Kategoria: Oppiminen

Harjoitusohjelma laulunopiskelun apuna

Tässä blogitestissä vastaan seuraajalta tulleeseen sähköpostiin, jossa kyseltiin laulun kotiharjoittelusta ja harjoitusohjelman tekemisestä.

Kuuluvatko harjoitusohjelmat vain urheiluun?

Harjoitusohjelma -sana lienee monelle tutumpi liikunnan kuin musiikin saralta. Olen itse käynyt viimeaikoina aktiivisesti kuntosalilla ja nähnyt, kuinka ihmiset seuraavat personal traineraiden heille laatimia harjoitusohjelmia, tai merkkaavat suorituksiaan äppeihin. Voisiko laulamisen harjoittelu olla yhtä säntillistä ja määrätietoista? Liikunnassa ja äänenkäytön harjoittelussa on tiettyä samankaltaisuutta. Molemmissa halutaan oppia oikeanlainen suoritustapa ja painaa se lihasmuistiin. Sekä liikunta että laulaminen tuottavat nautintoa ja hyvinvointia. Urheilussa toistojen määrällä ja vastuksen kasvattamisella voidaan tähdätä esimerkiksi parempaan kuntoon, liikkuvuuteen ja suurempaan lihasmassaan. Laulamisessa ja puhumisessa aivan yhtä suoraa korrelaatiota ei ole. ”Laululihakset” eivät kasva määrättömästi rehkimisellä ja voimankäytöllä. Harjoitukset tulisi suorittaa ”oikein” jotta niiden tekemisestä olisi hyötyä. Toistot väärällä tekniikalla voivat viedä äänenkäyttäjää jopa epätoivottuun suuntaan.

Oivalluksia ja hienomotoriikkaa

Puhe- ja laulutekniikka ovat pääosin hienomotoriikkaa. Kehitys lähtee oivalluksesta. Opettaja ohjaa ja houkuttelee oppilasta kohti parempaa tekniikkaa ja auttaa tunnistamaan toivotun äänentuottotavan. Ensin tullaan tietoiseksi, sitten oivallus pyritään painamaan lihasmuistiin ja uusi äänentuottotapa vakiinnutetaan osaksi päivittäistä äänenkäyttöä. Laulutunneilla kannattaakin kiinnittää huomio etenkin niihin hetkiin, kun harjoitus sujuu hyvin, äänentuotto tuntuu mukavalta tai opettaja antaa sinulle positiivista palautetta. .

Mutta vastaus kysymykseen – Harjoitusohjelmia laulutaidon kehittämiseksi voi hyvinkin seurata kun tietyt lainalaisuudet ymmärretään. Oleellinen kysymys on, kuinka sinä seuraat ohjelmaa eli teetkö harjoitukset tarkoitetulla tavalla.

 Nuottipaperille tai sanelimeen

”Harjoitusohjelma” on perinteisesti syntynyt laulutuntien yhteydessä. Opettaja teettää ääniharjoituksia, ja toivoo, että oppilas painaisi harjoituksia pikkuhiljaa mieleensä ja tekisi niitä omatoimisesti. Toimittuani vuosikausia laulunopettajana olen huomannut, että vain hyvin harva muistaa harjoituksia enää laulutunnin jälkeen. Yleensä opastan oppilaita hankkimaan nuottivihkon, johon äniharjoitukset kirjoitetaan ylös. Modernimpi tapa on äänittää harjoitukset kännykän sanelimella, jolloin niitä on helppo toistaa kotona. Toisaalta kännykät vaihtuvat parin vuoden välein, tekniikka uudistuu ja tiedostot tuhoutuvat. Minulla on edelleen tallella vihko, johon laulunopettaja on merkannut ääniharjoituksia yli 20 vuotta sitten! Joskus saan laulutunnin jälkeen sähköpostin, jossa asiakas pyytää minua koostamaan tunnin sisällön ja/tai harjoitukset hänelle kirjallisesti. Tähän opettajalla ei luonnollisesti ole velvollisuutta, vaan tarvittavat muistiinpanot tulisi tehdä tunnin aikana.

