Äänen feminisointi

Transnaisten sukupuolenkorjausprosessiin kuuluu usein toive feminiinisen äänen saavuttamisesta. Äänen feminisointi (voice feminization) tarkoittaa sitä, että transnaisen äänenkäyttöä ja puheilmaisua kehitetään vastaamaan naissukupuolisille ominaista puhetta. Ensisijainen hoito äänen feminisoimiseksi on puheterapia. Äänihuulia voidaan kuitenkin myös lyhentää tai kiristää. Voit lukea lisää kirurgisesta hoidosta esimerkiksi Duodecimistä. 

Ääni on osa identiteettiä

Puheääni antaa meistä monenlaista tietoa kuulijalle. Tutkimuksissa on havaittu, että kuulija voi määrittää äänen perusteella puhujan iän, sukupuolen ja mahdollisesti jopa seksuaalisen suuntautumisen. Naisten ja miesten äänten on havaittu eroavan toisistaan perustaajuuden, äänenlaadun, resonanssin ja intonaation osilta. Naisen ääni saatetaan mieltää korkeammaksi, vaaleammaksi, pehmeämmäksi, ilmavammaksi ja liikkuvammaksi kuin miehen matala, tiivis ääni.

Ääni on tärkeä ilmaisun väline ja oleellinen osa identiteettiä. Ääni-identiteetti voi olla hyvinkin herkkä ja intiimi aihe. Äänidysforialla tarkoitetaan koetun sukupuolen ja äänen keskinäistä ristiriitaa. Koetun naissukupuolen kanssa yhteensopivan äänen on havaittu lisäävän transnaisen hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, ja helpottavan sosiaalisia tilanteita. Lukemieni lähteiden mukaan kaikki transsukupuoliset eivät kuitenkaan halua muuttaa ääntään ja ääni-ilmaisuaan tai eivät hae siihen ammattiapua.

Äänihuulet ja perustaajuus

Puhekorkeus vaikuttaa kuulijan hahmotukseen puhujan sukupuolesta. Äänen sävelkorkeusvaihteluista vastaavat äänihuulet ja niiden pituusvenytys. Fonaatiotaajuus kertoo, kuinka tiheästi äänihuulet lähentyvät ja loitontuvat. Suurikokoinen kappale värähtelee pienikokoista hitaammin, jolloin lopputuloksena on matala ääni. Miehillä on keskimäärin suuremmat äänihuulet ja matalampi puhekorkeus kuin naisilla. Hormonihoidot suurentavat transmiehen äänihuulia, mutta transnaisilla vastaavaa fysiologista muutosta ei tapahdu.

Sopivan puhekorkeuden löytäminen

Kun puhekorkeus on sopiva, ääni on todennäköisemmin soiva ja kantava. Puhujan on mahdollista toteuttaa luontevia painotuksia ja sävelkulkuja, kuten suomenkieleen kuuluva puhejaksojen päättäminen laskevalla sävelkululla. Pysyvästi liian korkea puheääni voi rasittaa äänielimistöä ja olla riskitekijä ääniongelmien syntymiselle.

Transnaisten puhekorkeustavoitteen ajatellaan olevan 150 – 185 Hz (noin pieni d – fis). Transnaisen äänen perustaajuutta voidaan ääniterapian avulla nostaa n. 30–40 hertsiä. Puhekorkeuden kehittämisen apuna voidaan käyttää äänenkorkeutta mittaavia sovelluksia, pianoa tai muuta soitinta.

Naiseus ja ääni-ideaali

Jokainen on vapaa pohtimaan ääni-ideaaliaan ja hakemaan itselleen mieluisaa ääni-ilmaisua. Oma anatominen rakenne kannattaa kuitenkin huomioida. On hyvä tunnustella, millainen puhekorkeus itselle istuu. Mikäli kyseessä on puhuja, jolla on suuret äänihuulet ja pitkä ääntöväylä, tavoitteeksi ei kenties kannata ottaa tyttömäisen korkeaa puheääntä.

Omasta mielestäni yhtä ainoaa, oikeaa ”naisen ääntä” ei ole olemassa. Kun kuuntelemme puhujia, havaitsemme että naisilla on keskenään hyvin erilaisia ääniä. Elämmehän maailmassa, jossa feminiinisyyden ja maskuliinisuuden tiukasti rajatut määritelmät ovat alkaneet horjua ja yksilöllisille valinnoille on enemmän tilaa. Suomalaisten naisten ääni on keskimäärin matalahko, mutta Laukkasen ja Waaramaan 2020 tutkimuksen mukaan nuorten naispuhujien sävelkorkeus on kääntynyt pitkästä aikaa nousuun.

Äänen feminisointi, transääni, äänivalmentaja

Äänensävyn kehittäminen

Äänenlaadulla ja äänensävyllä on tärkeä rooli sukupuolen hahmotuksen kannalta. Äänihuulisululla voidaan vaikuttaa äänelliseen vaikutelmaan sukupuolesta. Voidaan ajatella, että miehekkäässä äänessä on tiiviimpi adduktio kuin naisellisessa äänessä. Miehekkäässä puheessa on kenties käytössä suurempi äänihuulimassa. Naisen ääni saatetaan mieltää miehen ääntä pehmeämmäksi ja herkemmäksi.

Äänifysiologiaa tuntematon saattaa sekoittaa M2-mekanismilla / falsettirekisterissä puhumisen ääntöväylän resonanssien avulla saavutettuun vaaleansävyiseen ääneen. Naisilla on keskimäärin lyhyempi ääntöväylä kuin miehillä, mistä johtuen naispuhujan formantit sijoittuvat keskimäärin korkeammille taajuuksille kuin miespuhujan. Resonanssipiirteiden muokkaaminen on tärkeä äänen feminisoinnin osa-alue. Resonansseihin vaikutetaan ääntöväyläasetuksilla.

Artikulaatio, painotukset ja ei-sanallinen viestintä

Tutkimusten mukaan sävelkorkeuden vaihtelu, äänenvoimakkuus, artikulaatio ja ei-sanallinen viestintä liittyvät vaikutelmaan puhujan sukupuolesta. Naisten on havaittu artikuloivan keskimäärin miehiä selkeämmin. Puhujat, joilla on enemmän nousevaa intonaatiota ja suurempaa sävelkorkeuden vaihtelua puheessaan, on tutkimuksissa oletettu naisiksi. Ei-sanalliseen viestintään lasketaan mm. ilmeet, eleet, asento, tilankäyttö ja välimatka. Feminiiniselle viestinnälle on joissakin yhteyksissä katsottu ominaiseksi mm. runsas elehtiminen, monipuoliset ilmeet, hymyily ja keskustelukumppanin eleiden peilaaminen.

Tiedostamalla kohti toivottua ääntä

Kenellekään ei ole haitaksi tulla tietoiseksi omasta äänestään. On eduksi ymmärtää äänentuoton muutama perusmekanismi ja oppia huoltamaan ääntään. Samaa tietoiseksi tulemista tarvitaan myös äänen muokkaamisessa osana sukupuolenkorjausprosessia. Olen huomannut, etteivät transpuhujat ole yhtenäinen ryhmä. Jokaisella on omanlaisensa ääni, omat haasteensa ja oma ääni-ideaalinsa. Joissakin tapauksissa on ratkaistava myös muita, kenties vuosia aiemmin kehittyneitä äänen toiminnallisia haasteita, jotka eivät välttämättä suoraan liity sukupuolenkorjausprosessiin.

Milloin äänivalmentajalle

Kehotan jokaista sukupuolenkorjaajaa selvittämään mahdollisuutensa saada puheterapeutin tarjoamia palveluita. On melko tyypillistä, että äänivalmentajan pakeille tullaan kun puheterapiat on käytetty, mutta äänen kehittämistä halutaan jatkaa. Äänivalmentaja-laulunopettaja on erityisen hyvä valinta, mikäli haluat sisällyttää äänivalmennukseen myös laulamisen.

Autan mielelläni monenlaisia asiakkaita heidän haasteissaan. Feminisoinnin kaltaisen mekanismin tuntemisesta voi olla hyötyä myös cis-naiselle, joka haluaa muokata möreää ääntään naisellisemmaksi tai miehille, jotka jossakin yhteydessä tarvitsevat naisellista ääntä (esimerkiksi miesnäyttelijät). On luonnollisesti muistettava, että ”arkiääni” on eri asia kuin roolihahmot, joita esitetään kenties muutamia minuutteja. Päivittäisen äänenkäyttötavan on oltava ergonominen ja turvallinen.

Lähteitä aiheeseen

Adler, R. K., Hirsch, S., & Pickering, J. (2019). Voice and communication therapy for the transgender/gender diverse client : a comprehensive clinical guide (Third edition.). Plural Publishing, Inc.

Asikainen, M.(2017). MATKALLA MINUKSI:
TRANSNAISTEN KOKEMUKSIA ÄÄNEN FEMINISAATION ROOLISTA SUKUPUOLENKORJAUSPROSESSISSA JA ÄÄNESTÄ JOKAPÄIVÄISEEN ELÄMÄÄN VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ, Oulun yliopisto.

Chaloner, J. (2000). The voice of the transsexual. Teoksessa M. Freeman ja M. Fawkus (toim.), Voice disorders and their management (s. 245–267). Lontoo: Whurr Publishers.

Dacakis, G., Oates, J., & Douglas, J. (2012). Beyond voice: perceptions of gender in male-to-female transsexuals. Current Opinion in Otolaryngology & Head and Neck Surgery20(3), 165–170. https://doi.org/10.1097/MOO.0b013e3283530f85

Davies, S., & Goldberg, J. (2006). Transgender Speech Feminization/Masculinization: Suggested Guidelines for BC Clinicians. Canadian Rainbow Health Coalition.

