Lauluäänen tallentamisesta

Äänitin ja sovitin A-ha:n Take on me-kappaleen kuluneella viikolla. Suhteellisen haastava kokemus herätti ajatuksen, että voisin kirjoittaa blogitekstin siitä, kuinka äänitän kappaleita.

Kaupallinen rytmimusiikki käy läpi moninaisen käsittelyn, ennen kuin se päätyy kuulijan korviin. Korostan heti, etten ole mikään ammattimainen ääniteknikko tai miksaaja. Olen äänittämisen suhteen innokas harrastelija, vieläpä harrastuksen alkutaipaleella. En välttämättä osaa käyttää ammattisanastoa, vaan kirjoitan omasta näkökulmastani.

Pari äänitekniikan käsitettä

-Analoginen signaali tarkoittaa audiotallennusta, joka syntyy ns. oikean instrumentin, kuten laulun, kitaran tai trumpetin äänittämisestä.

-Digitaalinen audio pyrkii muuntamaan analogisen signaalin digitaaliseksi.

”Midi (lyhenne englannin kielen sanoista Musical Instrument Digital Interface, joka tarkoittaa musiikkisoittimien digitaalista liitäntää tai rajapintaa) on tiedonsiirtojärjestelmä, joka on suunniteltu välittämään viestejä sähköisten musiikkilaitteiden välillä.” -Wikipedia

-Kvantisointi tarkoittaa rytmin tasaamista.

-Kompressointi tarkoittaa voimakkuuserojen tasaamista.

-Vireenkorjaus tarkoittaa sävelpuhtauden korjausta. Tunnetuin sävelkorkeuden korjausohjelma / vireenkorjain on Autotune, ja sitä pidetäänkin synonyyminä vireenkorjaukselle.

Tämä aihepiiri sisältää paljon asiaa, enkä ole valitettavasti perillä kuin pienestä osasta.

Laitteisto jota käytän äänittämisessä

Käytän musiikin sovittamiseen ja instrumenttiosuuksien äänittämiseen Clavinova-sähköpianoani sekä macin garageband-sovellusta. Yhdistän pianon mac-läppäriin midi-kaapelilla. Ymmärtääkseni midi-kaapeli muuntaa pianon analogisen signaalin tietokoneella käsiteltäväksi digitaaliseksi signaaliksi. Pianosta tulevan äänisignaalin saa garagebandissä muutettua eri soitinten soundeiksi. On sanomatta selvää, ettei näin voi saada aikaan esimerkiksi luontevaa kitaran ääntä. Olen siksi pitkälti pysytellyt piano- ja kiipparisoundeissa. Take on me oli ensimmäinen kappale, johon itse lisäsin rummut. Monet muusikkotuttuni hifistelevät, mutta minä olen toiminut niin yksinkertaisesti (ja edullisesti) kuin mahdollista. Mac-ympäristö ja garageband on itselleni tuttuja. Audacity vaikuttaa olevan tuttu klassisillekin muusikoille. Itsekin kokeilin sitä, mutta se ei vastannut tarpeitani. Jotkut tuttavani kehuvat Reaperia. Pro Tools on ilmeisesti suosittu ammattilaiskäytössä.

Mikrofonin merkitys laulun äänittämisessä

Äänitän laulun Scarlet-kondensaattorimikrofonilla ja Focusrite-äänikortilla. Ymmärtääkseni äänikortti tekee saman kuin midikaapeli, eli muuntaa analogisen audion digitaaliseen muotoon.

Jos haluaa kohtuullista äänenlaatua, mikrofonin tulisi olla suht laadukas kondensaattorimikrofoni. Youtuben puhevideoissa, joissa äänenlaatu ei ole pääasia, käytän nykyään kaulus-/nappimikrofonia. Mikrofonin ääni yhdistyy heti kameraan, enkä käsittele sitä erikseen. Huomautan tässä kohtaa, että youtubekanavani videot sisältävät audion suhteen hyvin monentasoista materiaalia. Ihan aluksi tallensin ääntä pelkällä videokameran sisäisellä mikrofonilla.

Mikrofonin paras korkeus on kasvojen tasolla. Joskus lasken mikrofonin alemmas, jotta kasvoni näkyisivät videointitilanteessa. Sopivaa etäisyyttä on hyvä kokeilla rauhassa. Itse laulan hiljaisemmat äänet lähempänä mikrofonia (ehkä n. 10 cm päästä) ja äänekkäämmät kohdat kauempana mikrofonista, jos mahdollista. Minulla on olemassa pop-filtteri, jota kutsun roiskeläpäksi. Se tasapainoittaa konsonanttien paukahduksia ja napsahduksia. Jostain syystä en ole lähiaikoina käyttänyt sitä, vaan olen vaan koittanut tasata ilmanpainetta ääntäessä ihan lauluteknisesti.

Äänittäminen, garageband, miksaus

Kuinka olen oppinut käsittelemään ääntä

Sen minkä olen oppinut äänittämisestä, olen oppinut kokeilemalla ”kantapään kautta”. Olen saanut vuosien varrella joitakin neuvoja miksaajatuttavilta, muusikoilta tai pidemmällä olevilta harrastelijoilta. Olen pyytänyt rohkeasti palautetta, ja usein olen sitä myös saanut. Esimerkiksi kerran, kun piano-osuuksien rytmi heitteli, joku kommentoi että kvantisoi raidat. Silloin opettelin kvantisoimaan, eli tasaamaan rytmin. Kvantisoinnin osaan tehdä vain midi-raidalle, eli laulurytmiä en kykene sillä muuttamaan. Kyllähän kvantisointi on kätevää, varsinkin jos täytyy saada useamman soittimen osuudet täsmättyä samaan tempoon. Kvantisoinnilla ei käsittääkseni voi tehdä ihmeitä, eli muusikon tulee itse huolehtia peruspulssista, jotta ohjelma tunnistaa halutun rytmin. Kuuntele kvantisoimattoman ja kvantisoidun äänitykseni erot. Mielestäni live-esiintymisessä, jossa rytmi elää hetkessä, on oma arvonsa, eli kaiken musiikin ei mielestäni tarvitsekaan olla kellon tarkkaa.

Mitä teknisiä muutoksia teen lauluraitaan

Äänitän laulun makuuhuoneessani tai treeniksellä. Molemmat tilat ovat pienehköjä huoneita. Äänitystilat eivät siis mitenkään tue akustiikkaa. Äänittäminen suuressa salissa on ihan oma lajinsa.

Totuushan on se, ettei täysin käsittelemätöntä raakanauhaa kuuntele nykyään erkkikään. Garagebandissa on valmiita asetuksia lauluäänelle. Käytän yleensä natural voice tai classic voice-asetusta. En osaa ihan tarkasti sanoa, mitä kaikkea nuo asetukset tekee raidalle. Ainakin ne lisäävät kaikua. Uskoisin että ne korostavat audion tiettyjä taajuuksia ja häivyttävät toisia (kuten hälyä ja kohinaa). Delayta (eli jonkinsorttista toisto/kaikuefektiä) osaan myös lisätä. Take on me-versioni lopussa on kevyt kuoro-osuus. Lisäsin yhteen raitaan delayta, jolloin koko loppukappaleeseen jäi päälle kaikuefekti. Uskoakseni delayta ei kannata lisätä liikaa, eikä jokaiseen raitaan, mikäli lauluraitoja on useampi päällekkäin. Tämä on oma kokemukseni, ammattilaisilla on varmasti omat tapansa.

Luonnollisesti leikkaan kaikenlaiset kolahdukset pois, eli lyhennän raidat sellaiseksi, ettei niissä ole turhia häntiä. Yksinään äänittäessä kolahduksia syntyy jo siitä, kun painat rec:in päälle ja siirryt mikin ääreen.

Ryhdyin tätä blogitekstiä varten googlaamaan lauluosien miksaamista garagebandilla, ja löysin ihan kiinnostavia lähteitä. Ilmeisesti EQ:ta olisi mahdollista säätää ja tehdä sitä kompressointiakin. Ehkäpä opin taas jotakin uutta ja kehityn näissä hommissa.

