikoitui käsitteitä, jotka yhdistetään tuntemuksiin pään ja kasvojen alueella. Näitä käsitteitä ei ole juuri tutkittu aiemmin.
Laulajan ilme
Laulajan ilme valikoitui tarkasteltavaksi käsitteeksi tutkimusryhmän havaittua, että useat klassiset laulajat levittävät sieraimiaan ja kohottavat poskipäitään laulaessaan. Nasofiberoskopia osoitti, että ”laulajan ilme” laajentaa äänirakoa.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että laulajan ilme auttaa tuottamaan pää-ääntä, jolle on ominaista äänihuulten kevyt lähentäminen toisiaan kohden. Tasapainoinen äänihuulten adduktio on ääniergonomian kannalta turvallinen, joten laulajan ilme voi vähentää äänioireilua ja estää äänihäiriöiden syntymistä. Laulajat voivat hyödyntää nenän ja kasvojen lihasten ja kurkunpään välisiä yhteyksiä välttääkseen kovaa äänenaluketta ja puristeista äänentuottoa.
Imposto ja pääresonanssi
Imposto viittaa ilmanpaineen aistimukseen tai myötäsyntyisen resonanssivärähtelyn aiheuttamaan tuntemukseen nenänvarressa. Sitä on kuvailtu mm. satula-tuntemuksena nenänvarressa, tai tunteena, kuin sävel alkaisi kurkunpään sijasta nenäontelossa. Pääresonanssi puolestaan voidaan määritellä värähtelyn tunteeksi päässä ja otsassa tai kuulokuvaksi äänen kirkkaudesta.
Nasofiberoskopiatutkimuksessa havaittiin, että pääresonanssi ja imposto kaventavat epilaryngeaaliaukkoa. Kaventunut epilaryngeaaliputki yhdessä laajan nielutilan kanssa muodostavat laulajanformantin, joka auttaa ääntä kantamaan orkesterin yli. Tutkimuksen perusteella pääresonanssi ja imposto näyttävät liittyvän nielun ja epilaryngeaaliputken säätelyyn tavalla, joka voi lisätä äänen kantavuutta taloudellisesti.
Nenä kontrollipaneelina
Kolmella nenään, kasvoihin ja päähän liittyvällä käsitteellä on siis tutkitusti vaikutuksia kurkunpään ja nielun toimintaan. Tutkimus osoittaa, että nenän ja ääntöväylän alueella olevia hengitykseen liittyviä lihasyhteyksiä voidaan hyödyntää laulamisessa. Kasvojen lihastoimintojen käytöstä laulamisessa ja tiettyjen pedagogisten käsitteiden yhteydestä näihin lihastoimintoihin ei ole ollut tieteellistä näyttöä. Nenän voidaan ajatella olevan tietynlainen kontrollipaneeli, jolla säädetään kurkunpään asetuksia. Kasvojen lihasten avulla lauluääntä voidaan säätää kantavammaksi ja äänentuottoa ergonomisemmaksi.
On mahdollista, ettei nenän ja kasvolihasten asemaa laulamisessa ei ole kunnolla ymmärretty. Yksi syy nenän jäämisestä vähälle huomiolle saattaa olla pelko nasaalisesta äänentuotosta. Laulajan ilme, imposto ja pääresonanssi eivät kuitenkaan viittaa nasaaliin ääneen, eli äänentuottoon, jossa nenäportti on liian auki. Viimeaikaisissa tutkimuksessa sopivalla nenäportin avaamisella on kuitenkin havaittu myös myönteisiä vaikutuksia (Echternach, ym., 2021; Havel ym., 2021; Vampola ym., 2020, 2021)
Käsitteiden vastine kehossa
Kolmen tutkitun laulupedagogisen käsitteen – laulajan ilme, pääresonanssi ja imposto – aiheuttivat muutoksia laulajien kehossa. Tämän ja aiempien tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että useilla laulajien käyttämillä, mielikuviin ja tuntemuksiin perustuvilla käsitteillä on mitattavissa oleva vaikutus laulajan kehoon. Laulajan kokema tuntemus ei kuitenkaan aina vastaa sitä, mitä hänen kehossaan todellisuudessa tapahtuu. Esimerkiksi tuntemus pään värähtelystä näyttää liittyvän sopivaan äänihuulten lähentymiseen ja niiden yläpuolisen putken kaventamiseen, joilla säädellään sekä ääntöväylän resonansseja että inertiaa, joka voi auttaa äänihuulivärähtelyä itseään.
Holistinen laulunopetus
Nykyään ollaan siirtymässä holistiseen laulunopetukseen. Tehokas laulunopetus ottaa huomioon oppilaan eri olemuspuolet. Vaikka äänentuottoa ymmärretään aina vain paremmin, mielikuvilla on edelleen paikkansa äänikoulutuksessa. Mielikuviin perustuva ja mekanistinen opetustapa eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä yhdistämällä voidaan saavuttaa paras oppimistulos. Oppimistapahtuma voisi edetä esimerkiksi siten, että ensin opeteltava asia selitään oppilaalle. Sen jälkeen opeteltavaa asiaa konkretisoidaan erilaisilla harjoituksilla, opettajan esittämällä äänellisellä mallilla tai mielikuvilla.
Tieteellistä tietoa laulamisesta suomeksi
Tieteellistä tietoa laulamisesta ja ihmisäänestä on ollut hyvin vähän saatavilla suomeksi. Juuri julkaistu väitöskirja on laaja tieteellinen selvitys laulamisen fysiologiasta ja laulutekniikoista. Yhteenveto antaa selityksen useille kymmenille laulupedagogisille käsitteille. Väitöskirja on kirjoitettu suomeksi, jotta se palvelisi mahdollisimman montaa suomalaista lauluharrastajaa, laulunopiskelijaa sekä äänenkäytön ja musiikin ammattilaista. Väitöskirja löytyy suurimpien kaupunkien kirjastoista.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. syyskuuta
Musiikin maisteri Maarit Auran vokologian alaan kuuluva väitöskirja Imposto, pääresonanssi, laulajan ilme – Laulupedagogisten käsitteiden fysiologiset ja akustiset selitykset tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 15.9.2023 klo 13.00 (Pinni B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii musiikin tohtori Päivi Järviö / Sibelius-Akatemia. Kustoksena toimii professori Anne-Maria Laukkanen / Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Tutustu väitöskirjaan. <https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2957-0 >
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä. <https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Sessions/List.aspx?folderID=5400fd69-f358-4f62-b1f2-b067008dd6a2 >
Youtubekanava: https://www.youtube.com/MaaritAuraOfficial/
Facebookprofiili: https://www.facebook.com/laulunopettajaMaaritAura