Davies, S., Papp, V. G., & Antoni, C. (2015). Voice and Communication Change for Gender Nonconforming Individuals: Giving Voice to the Person Inside. The International Journal of Transgenderism16(3), 117–159. https://doi.org/10.1080/15532739.2015.1075931

de Bruin, M. ., Coerts, M. ., & Greven, A. . (2000). Speech Therapy in the Management of Male-to-Female Transsexuals. Folia Phoniatrica et Logopaedica52(5), 220–227. https://doi.org/10.1159/000021537

Dhejne, C., Van Vlerken, R., Heylens, G., & Arcelus, J. (2016). Mental health and gender dysphoria: A review of the literature. International Review of Psychiatry (Abingdon, England)28(1), 44–57. https://doi.org/10.3109/09540261.2015.1115753

Gelfer, M. P., & Tice, R. M. (2013). Perceptual and Acoustic Outcomes of Voice Therapy for Male-to-Female Transgender Individuals Immediately After Therapy and 15 Months Later. Journal of Voice27(3), 335–347. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2012.07.009

Gelfer, M. P., & Van Dong, B. R. (2013). A Preliminary Study on the Use of Vocal Function Exercises to Improve Voice in Male-to-Female Transgender Clients. Journal of Voice27(3), 321–334. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2012.07.008

Hancock, A. B. (2016). An ICF Perspective on Voice-related Quality of Life of American Transgender Women. Journal of Voice31(1), 115.e1–115.e8. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2016.03.013

Hancock, A. B., Krissinger, J., & Owen, K. (2011). Voice Perceptions and Quality of Life of Transgender People. Journal of Voice25(5), 553–558. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2010.07.013

Heikkilä, T. (2018) https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/12/10/aanen-tyostaminen-on-tarkea-osa-sukupuolen-korjaamista/

Hillenbrand, J. M., & Clark, M. J. (2009). The role of f0 and formant frequencies in distinguishing the voices of men and women. Attention, Perception & Psychophysics71(5), 1150–1166. https://doi.org/10.3758/APP.71.5.1150

Holma, J., & Rontu, K. (2020). Transnaisten omatoiminen ääniharjoittelu ennen puheterapian alkamista.

Holmberg, E. B., Oates, J., Dacakis, G., & Grant, C. (2010). Phonetograms, Aerodynamic Measurements, Self-Evaluations, and Auditory Perceptual Ratings of Male-to-Female Transsexual Voice. Journal of Voice24(5), 511–522. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2009.02.002

Laukkanen, A.-M., & Waaramaa, T. (2020). Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle. Puhe Ja Kieli2, 123–134. https://doi.org/10.23997/pk.97221

Leung, Y., Oates, J., & Chan, S. P. (2018). Voice, Articulation, and Prosody Contribute to Listener Perceptions of Speaker Gender: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Speech, Language, and Hearing Research61(2), 266–297. https://doi.org/10.1044/2017_JSLHR-S-17-0067

McNeill, E. J. (2007). Perception of voice in the transgender client. Clinical Otolaryngology32(3), 231–231. https://doi.org/10.1111/j.1365-2273.2007.01419_12.x

Mészáros, K., Csokonai Vitéz, L., Szabolcs, I., Góth, M., Kovács, L., Görömbei, Z., & Hacki, T. (2005). Efficacy of Conservative Voice Treatment in Male-to-Female Transsexuals. Folia Phoniatrica et Logopaedica57(2), 111–118. https://doi.org/10.1159/000083572

Sellman, J., & Rihkanen, H. (2015). Transsukupuolisten äänen hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 131(4), 392–395.

 

Verryttely valmistaa kehon äänentuottoon

Suosittelen kehon lämmittelyä ennen vaativaa äänentuottoa, kuten laulamista tai pitkäkestoista puherupeamaa. Verryttelyllä on useita suotuisia vaikutuksia.

Lihakset lämpiävät

Verenkierto kudoksissa vilkastuu ja kudosten lämpötila kohoaa. Lihakset lämpenevät ja lihasten suorituskyky paranee. Kudosvaurioriski pienenee. Verryttely on erityisen tärkeää, mikäli äänelliseen suoritukseen liittyy liikettä, esimerkkinä musiikkiteatteri.

Päästä kehoon

Monet meistä tuijottavat päivät pitkät tietokoneen tai kännykän ruutua. Nykyihminen elää usein päässään. Verryttelyn avulla on mahdollista palauttaa itsensä keholliseen läsnäoloon. Laulamiseen ja esiintymiseen tarvitaan tietty aktiivisuustila. Lämmittelyn avulla sopiva energiataso löytyy helpommin.

Jumit pois

Monilla meistä on jännityksiä kehossa. Yleisimmin jännityksiä on hartioissa ja niskassa. Jännitykset voivat haitata äänentuottoa. Verryttely avulla voidaan pyrkiä avaamaan näitä jumeja.

Kehollinen lämmittely kulkee käsikädessä äänenlämmittelyn kanssa. Olen julkaissut youtubekanavallani useita äänenlämmittelyvideoita. Mikäli jännityksiä ilmenee kurkunpään alueella, leuassa, kielessä tai kasvoissa, suosittelen rentoutusta ja lämmittelyä näille alueille.

Esiintymisjännityksen lievitys

Olen vuosien varrella ollut tekemisissä lukuisten laulajien ja näyttelijöiden kanssa ja nähnyt hyvin erilaisia valmistautumistapoja esiintymiseen. Jotkut meditoivat, jotkut hyppivät haaraperushyppyjä, toiset istuvat kahvilassa turisemassa lavalle nousuun saakka. Ammattiesiintyjillä on omat tapansa kohdata esiintymisjännitys. Monet kokevat, että liike lievittää esiintymisjännitystä ja purkaa stressiä. Kokeile siis näitä liikesarjoja ennen esiintymistä.

Hyvä asento

Verryttelyn ohessa voi etsiä sopivaa asentoa ja ryhtiä. Hyvässä ryhdissä:

-Jalkapohjat ovat tukevasti maassa

-Paino on tasaisesti molemmilla jaloilla

-Polvet joustavat

-Lantio tukee ylävartaloa

-Selkä on suora

-Hartiat ovat alhaalla

-Niska on pitkä

-Leuka on rento

Asento on elastinen, ryhdikäs mutta rento!

äänenlämmittely, kehon lämmittely, läänenavaus,

 

Älä kailota! – Satuttavat kommentit ja häpeän kehä

Monet tulevat laulutunnille tai äänivalmennukseen häpeissään. Yleisin syy asiakkaiden äänelliseen häpeään on se, että heidän ääntään, laulamistaan tai puhetapaansa on kritisoitu. Jopa yksittäinen kommentti on saattanut jäädä painamaan mieltä vuosikausiksi. Negatiiviset arviot tai ajattelemattomat sutkaukset ovat saattaneet saada ihmisen uskomaan, että hänen äänensä on jotenkin viallinen tai epämiellyttävä.

Makuasiat eivät ole totuuksia

Ikävän kommentin on saattanut esittää sukulainen, ystävä, tuttava tai kenties karaoken känninen besserwisser. Kommentointiin on saatettu altistua verkossa. Puheelle tai laulamiselle naureskelu on saattanut olla jopa osa laajempaa kiusaamista. Yleinen tilanne, jossa lamauttava arvio on annettu, on koulun laulukoe.

Arvostelijat ovat harvoin olleet ääniammattilaisia. On tärkeää muistaa, että kommentit edustavat heidän rajoittuneita näkemyksiään. Joskus töksäyttelijät ovat tarkoittaneet hyvää mutta eivät ole osanneet toimia viisaasti. Joillakin kommentoijilla on ketunhäntä kainalossa. He saattavat esimerkiksi pyrkiä vaientamaan ihmisen. Syytä voimme vain arvailla. Tunnelmat voivat välittyä myös sanattomasti. ”Meillä oli kotona vaitelias, hyssyttelevä ilmapiiri” kertoi asiakas, joka oli väsynyt puhumaan vaimealla, heikolla äänellä.

Häpeästä rohkeuteen

Moni tulee laulutunnille tai äänivalmennukseen voittamaan itsensä ja selättämään ääneen liittyvät vaikeat tunteensa. Jotkut haluavat kokeilla laulamista toisen ihmisen kuullen. Ammattilaisen avustuksella ihminen saattaa ymmärtää, että kommentit olivat perättömiä tai vähintäänkin liioiteltuja. Hän oivaltaa, ettei hänen ääntään olisi saanut arvostella. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä toiselta innostusta laulamiseen tai rohkeutta puhumiseen! Olen ylpeä asiakkaistani, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista.

Mielen ja kehon yhteys

Ääni on herkkä, intiimi instrumentti.  Haastavat tunteet saattavat vaikeuttaa äänenkäyttöä. Tuolloin negatiivinen kommentti alkaa ikään kuin toteuttaa itseään.  Mikäli äänenkäyttö on lukkiutunut, on hyvä tietää, että tarjolla on ammattilaisen apua. Olen asiakkaan suhteen erityisen hienotunteinen ja kannustava, mikäli hän kertoo haastavista tunteistaan. En ikinä pyydä asiakasta laulamaan suorilta käsin, vaan aluksi jutellaan, verrytellään ja tuotetaan ei-laulullisia ääniä. Minä voin äännellä ja laulaa asiakkaan mukana, jos hän haluaa. Tarkkailen myös sanattomia viestejä ja asiakkaan äänellistä rohkeutta.