 Sävelpuhtauden korjailusta

Tiedän että aihe on jossain määrin tulenarka. Miksaajatuttuni ovat valottaneet, että vireenkorjaus säästää aikaa. Uskon sen. Jos pieni moka sattuu (joita laulajille usein sattuu) ei tarvitse ottaa koko hommaa uusiksi, vaan teknikko voi hoitaa asian muutamalla painalluksella. Ja kyllähän koko laulamisen saa halutessaan kuulostamaan hyvin toisenlaiselta, kuin mitä todellisuus vastaa. Katso klassikkosketsi ääniteknikon työstä.

Toisaalta mielestäni on ihan virkistävää kuunnella musiikkia ajalta ennen 1990-lukua, jolloin laulajien suorituksissa kuului luonnollisuutta. Pienet epäpuhtaudet (esimerkiksi Madonnalla) mielsin osaksi tulkintaa. Laulaessani kappaleiden mukana, taisin matkia myös ne epävireiset kohdat.

Itse en osaa käyttää vireenkorjausohjelmia. Tässä asiassa pyrin luomuun. Mielestäni laulajan tulee osata laulaa vireessä. En kannata sellaista suuntausta, jossa laulajatähdeksi pääsee ilman taitoja, esimerkiksi ns. ulkomusiikillisilla avuilla. Toisaalta ymmärrän, että joissakin musiikkityyleissä laulusoundin ei haluta olevan luomu, vaan konemaiseksi käsitelty.

Lauluraitojen määrä

Sain tuhrattua tunteja Take on me-kappaleen cover-version lauluosuuksien äänittämiseen. A-ha-bändin Take on me (1985) on tunnettu synamelodian lisäksi laulajan äänenhallintaa testaavasta 2,5 oktaavin noususta.

Äänitän kappaleen usein muutamassa osassa. Minun tapani korjailla pieniä virheitä on se, että leikkaan huonon kohdan pois ja laulan uusiksi. Kun laulan lyhyemmissä pätkissä, ei tarvitse uusia koko kappaleen äänittämistä. Aika tyypillistä on, että äänitän yhden A-osan melodian kerrallaan ja kertosäkeet erikseen. Lauluraitoja saattaa olla siinä tapauksessa esimerkiksi 4-8.  Mahdollinen stemmalaulu luonnollisesti lisää raitojen määrää. Usein äänitän kokeilun vuoksi useampia raitoja, joista valitsen mieluisimman. Kitaristi-Mikan kanssa olemme puolestamme äänittäneet kaikki kappaleet yhdellä otolla. Äänitys onkin ollut Mikan käsialaa, mikä on itselleni virkistävää vaihtelua.

Haasteena suureet taajuusvaihtelut

Take on me:n lauluraitoja en uskalla edes laskea. Jokaisen kertosäkeen äänitin kolmessa osassa. 1. alaäänet, 2. väliäänet, 3. ylä-äänet. Äänitys oli pakko toteuttaa näin, koska muuten matalien äänien ja korkeiden äänien voimakkuusvaihtelu olisi liian suurta, ja lauluraita ”särkisi” ylä-äänten kohdalla. Alaääniä laulaessani säädin äänikortin gainia suuremmalle, ja ylä-äänissä pienemmälle.

On ihan tunnettu tosiasia, että alaäänet ovat akustisesti heikommat kuin äänialan yläalue. Ylä-äänet nousevat omalle taajuuskaistalleen orkesterin yläpuolelle. Alkuperäisessä versiossa solisti laulaa suuren oktaavialan A-sävelen. Minä transponoin kappaletta terssillä, ja näin ollen lauloin pienen C:n. Harva naislaulaja saa noin matalaan ääneen voimaa, eikä kaikkien ääni taivu ollenkaan niin matalalle. Kuuntelin naisten tekemiä covereita kyseisestä kappaleesta, enkä ainakaan vielä ole kuullut versiota, jossa nainen laulaisi kyseiset alaäänet. Minunkin ensimmäiset kokeiluni olivat hentoja, mutta harjoittelemalla sain homman hoidettua. Livetilanteessa pienet c-sävelet jäisivät auttamatta ylempien sävelkorkeuksien varjoon. Katso video äärialaäänistä. Mielestäni Take on me:n sävelnousu on niin eeppinen, että koko kappaletta on turha laulaa, jos kapasiteetti ei riitä sävelkulkuun. Tämä on toki vain oma mielipiteeni. Taitavamman ääniteknikon apu ja kompressointi takuulla säästäisi aikaa ja hermoja.

Kaiken kaikkiaan musiikin sovittaminen ja äänittäminen on mielenkiintoinen harrastus, ja mieluusti kehittäisin taitojani eteenpäin.

Sävyjä ääneen – Mikä on ääntöväyläasetus?

Ääni-instrumentti, tai virallisesti äänielimistö, on kolmiosainen. 1. Keuhkoista tuleva ilmavirta antaa äänelle sen tarvitseman energian. 2. Ääni syntyy äänihuulivärähtelyn seurauksena kurkunpäässä. 3. Sointi muokkautuu ja artikulaatio tapahtuu ääntöväylässä.

Katso video ihmisäänen syntymekanismista.

Mikä on ääntöväylä

Ääntöväylä on ontelosto äänihuulista suuaukolle ja sieraimiin. Ääntöväylään kuuluu siis suu- ja nenäontelo, nielu ja kurkunpään eteisontelosto. Ääntöväylässä muodostuu äänen sointi ja ääntöväylässä me tuotamme äänteet eli artikuloimme. Äänteet tuotetaan ääntöväylässä sijaitsevien artikulaatioelinten avulla, joihin kuuluu kieli, huulet ja kitapurje.

ääniväyläasetus, sointia ääneen, laulunopettajan blogi

Ääntöväyläasetukseen vaikuttavat elimet

-Kielen vaikutus ääntöväylän muotoon on suurin. Kieli voi olla monessa erilaisessa asennossa.

-Huulet voivat olla rennot, pyöristetyt tai hymyasetukseen levitetyt.

-Voimme avata leukaa. Miksipä alaleuka ei liikkuisi hieman myös eteen-ja taaksepäin.

-Nenäportti voi olla auki tai kiinni. Kun kitapurje on laskeutunut nenäportti on auki ja ääni kuulostaa todennäköisesti nasaalilta. Kun kitapurje on koholla, nenäportti on kiinni.

-Kurkunpäätä voidaan laskea tai nostaa.

-Epilaryngaaliputken kaventaminen johtaa twang-sointiin. (Katso videoni twangista.)

Resonanssi-ilmiö

Kompleksisessa äänessä ei soi pelkkä perustaajuus, vaan siinä on mukana osasäveliä. Ääntöväylä vahvistaa toisia, ja vaimentaa toisia osasäveliä. Eri äänteissä on erilaiset resonanssitaajuudet. Siksi erotamme vokaalit toisistaan. Resonanssi-ilmiöstä ja formanteista riittäisi asiaa useaan blogitekstiin, mutta pysyn nyt yksinkertaisella linjalla.

Ääntöväyläasetus, vokologia, ääniväylä,

Sävyjä ääntöväyläasetuksista

Ääntöväylä on helposti muunneltavissa. Kun ääntöväylää lyhennetään esimerkiksi kurkunpäätä nostamalla, tuomalla kieltä suussa eteenpäin tai hymyilemällä, resonanssitaajuudet nousevat. Silloin ääni kuulostaa kirkkaammalta. Nykypopissa on vallalla laulutapa, jossa toteutetaan näitä kaikkia ”kirkastavia” asetuksia. Esimerkkinä Anna Puu, Erin, Johanna Kurkela…

Kun ääniväylää pidennetään laskemalla kurkunpäätä tai työntämällä huulia eteenpäin, resonanssitaajuudet laskevat. Ääni kuulostaa tummemmalta. Esimerkiksi monet tangolaulajat ja klassisiset (mies)laulajat ovat perinteisesti laulaneet pidentäen ääntöväylää.