Tavoitteellista harjoittelua

Voisi ajatella, että harjoitusohjelma on kokonaisuus, joka sisältää kaiken tarvittavan kehon lämmittelystä spesifeihin ääniharjoituksiin. Harjoitusohjelmalla tulisi loogisesti ajatellen olla jokin tavoite. Ääniharjoitukset eivät ole pelkkää lauleskelua tai äänenlämmittelyä, vaan niiden avulla harjoitellaan jotakin tiettyä laulamisen aspektia. Harjoitukset valitaan yksilöllisesti. Oma opettaja tuntee juuri sinun äänesi ja hänellä on näkemys siihen, mitä sinun laulamisessasi kannattaisi kehittää ja miten. Jokaiselle laulunharrastajalle sopivan harjoitusohjelman tekeminen on siksi haastellista.

Jokaiselle sopivia harjoituksia vai räätälöity harjoitusohjelma?

On olemassa laulamisen osa-alueita, joiden harjoittelusta lähes kaikki hyötyvät. ”Yleispätevän” harjoitusohjelman oleellisia osa-alueita voisi olla esimerkiksi vireystila, asento ja rentouden ja aktiivisuuden sopiva suhde, musikaalisuus, melodiassa ja rytmissä pysyminen. Niinikään hengitys, fonaatio eli äänihuulivärähtely ja äänenalukkeet, ääntöväyläasetukset ja artikulaatio, alaäänet, ylä-äänet, rekisterit, rekisterisiirtymät ja miksti ja kuuluvat laulamisen perusteisiin. Toisaalta huomaan usein, ettei asiakas alkuvaiheessa itse tiedosta omaa äänenkäyttöään, jolloin harjoituksia voi olla vaikea tehdä ilman ohjausta.

Musiikkityyli ja kehitystaso huomioiden voidaan valita harjoituksia tietyille laulutekniikoille, kuten twang, belting ja sob, tai tietyt tyylilajiin kuuluvat tyylikeinot tai fraseeraus, esim. klassisessa laulussa kuviolaulu tai staccato. Myös dynaamiset vaihtelut voisivat kuulua harjoitusohjelmaan. Edellämainittujen lisäksi laulutunneilla harjoitellaan esimerkiksi tekstin ymmärtämistä ja sisäistämistä, eri kielten lausumista, musiikkikappaleen omaksumista, musiikinteoriaa, improvisointia, ilmaisua ja esiintymistä.

laulunopettaja, laulunopetus, laulun harjoittelu, ääniharjoitus, laulunopettaja helsinki, laulutunnit helsinki,

Harjoitusten määrä ja kesto

Suositeltava harjoittelun määrä ja kesto voi niinikään vaihdella laulajasta toiseen. Tähän vaikuttaa moni tekijä, kuten lähtötilanne. Ammattilaiset ja puoliammattilaiset tiedostavat itse omaa ääntään ja sen tarpeita. On myös ihmisiä, joilla ilman koulutustakin on toimiva äänentuotto, jolloin hän voi laulaa pitkiäkin aikoja äänen väsymättä.  Jos henkilön äänentuotto on hyvin ongelmallista, hänellä on äänioireilua tai on ollut jopa äänihäiriö, harjoitusten valinta ja ohjeiden noudattaminen on erityisen merkityksellistä. Sattumanvarainen, ilman keskittymistä tapahtuva laulaminen saattaa tällöin vahvistaa haitallista äänentuottotapaa. 

