Milloin lämmittelen ääneni
Lämmittelen ääntäni lähes aina ennen kuin minun tarvitsee käyttää sitä ammattimaisessa mielessä. Teen sen ennen laulunopetusta, omaa lauluharjoittelua tai puhetilannetta. Lämmittelen ääntä ennen kuin laulan vaikkapa karaokea. Perusteellisimman äänenlämmittelyn teen toki ennen esiintymistä. Joskus äänenlämmittely on lyhyt, esimerkiksi muutama huulitäry. Usein kuitenkin pidempi.
Muinainen laulunopettajani sanoi, ettei ääntä tarvitse avata, jos sitä ei välillä laita kiinni. Minä kaiketi laitan ääneni kiinni nukkuessani, koska en todellakaan ole lauluiskussa heti heräämisen jälkeen. Ääni tuntuu silloin matalalta ja vaimealta. Annan kehoni heräillä pari tuntia ennen kuin alan laulaa. Illalla lauluääni saattaa toimia mainiosti ilman lämmittelyäkin, kun on päivän liikkunut ja puhunut.
Miksi lämmittelen ääntäni
Äänen lämmittelyn tarkoitus on palautella lihasmuistiin hyvä äänentuottotapa. Äännellessäni mutustelen, että miltäs se ääntöbalanssi tuntuukaan, onko rekisterinvaihto vaivaton jne. Äänenavaus lämmittää kudokset ja valmistaa ääni-instrumentin vaativaankin äänelliseen suoritukseen. Äänentuotto sujuu vaivattomammin, mukavammin ja turvallisemmin. Laulaminen tuntuu paljon mukavammalta kun ääni on lämmitelty. Esimerkiksi ylä-äänet on helpompi tavoittaa ja äänen sointi on tasaisempi ja kiinteämpi. Myös puheäänen lämmittely kannattaa. Lämmitelty puheääni tuntuu soivan vaivattomasti ja kestävän pitkäaikaista käyttöä. Oikein tehty lämmittely saattaa esimerkiksi poistaa kähinät ja äänen rikkoutumisen.
Miten avaan ääneni
Aloitan usein tekemällä muutaman verryttelyliikkeen keholle. Pyrin lämmittelemään etenkin hartioita ja niskaa, jotka someaikana ovat monella juntturalla. Etsin hyvän asennon ja läsnäolon kehoon. Joskus verryttelen leukaa ja kieltä.
Sitten otan mukaan äänen. Yleensä aloitan ääntelyn lempeästi keskialueelta. Ylä-ääniin etenen, kun ääni on jo hieman lämmennyt. Teen monenlaisia harjoituksia. Minulla ei kuitenkaan ole mitään ennalta määriteltyä äänenlämmittelyohjelmaa.
Minulla oli aikoinaan nuottivihko, johon olin merkinnyt ylös laulunopettajien antamia ääniharjoituksia ja harjoitteluohjeet niihin. Tein ääniharjoituksia vuosikausia tuon vihkon avulla. Nyt harjoitukset ovat mielessäni.
Äänenlämmittelytilanteessa toimin toisaalta intuitiivisesti, toisaalta analyyttisesti. En loogisesti pohdi, mitä harjoituksia teen, vaan annan äänen johdattaa. Nappaan muistini kerroksista sellaisia harjoituksia, jotka tuntuu sillä hetkellä suotuisalta. Sisäinen laulunopettajani ei kuitenkaan ole nukuksissa, vaan tarkkailen äänenkäyttöäni ja korjailen suoritusta. Kyseinen toiminta on pitkälti automaattista, ”selkärangassa”. Minun ei tarvitse tietoisen mieleni kautta suodattaa tietoa että ”nyt lauloin alavireisesti” tai ”olipa vuotoinen ääni” vaan kehoni tietää nuo asiat kyllä.
Tee helppoja ääniharjoituksia.
Jos lämmittelen ääntäni kotona, saatan samalla touhuta jotain muuta. Tiskaus ja äänenlämmittely sopivat mainiosti yhteen! Seison harvoin paikoillani, vaan yleensä liikuskelen ympäriinsä.
Joskus äänenlämmittelyyn vaikuttaa se, mitä tulen laulamaan. Jos tiedän että minä tai oppilaani laulaa klassista musiikkia, saatan tehdä klassisia ääniharjoituksia, kuten kuviolaulu, staccatot, legato jne.
Jos lämmittelen ääntä puhetilannetta varten, teen harjoituksia puhuen. Saatan kyllä tehdä puhuttuja harjoituksia myös ennen laulamista ja päinvastoin. Samaa instrumenttiahan siinä kuitenkin lämmitellään.
Katso äänenlämmittely puhujille.
On vaikeaa vetää rajaa äänenlämmittelyn ja ääniharjoitusten välille. En äänenlämmittelyssäkään loilottele niitä näitä miten sattuu, vaan lämmittelyharjoituksiakin voi käyttää laulutekniikan tai puhetekniikan kohentamiseen tai hyvän äänentuoton ylläpitämiseen.
Mitään konserttivalmista materiaalia ei laulunopettajankaan äänenlämmittely ole, vaan on parempia ja huonompia äänipäiviä.
Haluatko tehdä kanssani 30 ääniharjoitusta? Tutustu Ääniharjoitus päivässä-verkkopalveluun.