On hyvä muistaa, ettei haastavat tunteet ole ”pahoja”. Niitä ei tarvitse kieltää, piilottaa tai työntää pois, vaan niitä voi käyttää ihmisenä kasvamisen välineenä. Katso hengitysharjoitus haastavien tunteiden käsittelyyn.

Pitkällä olevat laulajat kohtaavat arvostelua

Olen itse käynyt läpi pitkän musiikkiopisto-, konservatorio- ja korkeakoulupolun. Tutuksi ovat tulleet tutkinnot, koelaulut ja muut tilanteet, joissa ollaan raadin arvioitavana. Raadin kommentit voivat joissakin tapauksissa satuttaa laulunopiskelijaa. Altistuminen kritiikkiin kasvaa, mitä pidemmälle kohti ammattilaisuutta mennään. Palautetta tulisi mielestäni antaa rakentavasti jokaisella tasolla.

Kun ääniammattilainen kommentoi negatiivisesti

Ikävältä tuntuvaa palautetta saattaa saada myös ääniammattilaiselta, kuten laulunopettajalta, puheterapeutilta tai äänivalmentajalta. Asia ei ole aivan mustavalkoinen. Arviointi kuuluu ääniammattilaisen työnkuvaan. Joissakin tapauksissa asiakas saattaa tulkita väärin ääniammattilaisen sanat tai loukkaantua sanoista, jotka ammattilaisen oli pakko lausua. Toisaalta olen nähnyt myös asiatonta käytöstä ääniammattilaisten taholta. Esimerkiksi, olen kohdannut laulukursseilla opettajia, joiden opetusmetodiin kuuluu ottaa laulajalta ”turhat luulot pois”. Uskon ja toivon, että kyykyttämiseen perustuvat menetelmät karsiutuvat pois, kun ihmiset alkavat vaatia laatua maksamansa rahan vastineeksi. Yhteiskunnan ilmapiiri on muuttumassa avoimemmaksi. Asiaton tai epätasapuolinen käytös tuodaan entistä herkemmin esiin alalla kuin alalla.

Kenelle annat vallan kommentoida?

Kenelle annat vallan arvioida äänenkäyttöäsi? Ammattilaisella on paremmat edellytykset pätevän, objektiivisen arvion antamiseen, kuin vaikkapa netin keskusteluryhmän jäsenillä. Ammattilaisella on myös motivaatio tehdä asia perusteellisesti maksun saatuaan, sekä velvollisuus toteuttaa palvelu, joka on hintansa väärti.

Monet asiakkaat saapuvat tunnille tai ostavat verkkopalvelun nimenomaisesti saadakseen asiantuntevan palautteen. Jotkut esittävät erityisen painokkaan pyynnön – He haluavat minun kertovan ajatukseni heitä säästelemättä.  Minulle ihmisäänen haasteiden ratkominen on työ, johon koen paloa. Olen iloinen, jos voin olla avuksi!

Arvion antajan vastuu

Palautteen antaminen on yksi osa kouluttajan ammattitaitoa. Äänen arviointiin sisältyy valtava vastuu. Palautteen antajan täytyy sen tason asiantuntija, että hänen antamansa arvio johtaa asiakasta oikeaan suuntaan. Haasteiden esiin nostamisen rinnalla kiitetään vahvuuksista. Arvioidaan asiaa, ei ihmistä.  Arvioitaessa annetaan työkaluja äänenkäytön kehittämiseen. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä tai kommentoida saamaansa palautetta. Tällainen kommunikointi toteutuu mielestäni luontevimmin vuorovaikutustilanteessa, laulutunnilla tai äänivalmennuksessa.

Jokainen ääni on arvokas

No mitä tehdä, jos elämässäsi on henkilö, joka pyytämättäsi sutkauttelee kommentteja äänestäsi? Voit pyrkiä vetämään rajan sanomalla esimerkiksi: ”Sinulla ei ole koulutusta ja ammattitaitoa arvioida äänenkäyttöä. Jos haluan äänivinkkejä, menen laulutunnille”. Voit kertoa, millaisen tunteen kommentti sinussa herätti. Voit kysyä, mihin ivaaja pyrkii. Voit muistuttaa, että kaikkien on saatava puhua ja laulaa äänellään. Joissakin tapauksissa jatkuva ivaaminen on merkki siitä, että kyseiseen ihmiseen on aika ottaa välimatkaa.

Ääni on tärkeä ilmaisun väline. Puhuminen luo yhteyksiä ihmisten välille. Laulaminen tuottaa nautintoa riippumatta siitä, sujuuko se täydellisesti. Esimerkiksi karaoke on paikka, jossa jokaisen tulisi saada laulaa! Laulusta on lupa nauttia! Annetaan kaikkien äänien kukkia! Otetaan käyttöön äänipositiivisuus! <3

Vuosien varrella asiakkaani ovat raportoineet monenlaisista kommenteista, joita heidän äänenkäytöstään on annettu. Tulen postaamaan niitä instagram-tililleni.

Sukupuolenkorjaus ja ääni – Ajatuksia Demian Seesjärven koulutuksen jälkeen

Noin vuosi sitten sain yhteydenoton sukupuoltaan korjanneelta henkilöltä. Hän kaipasi apua muuttuneen lauluäänensä kanssa selviytymiseen. Täytyy myöntää, etten ole koskaan valmistellut ensimmäistä laulutuntia yhtä huolellisesti. Etsin käsiini trans-ääntä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, opinnäytetöitä ja verkkomateriaaleja. Sukupuolenkorjauksen äänellisiä ja psykologisia vaikutuksia tutkiessani tutustuin netissä Demian Seesjärven toimintaan. Transihmisten kokemat äänelliset haasteet ja sukupuolenkorjauksen aiheuttamat äänelliset muutokset olivat mielestäni teema, joka kannattaisi ottaa käsittelyyn vokologien koulutuspäivillä. Ideani herätti innostusta ja Suomen vokologit ry toteutti koulutuksen 18.9.2021. Demian Seesjärven luotsaama workshop herätti minussa monenlaisia ajatuksia, joista muutaman jaan kanssanne.

Sopraanosta baritoniksi

Demian Seesjärvi on laulaja, musiikkipedagogi, holistinen äänitutkija, KehoÄäni-terapeutti sekä sertifioitu Trauma and Tension Releasing Exercises-ohjaaja. Tällaista ääninörttiä kuin minä kiinnostaa suunnattomasti Demianin kokema muutos: Hän on vaihtanut ääniluokkaansa sopraanosta baritoniksi sukupuolenkorjausprosessin myötä. Nykyään Seesjärvi mm. ohjaa muita sukupuolenkorjauksen läpikäyviä, sekä auttaa äänellisestä häpeästä kärsiviä. Seesjärvi oli niin mukaansatempaava kouluttaja että työpajaan varattu aika hujahti hetkessä!

Sukupuolenkorjaus ja äänelliset muutokset

Transmiesten ja -naisten kokemat äänelliset muutokset voidaan karkeasti tiivistää seuraavasti: Testosteronikorvaushoito lisää äänihuulten massaa, jolloin ääni mataloituu. Kasvavilla äänihuulilla voi olla vaikeuksia mahtua kilpiruston sisään. Transnaisen ääni ei muutu hoitojen myötä. Monet transnaiset kuitenkin toivovat ääneensä naisellisempaa sävyä. Ääntä pyritään tuolloin feminisoimaan. Perustaajuutta nostetaan ja ääntöväyläasetusten avulla kohotetaan resonanssitaajuuksia.

Äänikoulutuksessa kiinnitetään näiden muutosten lisäksi huomiota myös mm. artikulaatioon, prosodiaan, äänen voimakkuuteen, sopivaan äänenkorkeuteen jne. Kävimme työpajassa läpi harjoituksia ja tekniikoita, joista voi olla apua trans-ihmisten kokemiin haasteisiin.

Kehodysforia

Trans-ihmisen pyydettyä minulta laulutunteja, äänellisten muutosten lisäksi minua mietitytti sukupuoltaan korjaavan ihmisen psykologinen kohtaaminen. Pystyisinkö eläytymään sopivalla tavalla hänen kokemiinsa haasteisiin ja valtavaan elämänmuutokseen. Olen ollut ajoittain tuskaantunut naisen roolin rajoitteisiin. En kuitenkaan ole koskaan kokenut tunnetta, että olisin väärässä kehossa. En ole kokenut kehodysforiaa eli vierauden, ahdistuksen ja inhon tunteita, jotka kohdistuvat kehon sukupuolitettuihin piirteisiin. Toisaalta olen opettanut ihan menestyksekkäästi esimerkiksi synnytyksen ja imetysajan läpikäyneitä naisia ja vanhuksia, vaikken itse ole kokenut kyseisiä elämänvaiheita.  Ääniammattilaisena tiedän, että voin ohjata asiakkaita tiedon varassa, jonka olen etsinyt ja suodattanut.

transääni, transmies, sukupuolenkorjaus, sukupuolenkorjaus ja ääni

Lähtökohtana oman äänen hyväksyminen

Oman trans-ihmisen opetuskokemukseni aikana oivalsin, ettei sukupuolenkorjaus ole ainoa, eikä välttämättä edes merkittävin äänenkäyttöön vaikuttava tekijä. Äänivalmennuksessa ei käsitellä pelkästään sukupuolenkorjauksesta johtuvia muutoksia, vaan mahdollisesti vuosikymmenten takaa juontuvia äänenkäyttötapoja.