Useimmille laulunharrastajille suosittelen mieluummin useita lyhyitä harjoituksia, kuin pitkää harjoitusta harvoin. Joskus oppilaat kertovat innostuneensa laulamaan monta tuntia putkeen. Silloin ääni on saattanut käheytyä. Harjoitukset voidaan jakaa palasiksi päivän varrelle. Esimerkiksi pieni äänenavaus aamupäivällä, ja ääniharjoituksia ja kappaleen harjoittelua iltapäivällä / illalla. Eri osa-alueiden harjoittelua voidaan jakaa eri päiville. Mielestäni hyvä rytmi laulutunneilla käyvälle aloittelijalle voisi olla esimerkiksi n. 20 harjoitus muutaman kertaa viikossa. Jo yksi tai kaksi lyhyttä harjoitusta viikossa on parempi kuin ei yhtäkään harjoitusta! Kun oppilas pääsee jyvälle äänenkäytöstä, harjoitusten kestoa ja määrää voi kasvattaa.  Äänelle on hyvä antaa välillä myös lepopäiviä.

Ääniharjoitus päivässä

Julkaisemani Ääniharjoitus päivässä-verkkokurssi sisältää 30 ääniharjoitusta. Kurssin idea oli tehdä alunperin yksi harjoituspäivässä, mutta nyt kaikki harjoitukset ovat heti asiakkaalle auki ja niitä on mahdollista seurata 6kk:n ajan. Kurssin harjoituksia yhdistelemällä pääset jo melko kattavasti kiinni monipuoliseen harjoitteluun ja voit pyrkiä laatimaan oman harjoitusohjelmasi. Henkilökohtaista laulutuntia pätevän laulunopettajan johdolla ei luonnollisesti korvaa mikään.


Harjoitusohjelma voisi sisältää esimerkiksi seuraavia kohtia:

-Pieni kehon lämmittely

-Hengitysharjoitukset

-Tarvittaessa leuan ja kasvojen alueen lämmittely / rentoutus

-Alustavia äänenlämmittelyjä, esim huuli-/kielitäry, hyminä

-Harjoituksia äänentuoton eri osa-alueille: fonaatio, äänenalukkeet / äänenlaatu, rekisterit ja rekisterisiirtymät, artikulaatio ja ääntöväylän optimaalinen hyödyntäminen

-Keskialue, sitten alaäänet ja ylä-äänet

-Genrenmukaiset harjoitukset ja erityistekniikat

-Fraseeraus, dynamiikka, ilmaisu

-Kappaleen harjoittelu


 

Kappaleen harjoitteleminen ja hiominen

Kuulet jossakin ihanan biisin ja kappas, sinussa herää mielihalu laulaa sitä! Kannustan laulamaan kaikkea mikä kuulostaa kivalta ja tuntuu hyvältä. Tästä ensikuulemasta on kuitenkin pitkä matka siihen, että laulu on osaltasi ”esityskunnossa”. Kappaleen harjoittelu esityskelpoiseksi vaatii oman panostuksensa. Tässä kirjoituksessa käsittelen eri asioita, joita kappaleen harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon. Jokainen osio on laaja, joten pyrin tiivistämään joitain keskeisiä asioita.

Valitse sopiva kappale ja tutustu siihen alustavasti

Kappaleen valitsemiseen on erilaisia kriteerejä riippuen tilanteestasi, ja siitä, mihin tarkoitukseen meinaat kappaletta harjoitella. Olisiko sinulle sille käyttöä esimerkiksi esiintymisissä tai kehittääkö sen harjoittelu sinua laulajana? Jos etsit ohjelmistoa esimerkiksi kurssitutkintoon tai koelauluun, laulujen tulee täyttää tietyt kriteerit. Tutustu kappaleeseen alustavasti. Mutustele, vaikuttaako se sinulle sopivalta. Hyräile kappaletta, googlaa lyriikka, tutustu nuottiin…

Selvitä laulun rakenne

Selvitä itsellesi musiikkikappaleen rakenne. Rakenteen hahmottaminen voi auttaa oppimaan laulun paremmin ja hahmottamaan tulkinnallisen muodon.