Adduktio ja ääntöväylä

Kun ääntöväyläasetukseen yhdistetään haluttu adduktio, eli äänihuulivärähtelyn sulkeutumisaste, on meillä jo laajalti tapoja varioida äänensävyjä. Näkisin niin, että esimerkiksi CVT:n moodit ovat tietty adduktioaste+tietty ääntöväyläasetus. Tietyt ääntöväyläasetukset on havaittu tiettyihin genreihin sopiviksi. Imitaattorit hyödyntävät adduktion ja ääntöväyläasetuksen muuntelua, vaikkeivat he todennäköisesti puhu aiheesta näillä käsitteillä.

Olemme usein tiedostamattamme jämähtäneet itsellemme tyypillisiä ääntöväyläasetuksiin. Tapamme käyttää ääntä ei ole aina se ”taloudellisin”. Uusilla sävyillä leikittely voi olla myös vapauttavaa. Haluatko oppia tuottamaan erilaisia sointejä ääntöväyläasetuksia hyväksikäyttäen? Tutustu Suomipopin naiset-verkkokurssiin.

Ääntöväyläasetukset puheessa

Ylläolevat periaatteet esiintyvät myös puheessa. Esimerkiksi eri kielissä samat äänteet kuulostavat hieman erilaisilta, koska puhujat pääpiirteitäin käyttävät hieman erilaisia ääntöväyläasetuksia. Mieti vaikkapa suomen ja ruotsin kielen puhujan erilaista sointimaailmaa ja tapaa artikuloida. Vertailu helpottuu kun eri kansallisuuksien edustajat puhuvat englantia. Tai ajattele esimerkiksi eri kielten a-vokaalia. Vertaa vaikkapa italian ”mamma mia” tai suomen ”aikainen aamu”.

Ääniväylä vai ääntöväylä

Vocal tract suomennetaan sanalla ääniväylä. Se sisältää sekä ääntöväylän (äänihuulten yläpuolinen osa huuliin ja sieraimiin saakka) että henkitorven (ja mahdollisesti keuhkoputket). Englanniksi ääntöväylän ja ääniväylän erottaa käännöksistä supraglottal vocal tract ja subglottal vocal tract. Jos puhutaan artikulaatioelimistä, olisi mielestäni viisasta käyttää ääntöväylä-käsitettä.

Katso youtubessa:

Vokologi-laulunopettajan mietteitä Hoitava hengitys-työpajasta

Osallistuin Marketta Mannisen Hoitava hengitys-työpajaan 27.9.2020. Tapahtuman järjesti Suomen vokologit ry. Hoitava hengitys perustuu Buteyko-menetelmään. Kuten nimestä voi päätellä, menetelmän päämäärä on rauhallinen, säännöllinen, äänetön ja näkymätön hengitys, joka tukee hyvinvointia. Mannisen mukaan oikealla hengitystavalla voidaan mm. lievittää uniapnean ja astman oireita. Hengityksen painopisteen tulisi olla pitkässä uloshengityksessä. Sisäänhengitys on syvä, mutta keveä.

Yksi Hoitavan hengityksen perusajatuksista on oikea happi-hiilidioksidi-tasapaino. Mannisen mukaan vallalla on väärinkäsitys, jonka mukaan happea tulee imeä sisään, kun taas hiilidioksidi on hyödytön jäte. Manninen opettaa, että jos hengitämme liikaa, elimistöstämme poistuu liikaa hiilidioksidia. Lopputuloksena voi olla krooninen hyperventilaatiosyndrooma. Tämä taas voi aiheuttaa monenlaisia ikäviä oireita. Katso videoklippi. Harjoittelimme hengityksen keventämistä ja vähentämistä erilaisilla menetelmillä, joista mainitsen muutaman. Voitte lukea tarkemman kuvauksen Hoitavasta hengityksestä Mannisen kotisivuilta.

Monet Hoitava hengitys-työpajassa esiintulleista menetelmistä olivat minulle ennestään tuttuja vokologian ja laulunopetuksen tiimoilta. Olen aloittanut tutkimusmatkani hengitykseen 1990-luvun puolella, joten minua on vaikea yllättää. Nostan tässä esiin joitakin teemoja, joissa huomasin kytköksiä laulunopetukseen ja puhevalmennukseen.

Syvähengitys

Hoitavassa hengityksessä pyritään hengitystapaan, jossa pallea laskeutuu. Tämä on luonnollisesti myös äänenkäyttöä tukevan hengityksen ja laulutuen perusta. Pallea vetää laskeutuessaan kurkunpäätä kevyesti alaspäin, mikä aikaansaa äänihuulivärähtelylle suotuisat olosuhteet. Katso videoni hengityksestä ja laulutuesta. 

Ylihengittäminen on haitallista

Samaa mieltä. Valtaisa ilmamäärä ei useinkaan paranna äänenlaatua. Monet laulunharrastajat ikään kuin suorittavat hengittämistä ja samalla koko laulamista. Ilmaa kiskotaan sisään kuin hengen hädässä ja ilmanpainetta käytetään liikaa. Samaan aikaan ei yleensä ymmärretä ääntöbalanssia, eli ilmanpaineen ja äänihuulten yhteispeliä. Tuloksena on puhkumista ja puhinaa – sekä vuotoinen tai kireä ääni. Laulamisen ei tarvitse olla raskasta tai monimutkaista. Vaivaton äänentuottotapa on yleensä myös kuulijan kannalta miellyttävämpi.

Laulutukea on pitkään opetettu hyvin suorituskeskeisesti. Minullekin opetettiin aikoinaan hengittämistä siten, että ilmaa vedetään sisään syvään – ja paljon! Hengitysliikkeiden piti näkyä selkeästi. Hengitys ja hengitysliikkeillä ”jumppaaminen” tuntui olevan itseisarvo. Usein unohdettiin selittää, miksi hengittäminen on äänenkäytön kannalta oleellista, ja mihin sillä tuella oikein pyritään.

Semiokkluusi-harjoituksia

Hoitava hengitys-työpajassa vastaan tulleita tuttuja harjoituksia oli mm. ääntöväylän umpeuttaminen pillillä tai suun tai sierainten avulla. Semiokkluusiot ovat yleisesti käytettyjä ääniterapiassa ja äänenharjoittamisessa. Kun ääntöväylää suppeutetaan pillin, letkun, nasaalikonsonantin tai vaikka huulitäryn avulla, ääntöväylään muodostuu vastus. Ääntöväylävastus voi auttaa saavuttamaan mm. suotuisan adduktion, eli äänihuulten lähentymisen, sekä avara nielu+kaventunut epilaryngaaliputki-yhdistelmän. Hoitavassa hengityksessä semiokkluusi-harjoitteita käytettiin ymmärtääkseni uloshengityksen hidastamiseen ja pallean aktivoimiseen. Esimerkiksi pilliharjoituksessa koin hyvin konkreettisen yhteyden palleaani.

Uloshengityksen hidastaminen

Minulle uusi, inspiroiva harjoitus oli vähennetty hengitys. Koin harjoituksen miellyttävänä ja mielenkiintoisena. Kovin automaattisesti sitä vaan tulee hengittäneeksi mahdollisimman isosti vaikka vähemmälläkin ilmalla pärjäisi. Mieleeni tuli, että oikeastaan lauluhengityksellä on jotain yhteistä vähennetyn hengityksen kanssa. Laulaessa sisäänhengitykseen on usein hyvin rajallinen aika, jolloin sisäänhengitys on pelkkä nopea sisäänhengityslihasten aktivointi. Uloshengitys on kestoltaan reilusti pidempi. Mehän laulamme ja puhumme uloshengityksellä, joten uloshengityksen ilmavirtaa käytetään säästeliäästi ja tasaisesti.