Seesjärvi nosti esiin ajatuksen, että monet trans-ihmiset ovat pienentäneet olemustaan kenties koko elämänsä ajan. Oman olemuksen piilottelu vaikuttaa luonnollisesti ääneen. Ääniopetuksen tulisi kannustaa oman äänen hyväksymiseen. Pohdiskelen, miksi asiakas haluaisi muokata ääntään, jos sen sellaisenaan täysin hyväksyy. Ehkei hyväksynnän ja kehityksen tarvitse olla keskenään ristiriidassa? Ajattelen, että äänikoulutuksen tärkein anti on antaa asiakkaalle työkaluja, joiden avulla hän tulee tietoiseksi äänensä monipuolisista mahdollisuuksista ja saa ne käyttöönsä.

Sukupuolisensitiivisyys

Kohdatessani trans-asiakkaan pelkäsin sanovani jotain epäkorrektia. Mitä jos loukkaisin häntä tahattomasti? Seesjärven koulutuksessa keskustelimme hyvän tovin sukupuolisensitiivisyydestä. Aloitin laulunopiskelun 1990-luvun lopussa. Sensitiivisyydestä ei ollut tuolloin tietoakaan! Mieslaulunopettajani tapasi muistuttaa lähes jokaisella tunnilla, että ”laulu lähtee ilolihaksesta”. Jälkikäteen ajatellen, hän tuli pyytämättä lupaa hieman liian lähelle. Musiikkipiireissä toimittiin tuolloin kuten oltiin aina toimittu. Opettaja oli auktoriteetti, jonka menetelmiä ei kyseenalaistettu. Mahdollinen ahdistus oli kokijan vika. Vaikka monet pitävät moninaisuuden huomioimista, metoo-ilmiötä ja tasa-arvoon pyrkimistä turhana vouhotuksena, minä olen kiitollinen pikkuhiljaa muuttuvasta ilmapiiristä.

”Epäsensitiiviset sanat voivat triggeröidä ahdistuksen, häpeän ja kokemuksen siitä, ettei ole omanlaisenaan riittävä”, Seesjärvi painotti. Äänikouluttajan tulee kasvattaa kehoturvallisuutta, ei tuhota sitä. Pidän Seesjärven hedelmällisestä asenteesta: Hän kannusti opettajan ja oppilaan väliseen avoimuuteen. Vaikeistakin tunteista voidaan keskustella.

Trans-äänen erityispiirteet oli sangen kiinnostava ja hyödyllinen työpaja! Kiitos Demian Seesjärvi ja Suomen vokologit ry.

 

Laulajan parasta ennen? – Faktoja äänen ikääntymisestä

Monia laulajia ja laulunharrastajia mietityttää, mitä heidän äänelleen tulee tapahtumaan vaihdevuosien ja vanhuuden aikana. Osa laulajista on jo huomannut äänensä muuttuneen ikääntymisen myötä. Tässä blogitekstissä käsitellään äänen ikääntymismuutoksia ja mekanismeja muutosten taustalla.

On varttuneita laulajia, joiden ikääntymistä ei juuri huomaa. Ritva Auvinen oli noin 80-vuotias kun osallistuin hänen aariakonserttiinsa. Konkarisopraanon ääni soljui puhtaana ja kirkkaana. Esiintyminen oli varmaa ja ilmaisullista. Vilho Kekkosen tiedetään konsertoineen yli sadan vuoden iässä. Joukko laulajia (mm. Jorma Hynninen, Matti Salminen, Pirkko Mannola, Katri-Helena, Danny, Pepe Willberg jne) on jatkanut uraansa yli 70-vuotiaaksi. Ovatko kyseiset laulajat poikkeustapauksia? Onko kenen tahansa mahdollista säilyttää lauluäänensä ja lavaolemuksensa iskussa? Miksi toisaalta Suomen Kansallisoopperan laulajat jäävät eläkkeelle 55-vuotiaina?

Vanhuus ei tule yksinään – äänellekään

Let’s face it, ikääntyminen vaikuttaa lukuisiin kehon ja mielen toimintoihin, äänentuottoa sivuuttamatta. Yksilöiden väliset erot voivat kuitenkin olla suuria.  Tiedetään, että ikääntyessä äänen kuormituskestävyys pienenee. Ääni väsyy nopeammin ja katkeilee. Äänen kantavuus heikkenee. Ääni voi väristä. Äänen sävy voi muuttua. Äänen käheys, vuotoisuus ja karheus ovat yleisiä. Äänen korkeus saattaa muuttua. Ääniala voi kaventua. Sävelkorkeuden tuottamisen tarkkuus voi heikentyä. Selkeitä ääniongelmia on arvioitu olevan noin 12 prosentilla ikäihmisistä.

Toisaalta tiedetään, että ihmisen kronologisen ja fysiologisen iän välillä saattaa olla eroja. Kronologinen ikä vastaa kalenterivuosia. Fysiologinen tai biologinen ikä kuvaa ihmisen kuntoa. Tutkimuksissa on havaittu, että kuulijan saama ikävaikutelma puhujan äänestä perustuu ennemmin fysiologiseen ikään kuin kronologiseen ikään. On hyvä muistaa, ettei nuoruus ole tae äänen toimivuudesta tai lauluäänen miellyttävyydestä. Myös nuoren henkilön ääni voi olla vuotoinen tai käheä ja äänialaltaan suppea. Äänihäiriöitä on nuorillakin.

Ammattilaulajien ikääntyminen

Ikääntymismuutokset koskettavat ammattilaulajia siinä missä muutakin väestöä. Tutkimustulokset viittaavat, että ammattilaulajatkin kokevat ikääntyessään äänialan rajoittumista. On tunnettua, että useat sopraanot alkavat ikääntyessään laulaa mezzojen ja alttojen rooleja. Tutkimusten mukaan ahkeran laulajan perustaajuus kuitenkin säilyy keskimäärin hieman korkeampana kuin laulamattomalla ikätoverillaan. Ääni saattaa kadottaa iän myötä liikkuvuuttaan, eikä koloratuuri ole enää välttämättä soveltuvin äänityyppi. Säännöllinen laulaminen kuitenkin pitää yllä laulukuntoa, ja erityisesti usein esiintyvien laulajien äänen on havaittu pysyvän vanhemmiten vakaana. Olisi suotavaa, että äänen ikääntymistä ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ja ikääntyvää laulajaa kohtaan oltaisiin armollisia. Voisiko äänen muuttumisen nähdä positiivisena asiana? Iän myötä laulajalle mahdollistuu uudenlainen, kenties entistä syvällisempi tai tummempi ohjelmisto. Miksi suotta vahtaamme heavykukkojen tai popdiivojen suoriutumista korkeista sävelistä? Hittikappaleiden sävellajit voitaisiin mielestäni kaikessa rauhassa muuttaa nykyistä äänialaa vastaavaksi.

Eroja naisten ja miesten äänissä

Naisten ääni mataloituu menopaussin jälkeen n. 10-15 Hz verran, jonka jälkeen korkeus pysyy melko tasaisena vanhuusikään saakka. Tutkimuksissa on havaittu suurempiakin sävelkorkeuden muutoksia. Hormonitasojen muutokset, erityisesti estrogeenin väheneminen, aiheuttavat limakalvojen muutoksia ja turvotusta, mikä puolestaan laskee äänen korkeutta.

Miehillä puheenkorkeus puolestaan alkaa yleensä nousta noin viisikymmenvuotiaana. Äänen korkeuden nousu keski-iän jälkeen saattaa johtua lihasten surkastumisesta tai äänihuulten jäykkyyden lisääntymisestä. Eräs syy sävelkorkeuden nousuun voi olla se, että miehet pyrkivät kompensoimaan äänen korkeudella ääneen ilmaantuvaa vuotoisuutta.

Äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät

Mikä edellämainittuja muutoksia ääneen sitten aiheuttaa? Ikääntyessä lihasmassa pienenee ja äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät. Äänihuulilihas pienenee. Etenkin miehillä äänihuulet voivat kaarevoitua.

Äänihuulten pinnalla on limakalvo, jonka ilmanpaine saa värähtelemään.  Äänihuulten limakalvojen keskikerros ohenee ikääntyessä koska limakalvojen elastaani- ja kollageenisäikeissä tapahtuu muutoksia. Limakalvojen heikkeneminen altistaa äänihuulet vaurioitumiselle aiempaa herkemmin. Äänihuulimassan pienenemisestä ja limakalvojen ohenemisesta sanotaan atrofiaksi. Äänihuulten ohentuessa sulkeutumisvaihe hidastuu. Heikentyneen äänihuulisulun myötä ääni voi muuttua vuotoiseksi. Muutokset äänihuulissa vaikuttavat voimakkuuden säätelyyn ja heikentävät äänen dynamiikkaa ja laatua.

Äänihuulten limakalvojen tulee olla kosteat, jotta ne värähtelisivät optimaalisesti. Yleinen muutos ikääntyessä on limaa erittävien rauhasten väheneminen. Limakalvojen kuivuus voi aiheuttaa kurkunpään tulehdusta.

Iän myötä usein ilmaantuva äänen värinä johtuu äänihuulten toiminnan säätelyvaikeuksista. Muutoksia voi tapahtua myös ääntöväylässä, huulten, kielen ja leuan liikkeissä. Puristusvoima voi heiketä ja liikeradat muuttua epätarkemmiksi.