Yksinkertaisin ja yleisin rakenne lienee AB eli a-osa jota seuraa kertosäe. Kertosäkeessä voi olla valmistava osa (pre-chorus/bridge). Useissa kappaleissa on C-osa. Kuuntele kappaleen alkusoitto ja huomioi instrumentaaliosuudet kappaleen keskellä. Seuraava askel on tarkkailla, toistuvatko lauluosiot keskenään samanlaisina. Joskus melodia tai rytmitys voi hieman muuttua, tai melodia saatetaan laulaa eri säkeistössä jopa eri oktaavialasta. Kokonaisuuden eri osiot muodostavat usein myös tulkinnallisen kokonaisuuden. On varsin tavallista, että intro ja a-osa ovat lempeät, ja kappaleen kliimaksi sijoittuu esimerkiksi viimeiseen kertosäkeeseen. Jonka jälkeen ympyrä usein sulkeutuu, ja kappale loppuu pehmeään tunnelmaan. Rakenteet voi tunnistaa kuuntelemalla ja/tai nuotista katsomalla.

Rytmi vereen

Kiinnitä huomio tahtilajiin ja rytmiikkaan. Rytmiikka ja fraseeraus kulkevat käsi kädessä. Mieti mitä iskuja painotetaan, millainen on svengi. Ole tarkkana taukojen kanssa. Ole varma, että ”tulet sisään” oikealla tahdinosalla esimerkiksi välisoiton jälkeen.

Sävellajin valinta

Huomaan laulutunneilla, että jotkut lauluharrastajat eivät ole tietoisia sävellajista. Kappaleita välttämättä tarvitse laulaa originaalisävellajissa, eli samalta korkeudelta kuin alkuperäinen esittäjä. Oikean sävellajin löytäminen mahdollistaa sellaistenkin laulujen laulamisen, joita luulit liian korkeiksi tai mataliksi. Tästä aiheesta on tulossa oma blogiteksti ja video, joten en käsittele asiaa tässä sen enempää.

Lyriikkaan tutustuminen

Lyriikka on tärkeä osa taidekokonaisuutta. Sitä ei kannata jättää melodian varjoon. Perehdy tekstiin ja pohdiskele sitä. Kuka laulussa kertoo tarinaa? Puhuuko kertoja minä-muodossa vai kuvaileeko hän tilanteita kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Mikä on kertojan tunnetila. Millainen on laulun yleistunnelma? Vaihteleeko tunnelma laulun eri osissa. Melko yleistä on, että a-osa on kuvaileva tai tarinaa kertova, kun taas kertosäe hehkuttaa jotakin tunnetta.

Perehdy musiikkikappaleen taustaan. Jos laulu on jostakin suuremmasta kokonaisuudesta, kuten musikaalista tai oopperasta, selvitä tarinan ääriviivat. Ihan jokaista juonikuvion yksityiskohtaa ei välttämättä tarvitse muistaa, mutta lähtöasetelma, ajankohta, ja roolihahmon tilanne, motivaatio ja luonne on hyvä tuntea. Kenelle hän laulaa kyseisessä kohtauksessa ja miksi?

Vieraan kielen omaksuminen

Ole varma, että ymmärrät tekstin, mikäli lyriikka ei ole äidinkieltäsi Olisi hyvä saada lausuminen kohtuulliseen kuntoon jo harjoitusvaiheessa, ettei virheellinen ääntäminen jää lihasmuistiin.

Äänellinen harjoittelu

Äänellinen harjoittelu on se osio, johon keskitytään laulutunneilla erityisellä tarkkuudella. Myös monet blogiteksteistäni ja youtube-videoistani käsittelee tätä vaihetta. Harjoittelun tarkoitus on saada laulaminen laadukkaaksi kappaleen jokaisessa osassa. Yleisiä laulullisia haastekohtia voi olla mm. ylä-äänet, alaäänet, rekisterinvaihto, erityisen pitkät fraasit, äänen kannattelu korkeahkolla alueella, laajat intervallihypyt, nousut matalalta korkealle, tietynlaisten sävyjen luominen, hiljaa tai kovaa laulaminen, vireessä pysyminen jne. Harjoittelu voi olla hyvinkin loogista. Voidaan etukäteen miettiä hengityspaikkoja tai rekisterinvaihtokohtia.