Kurssilla harjoittelimme vähennettyä hengitystä meditaationomaisesti. Painotan, etten suosittele vähennettyä hengitystä ääntöhengityksen perustaksi, vaan siihen lienee hyvä tutustua ohjattuna hengitysharjoituksena.

Hengitys nenän kautta

Manninen puhui laajalti nenähengityksen hyödyistä. Nenän kautta hengittäminen voi monen muun hyvän asian lisäksi hillitä koronan leviämistä. Onhan kyseessä mekanismi, joka puhdistaa ja lämmittää elimistöömme tulevan ilman. Olen aikoinaan tehnyt videon, jossa  pohdin nenän ja suun kautta hengittämisen eroja laulaessa.

Suosin nenän kautta hengittämistä laulaessa aina kun se on mahdollista. Olen huomannut, että asiakkaani voivat löytää helpommin resonoivan äänentuottotavan nenän kautta hengittäessään. Se saattaa myös rentouttaa leuan ja kurkunpään aluetta. Kaksi Journal of Voice-lehdessä julkaisemaamme tutkimusartikkelia valottavat nenän osuutta laulamisessa. Suun kautta hengittämistä ainakin ajoittain puoltaa se, ettemme aina ehdi hengittää nenän kautta. Suun kautta hengittäessä tavoitamme myös heti toivotun ääntöväyläasetuksen. Esimerkiksi ylä-ääniä laulaessa voi jo sisäänhengittäessä avata suuta ja nielutilaa.

Kielijumppa ja kielen asema

Kielen asema oli yksi työpajan teemoista. Kielen etinen sijainti ja rento aktiivisuus ovat mielestäni äänentuoton ja artikulaation kulmakiviä. Oma laulutekniikkani kehittyi huimasti, kun aikoinaan löysin kielen oikean toiminnan. Saman ilmiö olen havainnut useiden asiakkaiden kohdalla. Kun kieli ei enää paina kurkunpäätä, on mm. ylä-äänet ja rekisterinvaihto helpottuneet. Laulamiseen on kaiken kaikkiaan tullut vaivattomampi ote ja ääneen valoisampi sävy.

Hengitystietoisuus

Hengityksen merkitys hyvinvoinnille on noussut viime vuosina ihmisten tietoisuuteen ja alalle on tullut uusia palveluntarjoajia. Olisiko niin, että ihmiset ovat aiemmin hakeneet apua hengityksen ongelmiin esimerkiksi laulutunneilta tai joogasta.

Mitä kurssista jäi käteen

Kurssi kaikenkaikkiaan oli mielenkiintoinen ja Marketta Manninen tapa kouluttaa oli selkeä ja miellyttävä. Mannisen tarjoama näkökulma hengittämiseen oli virkistävä ja ajatuksia herättävä. Muutama kysymys jäi itämään mieleeni. Haluan mutustella lisää esimerkiksi hiilidioksidin merkitystä hyvinvoinnille. Itse ajattelin kokeilla, saisinko energisoitua itseäni vähennetyllä hengityksellä. Koen, että Hoitava hengitys pääosin tukee aiemmin oppimaani ja monet sen ajatuksista tukee äänenkäyttöä.

Ryhmämme koostui ääniammattilaisista, puhujista, puhekouluttajista, laulunopettajista, juontajista… Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka henkilöt, jotka eivät ole aiemmin harjoittaneet hengitystä, kokevat kurssin harjoitukset, kuten vähennetyn hengityksen.

Julkaisin kevättalvella 2020 hengityskurssin puhujille ja laulajille. Se sisältää hengitysharjoituksia sekä tietoa äänenkäyttöä tukevasta hengitystavasta. Kurssilla sivutaan myös hengityksen ja mielen yhteyttä ja esiintymisjännitystä.

Hengittelemisiin!

buteyko

 

Mun äänenavaus – Miten ja miksi lämmittelen ääneni

Milloin lämmittelen ääneni

Lämmittelen ääntäni lähes aina ennen kuin minun tarvitsee käyttää sitä ammattimaisessa mielessä. Teen sen ennen laulunopetusta, omaa lauluharjoittelua tai puhetilannetta. Lämmittelen ääntä ennen kuin laulan vaikkapa karaokea. Perusteellisimman äänenlämmittelyn teen toki ennen esiintymistä. Joskus äänenlämmittely on lyhyt, esimerkiksi muutama huulitäry. Usein kuitenkin pidempi.

Muinainen laulunopettajani sanoi, ettei ääntä tarvitse avata, jos sitä ei välillä laita kiinni. Minä kaiketi laitan ääneni kiinni nukkuessani, koska en todellakaan ole lauluiskussa heti heräämisen jälkeen. Ääni tuntuu silloin matalalta ja vaimealta. Annan kehoni heräillä pari tuntia ennen kuin alan laulaa. Illalla lauluääni saattaa toimia mainiosti ilman lämmittelyäkin, kun on päivän liikkunut ja puhunut.

Miksi lämmittelen ääntäni

Äänen lämmittelyn tarkoitus on palautella lihasmuistiin hyvä äänentuottotapa. Äännellessäni mutustelen, että miltäs se ääntöbalanssi tuntuukaan, onko rekisterinvaihto vaivaton jne. Äänenavaus lämmittää kudokset ja valmistaa ääni-instrumentin vaativaankin äänelliseen suoritukseen. Äänentuotto sujuu vaivattomammin, mukavammin ja turvallisemmin. Laulaminen tuntuu paljon mukavammalta kun ääni on lämmitelty. Esimerkiksi ylä-äänet on helpompi tavoittaa ja äänen sointi on tasaisempi ja kiinteämpi. Myös puheäänen lämmittely kannattaa. Lämmitelty puheääni tuntuu soivan vaivattomasti ja kestävän pitkäaikaista käyttöä. Oikein tehty lämmittely saattaa esimerkiksi poistaa kähinät ja äänen rikkoutumisen.

Miten avaan ääneni

Aloitan usein tekemällä muutaman verryttelyliikkeen keholle. Pyrin lämmittelemään etenkin hartioita ja niskaa, jotka someaikana ovat monella juntturalla. Etsin hyvän asennon ja läsnäolon kehoon. Joskus verryttelen leukaa ja kieltä.

Sitten otan mukaan äänen. Yleensä aloitan ääntelyn lempeästi keskialueelta. Ylä-ääniin etenen, kun ääni on jo hieman lämmennyt. Teen monenlaisia harjoituksia. Minulla ei kuitenkaan ole mitään ennalta määriteltyä äänenlämmittelyohjelmaa.

Minulla oli aikoinaan nuottivihko, johon olin merkinnyt ylös laulunopettajien antamia ääniharjoituksia ja harjoitteluohjeet niihin. Tein ääniharjoituksia vuosikausia tuon vihkon avulla. Nyt harjoitukset ovat mielessäni.

Äänenlämmittelytilanteessa toimin toisaalta intuitiivisesti, toisaalta analyyttisesti. En loogisesti pohdi, mitä harjoituksia teen, vaan annan äänen johdattaa. Nappaan muistini kerroksista sellaisia harjoituksia, jotka tuntuu sillä hetkellä suotuisalta. Sisäinen laulunopettajani ei kuitenkaan ole nukuksissa, vaan tarkkailen äänenkäyttöäni ja korjailen suoritusta. Kyseinen toiminta on pitkälti automaattista, ”selkärangassa”. Minun ei tarvitse tietoisen mieleni kautta suodattaa tietoa että ”nyt lauloin alavireisesti” tai ”olipa vuotoinen ääni” vaan kehoni tietää nuo asiat kyllä.

Tee helppoja ääniharjoituksia.

Jos lämmittelen ääntäni kotona, saatan samalla touhuta jotain muuta. Tiskaus ja äänenlämmittely sopivat mainiosti yhteen! Seison harvoin paikoillani, vaan yleensä liikuskelen ympäriinsä.

Joskus äänenlämmittelyyn vaikuttaa se, mitä tulen laulamaan. Jos tiedän että minä tai oppilaani laulaa klassista musiikkia, saatan tehdä klassisia ääniharjoituksia, kuten kuviolaulu, staccatot, legato jne.