Keuhkojen toiminta heikkenee

Keuhkojen toiminnan heikentyminen pienentää subglottaalista (kurkunpään alapuolista) ilmanpainetta, mikä osaltaan heikentää äänihuulivärähtelyä ja pienentää mahdollisuuksia tuottaa voimakasta ääntä. Vitaalikapasiteetti voi pienentyä ja fraasipituus (yhden hengitysjakson aikana tuotettujen puhunnosten yhteispituus) lyhentyä. Selän luustomuutokset voivat aiheuttaa kumaruutta. Kumaran ihmisen sisäänhengityksen ilmamäärä pienenee ja näin ollen fraasipituus entisestään lyhenee.

laulajan ikä,ikääntyvä laulaja,äänen ikääntyminen, ikääntyvä ääni, iäkäs laulaja, äänen ikääntymismuutos, ääni vanhenee, kuinka ääni vanhenee,
Etsiessäni blogiin sopivaa kuvaa netin ilmaisesta galleriasta huomasin, että kuvat laulavista vanhuksista loistivat poissaolollaan! Laulukuvia löytyi lähinnä ikäjakaumalla lapsi-varhaiskeski-ikäinen.

Sairaudet vaikuttavat ääneen

Sairaudet ja häiriöt kuten refluksi, diabetes, syövät, munuaistaudit, kilpirauhasen ongelmat ja nielemishäiriö voivat vaikuttaa ääneen. Neurologiset taudit kuten Parkinson voivat aiheuttaa puhehäiriö dysartriaa. Useiden lääkkeiden yhteiskäyttö voi kuulua äänessä. On arvioitu, että noin kolmasosalla yli 65-vuotiasta on kuulovika. Tämä vaikuttanee ainakin ammattilaulajana toimimiseen, koska kuulovian yhteydessä äänen voimakkuuden kontrollointi voi heikentyä.

Ikämuutoksia voi ehkäistä

Masentaako tieto äänen ikääntymisestä? Lauluharrastusta ei kannata missään tapauksessa kannata jättää iän karttuessa, sillä äänen ongelmia voi tiettyyn rajaan saakka välttää, niiden ilmaantumista voi viivästyttää ja ilmenneitä ongelmia voi korjata säännöllisellä harjoittelulla, mielellään ammattitaitoisen laulunopettajan opastuksella. On havaittu, että säännöllinen laulaminen hillitsee ikääntymisen vaikutuksia. Olen laulunopettajana todistanut tapauksia, joissa varttuneiden asiakkaiden äänentuotto on helpottunut, ääni on voimistunut, vapinaongelma on kadonnut ja ääniala on laajentunut. Äänihäiriön syy puolestaan kannattaa aina selvittää erikoislääkärillä ja hakeutua tarvittaessa puheterapiaan. Asianmukainen liikunta auttaa ylläpitämään lihasten toimintaa ja koordinaatiota sekä pitää yllä sydän- ja verisuonijärjestelmän, hermoston ja hengityselinten toimintaa. Myös oikea ravitsemus ja painonhallinta ovat tärkeitä lauluäänen ylläpitämisessä. Laulaminen on arvo itsessään, taitotasosta huolimatta. Laulamisen suotuisia vaikutuksia mielenterveydelle ja hyvinvoinnille ei voi painottaa liikaa

Eläkeläis-laulajan kokemus

”Aloitin lauluharrastukseni parikymppisenä ja kävin laulutunneilla muutaman vuoden ajan. Äänialani oli korkea sopraano. Vähitellen säännöllinen laulun harrastaminen jäi erinäisistä syistä johtuen. Jälkeenpäin se on minua kovasti harmittanut. Kun pääsin eläkkeelle minulle heräsi into alkaa laulamaan säännöllisesti ja kehittämään uudelleen ääntäni. Muutaman kuukauden yksinharjoittelun jälkeen huomasin, että edistystä tapahtui vain vähän johtuen paitsi vuosikausien laulutauosta myös ikääntymisen tuomista haasteista. Olin kuitenkin sisukas, enkä halunnut luovuttaa.
Löysin YouTubesta Maarit Auran laulunopetusvideoita ja minussa heräsi kiinnostus mennä hänen laulutunnilleen. Äänessäni oli tässä vaiheessa monenlaisia ongelmia: siinä oli ajoittain särinää, ääni oli voimaton, katkeili ja väsyi, ääniala oli kaventunut vajaaseen kahteen oktaaviin, lauloin liian suurella ilmanpaineella puristeisesti, äänessä oli liikaa vibraattoa, rekisterien vaihdoissa oli vaikeuksia. Tiivistettynä: laulutekniikka oli hukassa. Olen käynyt Maaritilla kaksi ja puoli vuotta laulutunneilla ja olen saanut apua näihin mainitsemiini ongelmiin.
Jo alkuvaiheessa Maarit neuvoi käyttämään vesipiippua, joka kostuttaa kurkun lihaksia ja äänihuulia ja pitää ne elastisina. Puhalluspillin käytön hän neuvoi äänihuulisulun parantamiseksi. Näitä molempia olen käyttänyt lähes päivittäin ja olen huomannut niiden   tuoman hyödyn. Enää ääneen ei tule särinää, ääneni on tullut vahvemmaksi ja äänialani on laajentunut lähes kolmeen oktaaviin, lähes siihen mikä minulla oli nuorempana. Olen oppinut säätelemään ilmanpainetta sopivaksi sisään – ja uloshengityslihasten avulla, jonka vuoksi ääni soi nyt vapautuneesti eikä katkeile. Vibraattokin on nyt tasaantunut ja olen oppinut laulamaan rennosti eikä ääni väsy tunninkaan harjoittelun jälkeen. Olen Maaritin tunneilla oppinut laulamisen anatomiaa ja fysiologiaa, mitkä ovat tärkeitä tekijöitä laulunopetuksessa.
Käyn säännöllisesti kävely- ja juoksulenkeillä ja teen lihastreeniä. Nämä kaikki lisäävät lihasmassaa ja lihasvoimaa, jotka iän myötä helposti heikkenevät. Hyvä yleiskuntoni auttaa osaltaan laulamisessa, sillä se on ruumiillista työtä. Laulaminen on antoisa ja mieltä virkistävä harrastus ikään katsomatta.” -Eläkeläinen

 

Lähteet:

Bick, E., Dumberger, L. D., Farquhar, D. R., Davis, H., Ramsey, E., Buckmire, R. A., & Shah, R. N. (2021). Does Voice Therapy Improve Vocal Outcomes in Vocal Fold Atrophy? Annals of Otology, Rhinology & Laryngology, 130(6), 602–608. https://doi.org/10.1177/0003489420952464

Brown, W. ., Morris, R. J., Hicks, D. M., & Howell, E. (1993). Phonational profiles of female professional singers and nonsingers. Journal of Voice, 7(3), 219–226. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(05)80330-3

Edwin, R. (2012). Voice pedagogy for aging singers (including the author). Journal of Singing, 68(5), 561–563.

Hollien, H. (1987). “Old voices”: What do we really know about them? Journal of Voice, 1(1), 2–17. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(87)80018-8

Gorham-Rowan, M. M., & Laures-Gore, J. (2006). Acoustic-perceptual correlates of voice quality in elderly men and women. Journal of Communication Disorders, 39(3), 171–184. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2005.11.005

Huttunen, K. & Vilkman, E. (2015) Puhe vanhuudessa. Teoksessa Puhuva ihminen – Puhetieteiden perusteet, Otava.

Linville, S.E. (1995) “Vocal Aging.” Current opinion in otolaryngology & head and neck surgery 3.3, 183–187. Web.

Linville, S. E. (1987). Maximum Phonational Frequency Range Capabilities of Women’s Voices with Advancing Age. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 39(6), 297–301. https://doi.org/10.1159/000265873

Lortie, C. L., Rivard, J., Thibeault, M., & Tremblay, P. (2017). The Moderating Effect of Frequent Singing on Voice Aging. Journal of Voice, 31(1), 112.e1–112.e12. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2016.02.015

Martins, R. H. G., Benito Pessin, A. B., Nassib, D. J., Branco, A., Rodrigues, S. A., & Matheus, S. M. M. (2015). Aging voice and the laryngeal muscle atrophy: Vocal Muscle Atrophy in the Aging Voice. The Laryngoscope, 125(11), 2518–2521. https://doi.org/10.1002/lary.25398

Sataloff, R. T. (1997). The Three Ages of Voice: The Aging Adult Voice. Journal of Voice, 11(2), 156–160.

Sataloff, R. T. (2000). LaryngoSCOPE: Vocal Aging and Its Medical Implications: What Singing Teachers Should Know — Part II. Journal of Singing, 57(2), 23–28.

Sataloff, R. T. (2006). The effects of age on the voice, teoksessa: Vocal health and pedagogy. Volume II, Advanced assessment and practice (2nd ed.). Plural Publishing Inc.

Titze, I. (1994). Principles of voice production. Prentice Hall, New Jersey.

Laajojen intervallien ja ylä-äänten laulamisesta

Intervalli tarkoittaa kahden sävelen välistä korkeuseroa. Laajalta saattaa tuntua intervalli, joka on esimerkiksi kvinttiä suurempi, eli seksti, septimi, oktaavi tai nooni. Äärimmäisenä esimerkkinä suurista intervalleista mainitsen Mozartin aarian Come scoglio.  Laajojen intervallien laulamisessa on haasteensa. Siirryttäessä matalamman ja korkeamman sävelen välillä täytyy äänielimistössä tehdä nopeita säädöksiä. Laajojen intervallihyppyjen laulamista ei voi ratkaista yhdellä kikalla, vaan peruslaulutekniikan olisi hyvä olla kunnossa. Olisi eduksi hallita mm. rekisterinvaihdot, ilmanpaineen säätely ja toimivat ääntöväyläasetukset. Laajojen hyppyjen laulamiseen on luonnollisesti eduksi laaja ääniala. Tutustu ihmeessä verkkokurssiini Laajenna äänialaasi. Musiikkityylilläkin on merkitystä.