Äänellistä harjoittelua ei voi irroittaa muista osa-alueista. Se kulkee käsi kädessä esimerkiksi rytmiikan, fraseerauksen ja vieraan kielen artikulaation kanssa. Harjoittelun tavoitteet liittyy laulettavaan musiikkityyliin. Opettaja saattaa neuvoa esimerkiksi muokkaamaan laulettavia vokaaleja tai ääntöväyläasetuksia genren mukaisiks. Äänellinen harjoittelu kulkee käsi kädessä tulkinnan kanssa. Tunneilmaisun tulisi kuulua äänessäkin. Voimme hakea tunnelmaan sopivia äänensävyjä lauluteknisin keinoin. Suomipopin naiset-verkkokurssilla opiskelemme tekniikoita, joiden avulla voimme välittää erilaisia tunnelmia.

Laulunopettajan antamat vihjeet siitä, kuinka helpottaa laulullisia haasteita voi olla kultaakin kalliimpia. Neuvot kannattaa kirjoittaa ylös ja uusia tapoja kannattaa harjoitella.

Oman tulkinnan kehittäminen

Musiikilliseen tulkintaan voidaan laskea esimerkiksi käytetyt äänensävyt, dynamiikka ja fraseeraus. Lavailmaisuun voidaan laskea esimerkiksi eleet ja pukeutuminen.

Mielestäni oman tulkinnan lähtökohta on se, että tunnet  kappaleen tarkasti. Oman tulkinnan tulisi olla harkittu ja perusteltu, eikä virheitä voi laittaa tulkinnan piikkiin. Säveltäjän ja sanoittajan luomaa kokonaisuutta ei voi muuttaa vain siksi, ettei jaksa harjoitella melodiakulkuja, rytmitystä jne.

Yhteismusisointi kuntoon

Millaisella kokoonpanolla aiot esittää kappaleen? Kappale hiotaan toimivaksi yhdessä muiden muusikoiden tai säestäjän kanssa. Etukäteen voidaan kokeilla mm. tempoa ja dynamiikan vaihteluita. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa yhteismusisointia ei ehditä harjoittelemaan. Kokemuksen myötä muiden muusikoiden kuuntelu kehittyy.

Sovitus vaikuttaa tulkintaan

Kun sovitusta aletaan miettiä, ollaan yleensä jo aika varmalla pohjalla kappaleen kanssa. Noudatatko alkuperäistä sovitusta vai teetkö kappaleesta oman sovituksen. Sovitusvaiheessa saatetaan jopa vaihtaa genreä. Sovitus vaikuttaa myös äänelliseen ilmaisuun ja fraseeraukseen. Ajattelepa vaikka Popedan kappaletta Pitkä, kuuma kesä. Mieti, että tekisitkin siitä meditatiivisen enyamaisen version, diskohitin, rapin ja perinteisen suomirock-version. Äänensävyt, ilmaisu ja esiintyminen olisivat kaikissa tapauksissa hyvin erilaisia.

Sovitus voi venyä ja paukkua aikojen saatossa. Omassa ohjelmistossanikin on perusteoksia, joita on tullut esitettyä hyvin erilaisissa tilanteissa, eri instrumenttejen kanssa.

Vaikka kappaleen hiominen voi tuntua työläältä, se on myös antoisaa laulutaiteeseen perehtymistä! Matka on monesti tärkeämpi kuin lopputulos.