Jos lämmittelen ääntä puhetilannetta varten, teen harjoituksia puhuen. Saatan kyllä tehdä puhuttuja harjoituksia myös ennen laulamista ja päinvastoin. Samaa instrumenttiahan siinä kuitenkin lämmitellään.

Katso äänenlämmittely puhujille.

On vaikeaa vetää rajaa äänenlämmittelyn ja ääniharjoitusten välille. En äänenlämmittelyssäkään loilottele niitä näitä miten sattuu, vaan lämmittelyharjoituksiakin voi käyttää laulutekniikan tai puhetekniikan kohentamiseen tai hyvän äänentuoton ylläpitämiseen.

Mitään konserttivalmista materiaalia ei laulunopettajankaan äänenlämmittely ole, vaan on parempia ja huonompia äänipäiviä.

Haluatko tehdä kanssani 30 ääniharjoitusta? Tutustu Ääniharjoitus päivässä-verkkopalveluun.

äänen lämmittely, ääniharjoitus

Pidä yllä lauluniloa – Mitä jos ei vaan laulata

Aina ei vaan laulata. Ongelma voi syntyä silloin, jos nihkeä fiilis jatkuu pidempään, ja kuitenkin harjoitella pitäisi. Tämä kirjoitus sisältää ideoita laulunilon ylläpitämiseksi ja kadonneen motivaation esiin kaivamiseksi.

Oletko joskus iloinnut laulamisesta? Onko sinulla tavoitteellisuutta laulamisen suhteen? Tavoitteesi voi olla tutkinto, sooloesiintyminen, kuoron konsertti, laulukilpailuun osallistuminen tai ylipäätään äänensä kehittäminen. Hyvä, siinä tapauksessa tästä kirjoituksesta voi olla sinulle hyötyä. Jos henkilö laulaa vain silloin kun on kiva fiilis ja sattuu olemaan sopiva hetki, ei kysymystä motivaationpuutteesta yleensä tarvitse käsitellä.

Selvitä syyt laulunilon katoamiseen

Jos laulamisen ilo on kadonnut, selvitä miksi. Kun tietää syyn niin asia on luonnollisesti helpompi korjata. Kuuntele itseäsi, kohtaa tunteesi.

Stressiä tai muita haasteita elämässä

Onko elämässäsi hankaluuksia, kuten terveysongelmia, stressiä tai ihmissuhdehaasteita, joka vaikuttaa mielialaan, ja sitä kautta myös laulamismotivaatioon.

Onko kyseessä varmasti motivaation puute vai jokin psyyken häiriö tai epätasapainotila? Olen törmännyt asiakkaillani (diagnosoituun) paniikkihäiriöön, masennukseen ja dissosiaatiohäiriöön. Saattaa olla, että masentunut haluaisi laulaa, mutta hänellä ei ole energiaa tulla laulutunneille. Paniikkihäiriöstä kärsivä saattaa jännittää laulutuntia. Jos harjoittelu tai laulutunnille saapuminen on taistelun takana, voi motivaatio luonnollisesti kärsiä.

Kinnaako opinnot?

Liittyykö ilottomuus lauluopintoihisi. Oletko edennyt toivotunlaisesti vai tuntuuko, että jumitat paikallasi? Synkkaako laulunopettajan kanssa? Entä muiden opiskelijoiden? Tuntuuko ettet juuri koskaan saa osaksesi kannustusta tai positiivista palautetta.

Ei hyvää syytä laulaa

Ehkä syyt laulunopiskeluun eivät alunperinkään olleet kovin vahvoja. Kysy itseltäsi, miksi ylipäätään laulat. Onko syy laulamiseen sellainen, että se kantaa haasteiden yli. Jotkut saattavat lähteä laulupuuhiin esimerkiksi asenteella, että edessä on helppoa menestystä. Realiteettien kohtaaminen voi silloin olla raskasta.

Keinoja motivaation lisäämiseksi

On oleellista käydä käsiksi motivaation puutteen juurisyyhyn. Olisiko henkisistä haasteista tai elämäntilanteen vaikeuksista aihetta puhua ammattilaiselle tai opintojen etenemisestä opintoneuvojalle?

Uusia opiskelutekniikoita

Jos laulutekniikan opiskelu ei etene, niin voisit ehkä kokeilla uusia opiskelutekniikoita. Eri ihmisillä toimivat eri oppimismenetelmät. Lisääntynyt ymmärrys laulutekniikasta anatomian opiskelun myötä voi joillakin vaikuttaa suoraan omaan laulamiseen. Toiselle toimii mielikuvaopetus, tai vaikka improvisaatio. Vaihtoehtoja on monia.

Vaikutteita muilta opettajilta

Usein oppiminen on kytköksissä laulunopettajaan ja hänen menetelmiinsä. Koetko että äänenkäyttösi on etenemässä miellyttävään ja vaivattomaan suuntaan? Mikäli vastaus on ei, voisit ehkä hakea vaikutteita muiltakin laulunopettajilta kuin omaltasi tai joissakin tilanteissa jopa vaihtaa opettajaa. Tämä on arkaluontoinen, monisyinen juttu. Minun opiskeluaikana suhtauduttiin negatiivisesti opettajan vaihtamiseen, joskus jopa siihen, että käydään toisten opettajien kursseilla. Jos tavoitteena on ihan oikeasti laulajuus, niin en näe hyvänä vaihtoehtona hukata vuosia toimimattomassa opettaja-oppilassuhteessa. Jos etenemistä ei pitkästä yrittämisestä huolimatta rupea tapahtumaan, niin pitää uskaltaa olla terveen itsekäs. Opettajien shoppailu ei tietysti ole toimivin ratkaisu. On hyvä myös kyetä syventymään yhden opettajan opetustapaan. Jos kyse on siitä, ettet sinä osaa keskittyä tai ottaa opetusta vastaan, ei opettajan vaihto todennäköisesti korjaa tilannetta.

Mielestäni opettajien tulisi unohtaa oma ylpeytensä ja priorisoida oppilas ja hänen edistymisensä.

Yhteismusisointi virkistää!

Musisoi muiden kanssa. Puurtaminen yksin harjoituskopissa saattaa puuduttaa. Tutustu muihin laulajiin ja soittajiin. Järjestäkää yhdessä projekteja, tai vaikka vapaamuotoisia jameja.

Tasapaino tavoitteellisuuden ja hauskanpidon välillä

Jos laulamisesta on tullut kauheaa suorittamista niin hulluttele välillä! Joissakin tapauksissa taas itsensä laittaminen ruotuun ja vaikka harjoituskalenterin laatiminen voi olla toimivin ratkaisu.

Ohjelmistovalinnoilla on väliä

-Laula vaihtelevaa ohjelmistoa. Jos pitkän aikaa laulaa pelkästään tutkintokappaleita tai vaikka alttostemmaa kuorokappaleista, niin varmasti alkaa kyllästyttää. Laula välillä jotain ihan muuta kuin sitä, mitä on pakko laulaa.

-Etsi motivoivia kappaleita. Sytyttääkö sinut ihana melodia, koskettavat sanat, jokin kiinnostava taustatarina…?

-Laula sopivassa suhteessa haastavia, ja itselle helppoja kappaleita.

-Genrerajojen rikkominen on pitänyt ainakin minulla mielenkiintoa laulamiseen yllä. Jonkin muun kuin sen omimman musiikkityylin laulamiseen ei välttämättä liity niin paljon suorituskeskeisyyttä. Kuuntele edes muita musiikkityylejä kuin sitä, mitä opiskelet.

Mielikuvaharjoittelu

Koska syyt motivaation puutteeseen lähtevät usein omasta mielestämme, voimme vaikuttaa asiaan mielemme kautta. Nykyään on tarjolla valtava määrä materiaalia itseensä tutustumiseen ja itsensä ”kehittämiseen”. Voit aloittaa esimerkiksi minun Ääni, mieli ja tunne-youtubesoittolistaltani.