Äänihuulet määrittävät äänen taajuuden

Laajat intervallit toteutetaan .. yllätys yllätys… äänihuulilla! Äänihuulet ja niiden sisäiset lihakset säätävät sävelkorkeuden. Kurkunpään lihaksilla vaikutetaan äänihuulten pituuteen, paksuuteen, jäykkyyteen ja värähtelevän massaan. Perusperiaate on, että äänihuulet venyvät kun sävelkorkeus nousee. On myös toinen mekanismi jolla voidaan tuottaa korkeita ääniä. Flageoletti- tai vihellysäänet toteutetaan pienentämällä värähtelevää massaa, jolloin vain osa äänihuulista värähtelee. Matalammilla sävelkorkeuksilla äänihuulet ovat lyhyet ja paksut ja värähtelevät kauttaaltaan. Merkittävää onkin se, millä äänialueella hyppy toteutetaan. Jos vaihdetaan lennossa rekisteriä / kurkunpään mekanismia, äänihuulet joutuvat tekemään tarkempia säädöksiä.

Kun kiristää ja puristaa

Jos et usko äänihuultesi kykyyn tuottaa intervalleja, saatat lähestyä laajoja sävelkulkuja lihaspuristuksen avulla. Saatat huomaamattasi kiristää kurojalihaksia tai jännittää kieltä tai leukaa. Tuolloin äänihuulet eivät puristuksesta johtuen välttämättä pääse toteuttamaan luontaista tehtäväänsä. Ääni soljuu helpommin vapaana. Ehdotan, että pyrit rentouttamaan jännitykset. Ota rento syvähengitys ennen intervallin laulamista ja rentouta samalla hartiat, kaula, kurkunpää ja leuka.

 

oktaavi, oktaavin laulaminen, intervallien laulaminen, laulutekniikka, laulunopettaja tampere,

Tasainen ilmanpaine

Aloittelijan kannattaa mielestäni laulaa laajat intervallit aluksi keskivoimakkuudella, mezzo forte tai mezzo piano. Soljuvin intervallikulku syntyy, kun ilmanpaine säilyy molemmilla sävelillä suht tasaisena. Monet laulunharrastajat tulevat automaattisesti lisänneeksi ilmanpainetta turhan paljon ylä-ääniä laulaessa. Mielestäni itseään ei kannata totuttaa siihen että fraasin korkeimmat sävelet tuotetaan aina kovalla ilmanpaineella. Laulaminen saattaa tuolloin jäädä sävyttömäksi. Monet yhdistävät mielessään suuren ilmanpaineen voimakkaaseen tai soivaan lauluääneen. Huomaathan, että voimakas ilmanpaine vaatii hyvää glottisresistanssia, eli glottiksen vastusta ilmanpaineelle, jotta ääni säätyy laadukkaana paineesta huolimatta.  Ilmanpaineen lisäksi on olemassa muita mekanismeja voimakkaan tai kantavan äänen tuottamiseen. Soiva ääni mahdollisimman taloudellisesti, on hyvä perusperiaate.

Leuan avaus

Jos pitäisi antaa vain yksi neuvo laajojen intervallien laulamiseen, se olisi leuan avaus. Perusperiaate on avata suuta ja leukaa kun siirrytään matalammalta selvästi korkeammalle sävelelle. Tätä on helppo tarkkailla peilistä. Vokaalin sävy muuttuu usein ylä-ääntä laulaessa. Esimerkiksi  I-vokaalin puhemaisuudesta on lähes pakko luopua. Suuta voidaan avata monin tavoin. Jos laulamme klassista musiikkia, suuaukkomme on todennäköisesti pyöristetty kun rytmimusiikin tyyleissä suuaukko on leveämpi.  Nyt lähestymme aihetta nimeltään vokaalimodifikaatio. Ehkäpä siitä lisää myöhemmin.

Fraseeraus

Suosittelen että ajattelet ylä-äänen osaksi fraasin linjaa. Älä tähtää siihen tai keskity siihen. Ylä-ääneen kannattaa valmistautua ala-äänellä. Jos puserrat alemman sävelen, on hyvin vaikea tuottaa soiva, puhdas ylä-ääni. Jos laulat alemman sävelen kirkkaasti ja soivasti on ylä-ääni sen jälkeen helpompi tavoittaa. Tuolloin äänensävykin pysyy tasaisempana.

Mielen voima

Laulamisen harjoittelussa tarvitaan oman mielen manipulointia. Jos ajattelet, että ylä-ääni on ihan helppo juttu niin todennäköisesti äänielimistösi tuottaa sen vaivattomammin. Avuksi voi ottaa erilaisia mielikuvia. Kuvittele, että äänihuulesi venyvät ylä-äänille. Tai että ylä-ääni valuu sinuun ylhäältä päin.

Katso millaisia neuvoja ja harjoituksia annan intervallien laulamiseen YouTube-kanavallani.

Tervetuloa verkkotunnille tai  lähiopetukseen Tampereelle !

 

 

Miksi ilma ei riitä vaikka hengitystukea on harjoiteltu

Eräs laulutunneilla käyvä laulunharrastaja lähestyi minua sähköpostitse. Hän kysyi miksi ilma ei riitä laulufraasien laulamiseen, vaikka hän on harjoitellut hengitystukea. On tietysti vaikeaa arvioida laulutekniikkaa tai hengitystapaa kuulematta laulajaa. Tämä ongelma on hyvin yleinen, joten kirjoitan huomioista, joita olen tehnyt aiheeseen liittyen. En luonnollisesti ota kantaa muiden opettajien laulutuntien sisältöön. Huomautan myös, ettei hengittäminen ole synti, eivätkä mahdollisimman pitkät fraasit ole taitavan laulajan mitta. Hengitystä voidaan käyttää myös taiteellisena ratkaisuna.

 

Tuki on yhtä kuin ilman määrä?

Voisin toki esittää vastakysymyksen laulunharrastajalle, kuinka hän itse ymmärtää hengitystuen ja ääntöhengityksen, ja miten hän on niitä harjoitellut. Hengitystuesta on kautta aikain ollut liikkeellä monenlaisia näkemyksiä, joista osa on enemmän, osa vähemmän toimivia. Minulla on sellainen käsitys, että hengitystuki on usein sotkettu sisään hengitetyn ilman määrään. Ilmaa on vedetty sisään paljon, ja sisäänhengityksen on täytynyt näkyä ulospäin massiivisina liikkeinä. Pidän näitä lähestymistapoja hyvän äänentuoton kannalta riittämättöminä.

Syvähengitys

Syvähengitys tukee optimaalista äänentuottoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Syvähengityksessä kyljet laajenevat, ja mikä tärkeintä, pallea pääsee laskeutumaan vapaasti. Syvähengityksen myötä kurkunpää laskee hieman, jolloin äänentuotto helpottuu. Syvähengityksen tulisi kuitenkin olla rentoa ja miellyttävää, ei väkinäistä kiskomista.

 

Ilmanpaineen hallinta

Mielestäni hengitystukea kannattaisi harjoitella pitäen mielessä hengitystuen tarkoitus, joka on ilmanpaineen hallinta. Ilmavirran tulisi olla hallittua ja ilmanpaineen tulee olla sopivassa suhteessa adduktioon, eli äänihuulten lähentymiseen nähden. Vanhaan italialaiseen appoggio-hengitystekniikkaan lasketaan kuuluvaksi mukaan myös resonaatio, ja oikeastaan koko lauluinstrumentin sujuva toiminta.

 

Adduktio

Ilmanpaine ja äänihuulivärähtely, joka alkaa äänihuulten lähentymisestä eli adduktiosta, muodostavat yhdessä lähdeäänen, joka muokkautuu lisää ääntöväylässä. Ilmanpaineen ja adduktion yhteistyö määräävät pitkälti äänenlaadun. Jos lähdeääni on esimerkiksi vuotoinen, ääntöväylä ei juurikaan vahvista sitä.

 

Kauas ilma karkaa

Äänihuulten lähentymisasteen tulee olla sopiva. Mikäli äänirako jää avonaiseksi eivätkä äänihuulet lähenny toisiaan vasten riittävästi, ilmaa karkaa niiden välistä ja äänenlaatu on vuotoinen. Laulaja saattaa reagoida tähän lisäämällä ilmanpainetta entisestään. Ääni ei kuitenkaan vahvistu eikä fraasien kannatteleminen helpotu, vaan ilmaa hupenee entistä enemmän ja ääni on entistä vuotoisempi.

 

Tasapainoinen aluke

Äänihuulten liian tiukka sulkeminen ei myöskään ole suositeltava vaihtoehto. Se saattaa johtaa äänielimistöä rasittavaan puristeiseen äänentuottotapaan ja voi myös rajoittaa äänellistä ilmaisua. Hyvä perusta äänentuotolle on tasapainoinen aluke, jossa äänihuulet lähentyvät riittävästi ja äänihuuliin kohdistuva ilmanpaine on hallittu ja tasainen.

 

Ääntöbalanssi

Hengitystukea kannattaa edelleen harjoitella. Ilmanpaineen hallinta on sisään-ja uloshengityslihasten yhteistyötä. Hengityslihasten lisäksi ääntöhengityksen hallintaan tarvitaan kurkunpään sisäisiä lihaksia. Voidaan kärjistää, että äänihuulet kontrolloivat ilmavirtaa. Tähän ilmiöön voidaan viitata käsitteillä glottisresistanssi ja ääntöbalanssi. Ääntöbalanssi tarkoittaa sopivaa suhdetta adduktion ja ääniraon alapuolisen ilmanpaineen välillä. (Laukkanen&Leino, 1999). Suosittelen opettelemaan ammattilaisen avulla sopivaa äänihuulten lähentymistä.