Vinkkejä laulujen ulkoa opetteluun

Lyriikoiden ulkoa opettelu on tuttua varmaankin jokaiselle esiintyvälle laulajalle. Haasteita voi tulla vastaan etenkin silloin, kun aikoo esittää lauluja itselle melko vieraalla kielellä. Ulkoa opettelua ei kannata typistää pelkän sanarimpsun päähän paukuttamiseksi. Opettele samalla myös musiikkia, tutki kieltä sekä fiilistele kappaleen tunteita ja tarinaa. Käytä oppimisen apuna eri aisteja.

mielenhallinta, mielen voima, manifestointi, manifestaatio, meditointi, rauha, mielenrauhaa

1. Opettele musiikki tarkasti

Opettele laulumelodia, rytmi ja kappaleen rakenne hyvin ja selvitä tarkasti, kuinka lyriikka istuu musiikkiin. Tavallaan itsestään selvää! Silti törmään jatkuvasti laulun harrastajiin, jotka opeteltuaan kappaleita kuuntelemalla, muistavat väärin esimerkiksi melodiakulun tai sanojen sijoittumisen musiikkiin. Jos poikkeat säveltäjän visiosta, sen täytyy olla harkittu taiteellinen ratkaisu, ei vahinko.

Jos opettelet kuuntelemalla muiden äänityksiä, kuuntele ensin originaalia. Vertaile sitten eri laulajien versioita, jotta saat objektiivisemman ja monipuolisemman kuvan laulusta. Suosittelen kuitenkin musiikin läpikäymistä nuotin ja pianon kanssa.

2. Käännä teksti omalle kielellesi

Teksti on helpompi omaksua, kun ymmärrät jokaikisen sanan merkityksen ja tunnet lauserakenteet. Silloin lyriikka ei tunnu siansaksalta, jota koitat painaa päähäsi väkisin.

3. Keskity tarinaan ja tunteisiin

Teksti on helppo muistaa esiintymistilanteessa, kun laulaessasi elät läpi kappaleen tarinaa. Ota siis selvää, mistä kappale kertoo. Mieti, millainen sanoma laulussa on? Kuinka tarina etenee kappaleen myötä? Millaisia tunteita kappale sinussa herättää? Mitä tunteita ja ajatuksia haluaisit välittää muille?

4. Näe rakenteet

Analysoi kappaleen rakenne. Missä on A-osa, B-osa, entä kertosäkeistö? Huomioi kuinka säkeistöjen tekstit poikkeavat toisistaan.

5. Pänttää

Opettele lyriikka ulkoa lause kerrallaan. Kun olet oppinut yhden fraasin, opettele seuraava ja yhdistä ne. Kun osaat kaksi fraasia, lisää kolmas. Kappas, osaatkin jo yhden säkeistön! Opettele sitten kertosäkeistö, ja yhdistä palaset. Tämä menetelmä toimii itselläni etenkin minulle vaikeampien kielten kanssa.

6. Lue rytmissä

Aina ei jaksa laulaa. Lue lyriikkaa ääneen kappaleen rytmissä, hyräile tai laula mielessäsi.

7. Käytä apuna eri aisteja:

Jokaisella meillä on yksilöllinen tapa oppia. Tunnustele, mikä tapa opetella musiikkia on sinulle luontevin.

8. Kuuntele

Äänitä oma, mahdollisimman tarkka versiosi ja kuuntele sitä. Näin et matki jonkun muun laulajan tapaa laulaa. Sinun esityksessäsi myös soitto-osuudet ja kappaleen rakenne saattavat poiketa alkuperäisen esittäjän versiosta. Itse nauhoitan harjoituksissa aina viimeisimmän version kännykällä. Siten saan mukaan myös soittajien osuudet, joten pystyn opettelemaan samalla kuulemalla kappaletta kokonaisuudessaan.

9. Näe ja visualisoi

Väritä nuotin reunaan laulun tarinaan liittyviä piirustuksia, tai näe mielessäsi kuvia tai tapahtumia.

10. Ilmaise liikkuen

Voit vaikkapa tanssia tarinaa läpi, jos se on sinulle luonteva tapa oppia.

Katso myös joulukalenterini 2. luukku: instavideo, johon kokosin neljä vinkkiä ulkoa opetteluun 🙂