Esiintymiskokemukset voivat pitää paloa yllä

Esiintyminen voi lisätä lauluinnostusta. Toki joskus voi käydä päinvastoin. Laulajan kannattaa jo etukäteen asennoitua siten, että negatiivisen palautteen saaminen on mahdollista. Negatiivinen palaute tulisi käsitellä, mutta sen ei pidä antaa vaikuttaa itsetuntoon ja motivaatioon.

Laulajahan joutuu joskus suorastaan taistelemaan siitä, että saa antaa omaa osaamistaan muille. Tai sitten esiintymisissä saattaa joskus tuntua silti, että monet ovat tulleet paikalle vain arvioidakseen sinua. Suosittelen esiintymään ajoittain kiitolliselle yleisölle, esimerkiksi vanhainkotien vanhuksille.

Elämässä on muutakin kuin laulaminen

Hae tasapainoista asennetta laulamiseen. Muista ettei laulutaito tai laulajana menestyminen määritä arvoasi ihmisenä. On muutakin elämää kuin laulaminen ja musiikki. Pidä taukoa. Rentoudu. Ajattele ja tee jotain ihan muuta, on se sitten puutarhanhoitoa, sanaristikoita, piirtämistä, kalastusta…

laulutunnit tampere, laulaja tampere, laulaja, laulunopettaja tampere, laulunopettaja

Ei vois vähempää laulattaa – Laulamisen hurmasta ja tuskasta

Sellaiselle ihmiselle, joka laulamisen ilon on kerran kokenut, sitä ei juuri tarvitse kuvailla tai perustella. On ihmeellistä että kaukaiset esivanhempamme ovat keksineet tavan luoda taidetta elimillä, joita käytetään syömiseen ja hengittämiseen. Kyllähän laulaminen nautinnollista on, selvä se. Oman äänen virtaaminen ja yhtyminen musiikkiin tuntuu vaan niin hyvältä. Jos vielä on tyytyväinen suoritukseensa, niin ach! Laulaessaan karski tai hillitty ihminen saattaa jättää suojakuorensa. Laulaessaan löytää itsestään uusia puolia. Saa olla rauhassa herkkä. Tai villi. Jopa omalaatuinen.

Laulajilla löytyy aina jutun juurta keskenään. Jotkut väittävät että laulajuudesta saa jopa identiteetin. Äänensä löytäneen ihmisen olo voi olla kuin uskoon tulleella!

Elämäni pisin suhde

Kuulostaa kliseeltä, mutta olen laulanut koko ikäni. Perheemme oli musikaalinen ja minuakin kannustettiin laulamaan. Ehkä voisi sanoa, että suhteeni laulamiseen oli puhtaimmillaan lapsena. Kuten niin moni asia on. Puhdasta iloa ilman suorituspaineita. Vaikka minut laitettiinkin laulamaan koulun kevätjuhliin. Tiedän toki ihmisiä, joiden lauluinto vietiin jo lapsena. Laulutunnit aloitin lukioaikana.

Suhteeni laulamisen kanssa on ollut palkitseva, mutta myös haastava. Joskus sitä on vedetty balladeja ja aarioita ihan ekstaasissa, joskus nyyhkitty laulamisen vaikeutta tai kirottu uravalintaa. Laulunopiskelun poukkoileva eteneminen on oma tarinansa, jonka olen kertonut täällä.

Aina ei laulata

Laulamisen autuutta hehkutetaan usein. Harvemmin paljastettu totuus on se, ettei laulua tee aina mieli. Joskus jopa hammaslääkärissä käynti tai veroilmoituksen tekeminen tuntuvat mielenkiintoisemmilta vaihtoehdoilta. Silloin voi olla viisasta ottaa hieman etäisyyttä laulamiseen. Innostus ei välttämättä löydy pakottamalla. Joskus se voi löytyä lempeästi herättelemällä. Laulajalla olisi hyvä olla valmiuksia kohdata laulamiseen ja motivaation puutteeseen liittyvät haasteet. Keinoja motivaation ylläpitämiseen on hyvä pohtia myös.

Maarit Aura, laulunopettaja, laulutunti, laulunopetus, hyvä laulunopettaja, Pakko vetää rutiinilla

Ammattilaisen on vaan laulettava. Hän ei kysele, että mikä fiilis, laulattaako tänään. Työt on tehtävä silloin kun niitä on. Usein laulamiselta ei odotakaan mitään ihmeempiä elämyksiä, vaan käsittää laulamisen olevan työ siinä missä rekan ajaminen, kenkien myyminen tai sairaiden hoitaminen. Kun ei odota mitään, saattaa laulaminen yllättää. Yhtäkkiä tuntee iloa ja kiitollisuutta, kun pystyi auttamaan asiakasta eteenpäin. Tai kun esiintyminen kosketti kuulijoita.

Laulutauko voi olla hyödyksi

Elämässäni on ollut kaksi pidempää kautta, kun ei laulattanut. Pidin välivuoden kesken opintoja Sibelius-Akatemiassa. Toimivan laulutekniikan omaksuminen oli ollut mutkikas polku ja tuntui siltä, että on aika luovuttaa. Se välivuosi oli yksi elämäni parhaita valintojani. Kun ryhdyin taas laulamaan, huomasin että alitajuntani oli työstänyt asioita kaikessa hiljaisuudessa. Vanhat, ei-toimivat lihasmuistumat oli nollaantuneet. Äänihuulet olivat levänneet ja hyväkuntoiset. Laulutekniikka loksahti kohdalleen ”tekemättä mitään”. Receptionistina ja sihteerinä työskennellessäni olin alkanut kaivata laulamista ja päätin suorittaa musiikin maisterin tutkinnon loppuun.

Ei elämä ollut pelkkää auvoa siitäkään eteenpäin. Kaksi vuotta kestäneen musikaaliprojektin päätyttyä valahdin taas motivaatiokuoppaan. En tiennyt mitä haluan elämältä. Tein töitä toimittajana. Tällä kertaa minut nosti ylös laulusuosta youtubeen perustamani laulunopetuskanava, sekä vokologian opinnot. Kanava alkoi kasvattaa suosiotaan kuin vahingossa. Vokologia puolestaan toi kiinnostavia aspekteja äänenkäyttöön. Löysin taas laulamisen riemun.

Kyllähän molempina lauluttomina kausina on ollut sellainen olo, että on vähän eksyksissä.

Muu elämä vaikuttaa laulumotivaatioon

Olen miettinyt, kumpi on laulamisen kannalta suurempi riski: Onnellinen vai onneton parisuhde. Rakastunut saattaa keskittyä vahvasti kumppaniinsa. Tyydytys, jonka on tottunut saamaan laulamisesta, virtaa yks kaks uudesta, ihanasta lähteestä. Muutkin muutokset elämässä saattavat viedä huomion toisaalle. On ihan luonnollista että prioriteetit vaihtelevat.

Onneton ihmissuhde tai muu suru saattaa kirvoittaa ihmisen purkamaan tuntojaan laulaen. Kollektiivisessa tajunnassamme elää käsitys melankolisesta muusikosta, joka ammentaa kokemistaan vaikeuksista. Toisaalta elämän haasteet ja menetykset saattaa vetää jonkun niin syvälle masennukseen, ettei voisi vähempää laulattaa. Reagoimme yksilöllisesti iloihin ja suruihin ja samankin henkilöt reaktiot voivat vaihdella eri aikoina.

Et ole ainoa

Kokemukseni ovat auttaneet minua ymmärtämään laulamisen ja ihmismielen omalaatuista kytköstä. Minun on helppo samaistua laulunoppilaisiin, jotka pähkäilevät sisäisiä kysymyksiä laulamisen pakosta ja tuskasta.

Mielestäni ammattiin tähtäävissä lauluopinnoissa olisi hyvä kohdata avoimesti kysymys siitä, ettei laulaminen ole aina kivaa. Mitä silloin tehdään?