 

Äänestä on moneksi

Kun ääntöbalanssi on hallussa ja laulaja tuntee instrumenttinsa, voidaan erilaisilla äänenalukkeilla myös hakea ääneen sävyjä. Suomipopin naiset -verkkokurssilla opetellaan kikkailemaan erilaisilla äänihuulten värähtelytavoilla. Olen laatinut verkkokurssin laulajille ja puhujille. Kurssilla harjoitellaan syvähengitystä ja hengitystukea.

 

Summa summarum

Hyvään laulutekniikkaan tarvitaan koko äänielimistön sujuvaa toimintaa ja eri lihasten ja elinten yhteistoimintaa. Jos ilma ei riitä, voi syytä hakea hengityksen lisäksi esimerkiksi äänihuulista. Mikäli kaipaat henkilökohtaista ohjausta, annan laulutunteja verkossa ja lähiopetuksena myös kesällä.

Tervetuloa! aura.maarit(at)gmail.com

hengitystuki, appoggio

Falsetin anatomia

Kun alamme miesoppilaan kanssa kasvattaa äänialaa ylöspäin, tulee usein puheeksi falsetti. Falsetti-käsitteeseen, kuten moneen muuhunkin laulamista koskevaan käsitteeseen liittyy se ongelma, että ne tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Falsetti- tai falsetto-sanaa on käytetty monissa merkityksissä. Siksi kysyn asiakkaalta, mitä hän ajattelee falsetin tarkoittavan. Useimmat asiakkaat yhdistävät falsetin mieslaulajiin ja korkeisiin säveliin. He saattavat mainita esimerkkinä jonkin laulajan. Jotkut kuvailevat falsettia adjektiiveilla, kuten kimeä, vaalea, kirkas tai vuotoinen. Pyrin tässä kirjoituksessa avaamaan falsetin anatomiaa.

Rekisterit

Jotta pystyisimme ymmärtämään falsettia, lienee paikallaan puhua sananen rekistereistä ja äänihuulten värähtelytavoista. Rekisterit ovat peräkkäisiä sävelkorkeuksia, tai alueita äänialassa, jotka on toteutettu samalla mekanismilla. Rekisterit perustuvat äänihuulten erilaisiin värähtelytapoihin. Tällä kertaa me puhumme pää-, ohenne-/tai falsettirekisteristä, ja sivuamme myös rinta-/modaalirekisteriä. On kaiketi mainittava myös tietynlainen sekarekisteri tai miksti. Jokainen rekisteri olisi oma blogin aiheensa kuten myös rekistereiden lukuisat, mahdollisesti hämmentävät nimitykset.

Kurkunpään mekanismit

Nykyään rekistereiden taustalla olevat kurkunpään mekanismit tai kurkunpään värähtelymekanismit ilmaistaan numeroinnin avulla: M1 on modaali- tai rintarekisteri ja M2 falsetti- tai päärekisteri.

Erilaisista värähtelytavoista vastaavat äänihuulten sisäiset lihakset. M1-mekanismin aikana Ta-lihas pullistaa äänihuulten sisäosaa. Äänihuulet ovat lyhyet ja paksut ja värähtelevät kauttaaltaan. M1-moodissa äänihuulet pitenevät ja ohenevat. Äänihuulten pintaosat värähtelevät. Äänihuulivärähdyksen aikainen kosketuspinta-ala kuten myös värähtelevä massa pienenee verrattuna M1-mekanismiin. Tästä syystä yksi M2-mekanismin nimistä lienee ”ohennerekisteri”. M2-moodissa toiminnassa on erityisesti CT-lihas.

M2 -mekanismilla tuotettu ääni on yleensä sävyltään vaaleampi kuin M1-mekanismilla tuotettu ääni. M2-moodissa on mahdollista tuottaa korkeampia ääniä kuin M1-mekanismilla. Matalahkolla alueella M2-mekanismilla tuotetut jäävät kuitenkin hiljaisiksi.

Falsetti, pää-ääni, päärekisteri,

Falsetti ja pää-ääni – mitä eroa niillä on?

Äänitieteen ja laulunopetuksen parissa M2-mekanismia käsittelevä terminologia on ollut vaihtelevaa. Falsetti – sanaa käytetään ainakin kahdella tavalla. A. Joko sillä kuvataan kaikkia M2-mekanismilla tuotettuja ääniä. B. Jotkut ajattelevat sen olevan M2-mekanismilla tuotettu vuotoinen ääni. Vuotoisessa falsetissa äänirako ei täysin sulkeudu äänihuulivärähdyksen aikana.

On kuitenkin esitetty myös, että falsetti ja päärekisteri olisivat kokonaan eri rekistereitä. Esimerkiksi Titze käyttää päärekisteri-sanaa kuvaamaan keskirekisteriä falsetin ja modaalirekisterin välimaastossa. Jotkut käyttävät päärekisteri-käsitettä pelkästään naislaulajien ja falsettia mieslaulajien kohdalla.

Sellainenkin ajatus voidaan esittää, että kouluttamattomien laulajien M2-mekanismi on vuotoinen falsetti, ja koulutettujan laulajien M2-mekanismilla tuotettu ääni olisi puolestaan pää-ääni. Äänikoulutuksen on havaittu parantavan open quotient-arvoa, eli äänihuulten sulkeutumista äänihuulivärähdyksen aikana, ja näin ollen vähentävän vuotoisuutta äänessä. Äänikoulutuksen myötä päärekisterin voimakkuus saattaa ylittää modaalirekisterissä tuotettujen sävelten voiman. Ajatelkaapa esimerkiksi oopperasopraanoita.

Sopivien käsitteiden valinta laulutunnilla ei ole ihan yksinkertaista. Puhun usein kiinteästä tai vuotoisesta pää-äänestä. Miesten kohdalla saatan käyttää falsetti-sanaa. M1- ja M2-mekanismeista puhuminen tuntuu laulamisen tiimellyksessä jotenkin… insinöörimäiseltä.

Rekisterinvaihto haltuun

Kun laulaja alkaa kokeilla M2-mekanismia ja etsiskellä falsettiaan, saattaa tuntua siltä, kuin rekisterit olisivat kuin kahden eri laulajan äänet. Äänikoulutuksessa pyritään saamaan rekisterinvaihto hallintaan. Usein tavoitteena on se, ettei rekisterinvaihto kuuluisi. Joissakin tapauksissa sen halutaan kuuluvan.

Rekisterien vaihtumisen ei lopulta tarvitse olla jyrkkä tapahtuma. Kun ääntään alkaa tiedostaa ja hallita, saattaa huomata, ettei äänihuulissa ole vain kahta ääriasetusta. Kaikkiin sävelkorkeuksiin voidaan hakea monenlaisia sävyjä. Päärekisteriä voidaan muokata hyvinkin vahvaksi,  kun taas rintarekisteriin voi halutessaan hakea esimerkiksi valoisuutta tai pehmeyttä.

Tietyt sävelkorkeudet on mahdollista tuottaa useammassa kuin yhdessä rekisterissä, eli laulaja pystyy jossakin määrin itse päättämään, missä kohdassa hän vaihtaa rekisteriä.

Esimerkkejä M2-mekanismista mieslaulajalla

Giánnis Papadópoulos, Ghost love score – cover. Ihan huikea esimerkki!

Beach boys: Good vibrations

Bronski Beat: Small town boy

Radiohead: Fake plastic trees

Michael Jackson: Billie Jean

Bee Gees: Stayin’ alive

Deep Purple: Child in time

Anssi Kela: Sut puhallan pois

Aha: Take on me

Queen: Somebody to love

Andreas Scholl: Ombra mai fu

Jorma Hynninen: Kun hiipuva hiillos tummentuu

Selkeästi erottuva moodin vaihdos tenorilla Donizettin aariassa, kohta 2: 24.

Tsekkaa myös mm: Justin Timberlake, Maroon5, Reino Nordin, Bruno Mars, King Diamond, Beach boys…

Esimerkkejä M1-M2-rekisterinvaihdosta

The tokens: The Lion Sleeps Tonight

Muse: Unintended

CMX: Ei yksikään (kertosäe)

Millaisessa musiikissa M2-mekanismia käytetään

Klassiset naislaulajat ja kontratenorit laulavat päärekisterissä valtaosan aikaa. Falsettia on perinteisesti käytetty esimerkiksi pop-musiikin eri lajeissa ja indierockissa. Mielestäni ”falsettilaulu” on suorastaan trendiä ulkomaalaisessa, kaupallisessa pop-musiikissa. Olen huomannut viime vuosina sen hiipineen myös suomalaisten mieslaulajien sävypalettiin. Heavyrockissa käytetään M2-mekanismia yleensä kiinteänä eikä yleensä koskaan vuotoisena. Voidaan puhua myös jonkinlaisesta headmix-sekarekisteristä. M2-mekanismiin saatetaan hakea terää twangista tai efekteistä (esim Steven Tylerin Dream on).

M2-mekanismi voi ilmetä pikaisena tehokeinona (Somebody to love, Sut puhallan pois), korkeana huippuäänenä (Take on me) tai lähes pääasiallisena laulutapana (The lions sleep tonigh, Small town boy). M2-mekanismi on voitu miksata osaksi laulutapaa siten, ettei se juuri erotu muusta laulamisesta, tai rekisterinvaihdolla saatetaan leikitellä (Unintended, Ei yksikään).

Lähteitä muun muassa:

Vilkman, E. Alku, P. ja Laukkanen, A-M. (1995) Vocal-fold collision mass as a differentiator between registers in the low pitch range. Journal of voice. 66-73

Titze, I. (2000) Principles of Voice Production. Iowa City: National Center for Voice and Speech.

Hollien, H. (1974) “On vocal registers,” Journal of Phonetics, Volume 2, Issue 2, 125-143.

Sundberg, J. (1987) Science of the singing voice, Illinois.

Henrich, N. (2006) Mirroring the voice from Garcia to the present day: some insights into singing

voice registers, Logoped Phoniatr Vocol, 3, 3-14.

Roubeau, M. et al (2009) Laryngeal vibratory mechanisms, The notion of vocal register revisited”

Journal of voice, 23, 425-438.

Miller, D-G. (2000) Registers in Singing. Empirical and Systematic Studies in the Theory of the Singing Voice, University of Groningen.

Laukkanen. A-M.&Leino, T. (2001) Ihmeellinen ihmisääni, Tammerpaino

Lauluesimerkit: Youtube

Sinulle sopiva sävellaji

Sopiva sävellaji on sellainen, josta kappale on mahdollista laulaa oikein ja puhtaasti. Laulaminen tuntuu vaivattomalta ja miellyttävältä. Sopivassa sävellajissa äänen parhaat puolet tulevat esiin.  Ylä-äänet soivat ja ala-äänissä säilyy voimaa. Rekisterinvaihdot harrastelijan kannattanee huomioida siten, ettei ihan koko kappale istu rekisterinvaihdolla.

Äänialan laajuus antaa pelivaraa

Sävellajin valinta liittyy äänialaan ja taitotasoon. Aloittelijalla saattaa olla suppea ääniala, ja hänen kohdallaan sopiva sävellaji saattaa tarkoittaa sitä, että kappaleen pystyy ylipäätään laulamaan. Voi olla, että useista kappaleista on olemassa vain yksi tai kaksi sävellajia, joista selviydyt. Mikäli ääniala ei riitä kappaleen laulamiseen sävellajien kokeilusta huolimatta, on parempi jättää kyseinen kappale esittämättä julkisesti toistaiseksi.

Jos olet jo pitkällä laulamisessa, ja sinulla on äänialaa vaikkapa 2,5 tai 3 oktaavia, pystyt valitsemaan useista sävellajeista. Silloin valintaperusteena voi olla esimerkiksi toivottu äänensävy. Yleisesti ottaen matalammassa sävellajissa saadaan esiin äänen tummempia sävyjä, ja korkeammissa sävellajeissa ääni kuulostaa kirkkaammalta. Äänialaa on mahdollista laajentaa.

Kuinka voit hakea sopivaa sävellajia

Nyt täytyisi irrottautua alkuperäisen laulajan version mukana laulamisesta!

Voit kokeilla erilaisia sävellajeja esimerkiksi karaokepalvelun avulla lisäämällä kappaleeseen miinuksia ja plussia. Yksi plussa tai miinus tarkoittaa puolikasta sävelaskelta. Kun löydät hyvän asetuksen, paina se mieleesi. Huomioi että karaokepalveluissa saattaa olla erilaisia versioita samasta kappaleesta, eri sävellajeissa.

Voit myös vain alkaa laulaa kappaletta mieleiseltä sävelkorkeudelta, ja tarkistaa pianon kanssa (tai antaa laulunopettajan tarkistaa) mitä sävellajia lauloit. Jos hallitset musiikin teorian, voit itse etsiskellä sopivaa sävellajia jonkin instrumentin avulla.

Nuotista apua

Kun alat tuntea äänialasi ja osaat jo hieman lukea nuotteja, saatat pystyä arvioimaan sopivaa sävellajeja jo nuotteja katsomalla. Jotkin nuottikirjat on valmiiksi luokiteltu eri äänityyppien mukaan, mikä saattaa avittaa suunnistusta. Esimerkiksi matalahkoääninen nainen saattaa näinollen löytää sopivat sävellajit altto-kansiosta. Toivelaulukirjojen nuotit on sovitettu sellaisiksi, että ne soveltuisi mahdollisimman monelle, ja kaiketi myös siten, että nuotinnos sopisi nätisti nuottiviivastolle. Aina se itselle paras sävellaji ei kuitenkaan löydy toivelaulukirjasta.

Kokeile eri sävellajeja harjoituksen vuoksi

Voit kokeilla eri sävellajeja, vaikka alkuperäinen tuntuisikin mukavalta. On ihan hyvä harjoitus laulaa kappaletta eri sävellajeissa, ja tunnustella, miten erilaiselta eri korkeuksilta laulaminen tuntuu.

Sävellajin vaihto muuttaa tuntumaa

Laulaja ei ole kone, josta voi vaihtaa sävelkorkeuksia kuin napista painamalla. Instrumentalistit eivät tätä seikkaa aina ymmärrä tai muista. Kun sävellajia vaihtaa, saattaa muutos tuntua siltä, kuin laulaisi tyystin eri kappaletta! Jo pienin mahdollinen, eli puolikkaan sävelaskeleen muutos saattaa tuntua suurelta muutokselta. Jos sävellajia vaihtaa, kannattaa ottaa aikaa uuden sävellajin kehoon istutteluun.

Kun koko kappale hilataan ylemmäs tai lasketaan alemmas, tapa, jolla käytät äänielimistöäsi, muuttuu ja sen myötä koko fiilis laulamiseen muuttuu. Äänihuulet joutuvat erilaiseen työhön. Äänihuulten sisäisiltä lihaksilta vaaditaan eri asioita eri sävelkorkeuksilla. Matalammalla alueella äänihuulet värähtelevät hitaammin. Jos kappaletta nostetaan, joutuvat äänihuulet nopeampaan värähtelyyn. Kun sävellajia vaihdetaan, rekisterinvaihdot sijoittuvat uusille kohdille. Voi olla, että tietyssä sävellajissa kappaleen saattoi laulaa pelkällä rintarekisterillä, ja kun kappaletta nostetaan ylemmäs, täytyykin ylä-äänet laulaa päärekisterillä. Joillekin laulajille äänen pitkäaikainen kannattelu päärekisterissä on huomattavan hankalaa. On myös laulajia, joille ohennerekisteri on helppo, mutta alaääniin on vaikea löytää voimaa ja kestävyyttä.

Sävellaji, oktaaviala ja modulaatio

Onko seuraava tilanne tuttu? Laulat suosikkiartistisi mukana, mutta joko ylä- tai alaäänesi eivät riitä kyseisen kappaleen laulamiseen. Päättelet että laulu ei sovi äänellesi, ja lopetat sen laulamisen. Et ehkä tule ajatelleeksi sitä, että ihmisäänet ovat erilaisia. Toisten äänet toimii paremmin korkeammalla, toisten matalammalla. Äänen korkeuteen vaikuttaa erityisesti äänielimistön koko. Hätä ei ole tämän näköinen! Kun opit muuttamaan sävellajia, sinulle avautuu lisää mahdollisuuksia. Pystyt todennäköisesti laulamaan sellaisiakin kappaleita, joita luulit liian korkeiksi tai mataliksi.

Se, että muutat sävellajia etkä laula samalta korkeudelta kuin originaaliesittäjä, ei tee sinusta huonompaa laulajaa. On viisautta valita sopiva sävelkorkeus.

musiikin teoria, oktaavi, oktaaviala, modulaatio

Mikä on sävellaji

Sävellaji tarkoittaa perussävelen eli toonikan ympärille muodostuvaa järjestelmää, jossa jokaisella muulla sävelellä on oma suhteensa tähän perussäveleen. Länsimaisessa musiikissa sävellajit ovat yleisimmin duureja tai molleja. Laulajan näkökulmasta katsottuna sävellaji määrittää, miltä korkeudelta kappale lauletaan. Jos sävellaji nostetaan esimerkiksi C-duurista D-duuriin, koko kappale nousee ylöspäin kokosävelaskeleen verran.

Oktaaviala

C-sävel on C-sävel huolimatta siitä, mistä oktaavialasta sen laulat. Sävellajin melodiaa voidaan laulaa eri oktaavialasta ilman, että sävellaji muuttuu. Usein ajatellaan, että naiset laulavat samaa melodiaa oktaavia ylempää kuin miehet. Tähän ajatukseen perustuu ymmärtääkseni esimerkiksi virsikirjojen ja toivelaulukirjojen sovitukset.

Mikäli jokin kappaleen kohta on mahdoton laulaa, on suhteellisen siisti ratkaisu laulaa liian korkea tai liian matala kohta eri oktaavista, eli esimerkiksi oktaavia alempaa kuin muu melodia. Aloittelijoille tämä oktaavialan vaihtaminen lennossa on hankalaa, ja laulutunneilla kuulen usein sitä, että esimerkiksi korkea kohta lauletaan epämääräisen verran matalampaa, ilman että laulajalla on asiasta selkeää suunnitelmaa aiheesta.

Modulaatio

Rakenteeseen ja sävellajiin liittyy myös mahdollinen modulaatio, eli sävellajin muutos. Se esiintyy yleensä nostatuksena kappaleen loppupuolella. Tarkista että pystyt laulamaan myös sen ja saamaan ääneesi siinä kohtaa vielä lisää hehkua!

Transponointi

Transponointi tarkoittaa sitä, että sävellys siirretään sävellajista toiseen. Sävellajin muuttuessa intervallisuhteet eivät kuitenkaan muutu. Olen tehnyt videon musiikinteoriasta laulajille.

Seuraavassa blogitekstissä kerron, millainen on sopiva sävellaji, ja kuinka sen voi löytää.