Jotain mystistä laulamisessa vaan on. Jotain mikä ottaa välikappaleen valtaansa aina uudestaan ja uudestaan. Sinä et valitse laulamista vaan laulaminen valitsee sinut.

 

 

Mikä laulamisessa mietityttää

Mitä ihmiset laulutunnilta hakevat?

Järjestin taannoin somessa kilpailun. Kilpailun osallistumisohjeena oli vastaaminen seuraaviin kysymyksiin:

-Millaisia ääniharjoituksia haluaisit tehdä kanssani?

-Millaisiin laulullisiin haasteisiin haluaisit neuvoja?

-Mihin suuntaan haluaisit ääntäsi kehittää?

Kilpailun palkinto on ilmainen sisäänpääsy Ääniharjoitus päivässä-verkkopalveluun, jonka avaan 1.4. Palvelun idea on tehdä ääniharjoituspäivässä kuukauden ajan. Laulaja saa näin haltuunsa 30 ääniharjoitusta ohjeineen ja perusteluineen.

Kyselyn avulla kartoitin, millaisia ääniharjoituksia verkkopalvelussa kannattaisi käydä läpi. Halusin myös verrata, kuinka vastaukset täsmäävät niiden syiden kanssa, joiden vuoksi ihmiset hakeutuvat laulunopetukseen, ja kuinka he haluavat laulutunneilla ääntään kehittää.

Mikä ihmiset vetää laulutunneille?

Oma käsitykseni on, että korkeiden äänien vaivaton laulaminen, voimakkuuden kehittäminen, ja äänialan laajentaminen ovat yleisimpiä syitä hakeutua asiakkaakseni. Monet mainitsevat syiksi tulla laulutunnille erilaiset kehon jännitykset, sekä pelon laulamista ja esiintymistä kohtaan.

Pieni kyselyni täsmäsi melko tarkasti kokemusteni kanssa. Lupaan, että teemme Ääniharjoitus  päivässä-palvelussa harjoituksia eniten mietityttäviin kysymyksiin. Haemme ääneen voimaa ja ylä-ääniin sointia ja vaivattomuutta!

Julkaisin yhden videon palvelusta. Aihe on valittu kyselyn vastaajien intressit huomioiden.

Kyselyn tulokset

Numero osoittaa kuinka monta kertaa seuraavat vastaukset mainittiin.

Mitä laulamisen osa-alueita ihmiset haluavat kehittää tai mihin haasteeseen he haluavat tehdä ääniharjoituksia

Korkeat äänet = 7

Äänen voima = 5

Matalat äänet = 4

Särö = 4

Äänialan laajentaminen = 3

Voimaa alaääniin = 2

Rekisterin vaihto = 2

Ilman riittäminen, jaksaminen 2

Äänen kestävyys 2

Apua yleisesti laulun opiskeluun 2

Yksittäisiä vastauksia

Oikeaoppisesti laulaminen

Oman äänialan / sävellajien löytäminen

Hengitystekniikka kuntoon

Vire

Tuki

Vibrato

Tunnetilojen välittäminen äänellä

Äänen rasittuminen ja kiristyminen ongelmana

Saada uusia harjoituksia ja tietoa

Hengitys ja esiintymisjännitys

Esiintymisjännitys

Jokainen joku on jännittänyt esiintymistä, tietää mitä hengitykselle tuppaa käymään. Kehon jännittyessä syvähengitys on hankalaa ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Näin ollen äänielimistö ei pääse toimimaan kunnolla. Äänestä voi tulla kireä tai heikko. Ilmanpainetta on vaikea hallita. Ilma loppuu kesken fraasien ja fraseeraus tökkii. Vaikka olisimme harjoitelleet esiintymisen timanttiseksi, saatamme alisuoriutua. Mistä tämä johtuu?

Hengitys stressaavassa tilanteessa

Joskus mielemme tulkitsee tilanteen uhkaavaksi. Näin voi käydä esiintyessä. Hätä, suru, pelko ja muut haastavat tunteet suistavat hengityksen epätasapainoon ja ajavat elimistön hälytystilaan. Stressaavassa tilanteessa saatamme mm. yli-tai alihengittää, pidättää hengitystä, nieleskellä tai rykiä. Hengitys valmistaa kehoa taisteluun, pakoon tai jähmettymiseen.

Tätä sanotaan taistele tai pakene -reaktioksi. Taustalla on pitkälti hermoston toiminta, vagus-hermolla on tässä tärkeä osa.

Tämän kehän katkaisemiseen on kuitenkin työvälineitä, ja paras niistä on rauhallinen syvähengitys. Syvähengityksellä voimme rauhoittaa itseämme stressaavassa tilanteessa. Kerron kuinka se tehdään, kuten myös puhun lisää mm. taistele ja pakene-reaktiosta sekä vagus-hermon toiminnasta Maarit Auran hengityskurssilla.

Tlaulunopetus, verkkokoulutus, verkkovalmennus, hengitysunteet kehossa

Sanotaan, että tunteet voi varastoitua kehoon. Voi olla, että elämän aikana koetut pettymykset ja traumat on patoutuneet kehoomme. Jännitykset saattavat estää syvähengityksen toteutumisen ihan tavallisessa tilanteessa arjen keskellä.

Kun sitten löytämme syvähengityksen, patoutuneita tunteita voi alkaa purkautua. Kannattaa harkita, olisiko tällaisessa tilanteessa ystävän tai ammattilaisen tuki tarpeen.

Hengitys ilmaisun apuvälineenä

Esiintymisjännitys ei ole pelkästään huono asia. Esiintymisjännityksenkin voi kanavoida ilmaisuun. Tässäkin on tärkeä tehtävä hengityksellä. Lisää aiheesta Hengityskurssilla.

Mieli ja keho ovat yhteydessä. Olemme psykofyysisiä olentoja. Emme voi irrottaa ääni-instrumenttia mielestämme ja tunnemaailmastamme.

laulunopetus, äänenhuolto

 

Tukeeko hengityksesi äänenkäyttöä?

Jännitykset syvähengityksen tukkona

Loppuuko ilma kesken fraasin? Tuntuuko hengittäminen vaivalliselta ja raskaalta? Monet meistä hengittävät tavalla, joka ei tue äänenkäyttöä. Jännitykset ja virheasennot voivat estää syvähengityksen toteutumista. Jännitykset esimerkiksi hartioissa, leuassa tai vatsalihaksissa ovat yleisiä. Kun keho on jännittynyt, syvähengitys ei toteutu. Pallea ei pääse laskeutumaan ja keuhkot ei täyty pohjasta saakka. Kun hengitys on puutteellista, saatamme rekrytoida hommaan turhan paljon apuhengityslihaksia. Äänentuotto muuttuu kireäksi ja vaivalloiseksi.

Hyvä hengitystapa on vaivaton, miellyttävä ja äänetön

On mahdollista oppia parempi hengitystapa. Tavoitteena on äänetön, vaivaton, mukavan tuntuinen hengitys. Ilmaa ei tarvitse imeä tai haukkoa sisään. Syvähengityksessä pallea laskeutuu, kyljet, selkä ja vatsa laajenevat.

Mikä on hengitystuki?

Syvähengitys on myös ääntöhengityksen perusta. Varsinkin laulajat, mutta myös puhujat tarvitsevat kykyä hallita ilmanpainetta. Kun ilmanpaine on tasainen, myös fraasit ovat tasaisia. Ilmanpaineen kontrollointia sisäänhengityslihaksia aktivoimalla sanotaan hengitystueksi.

Tein osana väitöskirjaa laulupedagogeille suunnatun kyselytutkimuksen. Kysyin heiltä kolmea heidän mielestään tärkeintä laulupedagogista käsitettä. Hengitystuki nousi selkeästi esiin tärkeimpänä laulupedagogisena. Vastaajista 54% valitsi sen tärkeimmäksi, ja yhteensä 70%  valitsi sen kolmen tärkeimmän käsitteen joukkoon. Hengitystuki oli ylimoimainen! Lue lisää!

laulutunnit tampere, laulaja tampere, laulaja, laulunopettaja tampere, laulunopettaja

Äänielimistön osat toimivat yhteydessä

Äänielimistössä ajatellaan olevan kolme osaa: ääni saa energian keuhkoista tulevasta ilmavirrasta, ääni syntyy äänihuulissa, ja sointi ja artikulaatio muodostuvat ääntöväylässä. Ilmanpaineen ja äänihuulisulun vuorovaikutusta sanotaan ääntöbalanssiksi. Kun tämä vuorovaikutus on kunnossa, äänemme on tiivis, soiva, kantava.

Turvallista oppimista ammattilaisen kanssa

Hengityksen opiskeluun liittyy myös ”vaaroja”. Kun ihminen keskittyy hengittämiseen, hän saattaa alkaa suorittaa sitä. Laulaja tai puhuja pyrkii imemään ilmaa sisään mahdollisimman paljon. Hän kuvittelee, että mahdollisimman suuren ilmamäärän käyttäminen on yhtä kuin hengitystuki. ”Ihmisääni ei ole puhallinsoitin” heitän usein leikillisesti. Em. syystä johtuen jotkut laulunopettajat välttelevät kokonaan hengityksestä puhumista.

Olen juuri julkaissut hengityskurssin puhujille ja laulajille! Kurssilla kerron tarkemmin hengitys- ja äänielimistön toiminnasta ja valotan optimaalista hengitystapaa levon, puheen ja laulun aikana. Kurssilla tehdään lukuisia hengitysharjoituksia, ja käydään läpi erilaisia asentoja, liikkeitä ja mielikuvia, joiden avulla hengittäminen saattaa helpottua.

Kurssin muita aiheita ovat mm.

-Ryhti ja rento aktiivisuus

-Hengitys ja tunteet

-Hengitykseen liittyvät väärinkäsitykset ja virheelliset tavat

-Ylihengittäminen ja alihengittäminen,

-Hengitys ja läsnäolo

-Esiintymisjännityksen helpottaminen hengitystä käyttäen

 

Pysy kuulolla!

Epävireisyyden yleisiä syitä

Mikä epävireisyyttä voi aiheuttaa?

Syitä on monia, ja ongelmaan voi liittyä monta tekijää.

Laulutekniset syyt:

Hyvä laulutekniikka edesauttaa vireessä pysymistä. Laulutekniikkaan liittyy monta tekijää, mutta nostan esiin muutaman.

Äänihuulet: Äänihuulten toiminta on hienomekaniikkaa. Äänihuulten tulee toimia tiettyyn sävelkorkeuteen soveltuvalla tavalla. Joillakin ihmisillä tämä on pitkälti hallussa luonnostaan, mutta useimmilla se vaatii harjoitusta.

Ääntöväyläasetukset ja sointi: Vireessä laulaminen liittyy akustiikkaan, kuten jo aiemmin mainitsin. Äänen perustaajuuden lisäksi myös ylä-sävelet, tai lauluäänestä puhuttaessa formantit, vaikuttavat kuulokuvaan. Tietyt ääntöväyläasetukset lisäävät formantteja spektrin yläpäässä, jotkut alapäässä. Esimerkiksi hymy lisää äänen kirkkautta ja huulten pitäminen suppeina, kielen painaminen taakse nieluun tai kurkunpään painaminen alas lisäävät tummuutta. Joskus ”takainen” äänenkäyttötapa voi lisätä ääneen tummuutta niin paljon, että ääni kuulostaa alavireiseltä. Vastaavasti ”eteentyönnetty” laulutapa saattaa aiheuttaa vaikutelman ylävireisyydestä.

Hengitystuki ja ilmanpaine: Hengitystuella kontrolloidaan ilmanpainetta. Ylävireisyys voi johtua liian kovasta ilmanpaineesta, joka erityisesti äänen ala-tai keski-alueella vie hallinnan äänestä, ja äänenkäytöstä tulee ylä-vireistä. Ääni saattaa pompsahtaa ulos sävellajista! Toisaalta hyvin passiivinen tapa laulaa voi aiheuttaa sen, ettei henkilö tavoita ylä-ääniä. Ääntöbalanssi eli ilmanpaineen ja äänihuulisulun suhde on opeteltavissa pätevän opettajan avulla.

Fraseeraukseen liittyvä epätarkkuus, esim. niekut fraasien tai sanojen alussa tai lopussa voi aiheuttaa vaikutelman epävireisyydestä. Joihinkin musiikkityyleihin tämä suorastaan kuuluu. Kuvittele Irwinin Rentun ruusua selkeästi ja puhtaasti laulettuna. Levoton vibrato voi aikaansaada myös vaikutelman epävireisyydestä.

Kaikki nämä laulutekniset seikat vaativat ohjausta. Ne painuvat lihasmuistiin pikkuhiljaa. Lisätietoa ääntöväylästä ja äänihuulista saat Laajenna äänialaasi- tai Suomipopin naiset-verkkokursseilla.

Terveyteen liittyvät syyt

Äänihuulet voivat olla turvonneet flunssan tai jonkin muun syyn takia takia. Äänen sävy voi olla erityisen tumma tai ääni voi olla käheä, eikä esimerkiksi ylä-ääniä ole helppo tavoittaa. Flunssa, korvatulehdus tai muu terveydellinen syy voi muuttaa omaa tunnetta laulamisesta ja kuulokuvaa omasta äänestä.

Harjaantumattomuus

Henkilöllä on musikaalisuutta mutta vähäisesti kokemusta laulamisesta. Hän ei luota itseensä ja kykyynsä tuottaa puhdasta ääntä. Yleensä ongelma ratkeaa laulunopiskelulla ja harjoittelulla.

Psyykkiset syyt

Psyykkiset syyt ovat merkittävä epävireisyyden aiheuttaja. Nostaisin yhdeksi suureksi syyksi jännittämisen. Jotkut laulajat ovat hyvin perfektionistisia. Usein itseään ruoskivat laulajat ovat kuitenkin todella taitavia. Tällaisessa tapauksessa vireen vahtiminen ei yleensä ainakaan paranna sitä, vaan laulaja voisi unohtaa koko asian. Etenkin harjoitellessa kannattaa hyväksyä epätäydellisyys ja keskeneräisyys. Jos havaitset oman epävireisyytesi, onnittele itseäsi. Sävelkorkeuksien erottelukykysi toimii!

Keskittymisen puute

Vireessä laulaminen vaatii keskittymistä, varsinkin jos se ei ole vielä tiukasti lihasmuistissa. Keskittymistä voi verottaa esimerkiksi esiintymis- tai harjoitustilanteen monet tekijät.

Epäsopiva sävellaji

Varsinkin kokematon laulaja saattaa valita itselleen joko turhan korkean tai matalan sävellajin. Moni aloittelija ei edes tiedä sävellaji-käsitettä, eikä ymmärrä, että kappaletta ei ole pakko laulaa originaalikorkeudelta esimerkiksi karaokessa. Tilanteessa jossa esimerkiksi ylä-alue on taitoihin nähden turhan korkea, saattaa laulusta tulla alavireistä, tai laulaja saattaa laulaa korkean kohdan jostain matalampaa (mikä ei aina ole siististi oktaavia alempaa, vaan jostain välimaastosta).

Olosuhteisiin tai tilanteeseen liittyvät syyt

Laulamista on vaikea hallita tilanteessa, jossa laulaja ei kuule orkesteria, taustamusiikkia, tai omaa ääntään riittävän hyvin.

Edellämainitut syyt liittyvät usein yhteen. Mikäli haluat parantaa virettäsi, voisitte laulunopettajasi kanssa pohtia, mistä ongelmat vireestä johtuvat. Olet tervetullut laulutunnilleni! Muualla kuin Tampereella asuvat voivat kokeilla skype-laulutuntia, joka on tarjouksessa tammikuun ajan.