Kategoria: Harjoitteleminen

Harjoitusohjelma laulunopiskelun apuna

Tässä blogitestissä vastaan seuraajalta tulleeseen sähköpostiin, jossa kyseltiin laulun kotiharjoittelusta ja harjoitusohjelman tekemisestä.

Kuuluvatko harjoitusohjelmat vain urheiluun?

Harjoitusohjelma -sana lienee monelle tutumpi liikunnan kuin musiikin saralta. Olen itse käynyt viimeaikoina aktiivisesti kuntosalilla ja nähnyt, kuinka ihmiset seuraavat personal traineraiden heille laatimia harjoitusohjelmia, tai merkkaavat suorituksiaan äppeihin. Voisiko laulamisen harjoittelu olla yhtä säntillistä ja määrätietoista? Liikunnassa ja äänenkäytön harjoittelussa on tiettyä samankaltaisuutta. Molemmissa halutaan oppia oikeanlainen suoritustapa ja painaa se lihasmuistiin. Sekä liikunta että laulaminen tuottavat nautintoa ja hyvinvointia. Urheilussa toistojen määrällä ja vastuksen kasvattamisella voidaan tähdätä esimerkiksi parempaan kuntoon, liikkuvuuteen ja suurempaan lihasmassaan. Laulamisessa ja puhumisessa aivan yhtä suoraa korrelaatiota ei ole. ”Laululihakset” eivät kasva määrättömästi rehkimisellä ja voimankäytöllä. Harjoitukset tulisi suorittaa ”oikein” jotta niiden tekemisestä olisi hyötyä. Toistot väärällä tekniikalla voivat viedä äänenkäyttäjää jopa epätoivottuun suuntaan.

Oivalluksia ja hienomotoriikkaa

Puhe- ja laulutekniikka ovat pääosin hienomotoriikkaa. Kehitys lähtee oivalluksesta. Opettaja ohjaa ja houkuttelee oppilasta kohti parempaa tekniikkaa ja auttaa tunnistamaan toivotun äänentuottotavan. Ensin tullaan tietoiseksi, sitten oivallus pyritään painamaan lihasmuistiin ja uusi äänentuottotapa vakiinnutetaan osaksi päivittäistä äänenkäyttöä. Laulutunneilla kannattaakin kiinnittää huomio etenkin niihin hetkiin, kun harjoitus sujuu hyvin, äänentuotto tuntuu mukavalta tai opettaja antaa sinulle positiivista palautetta. .

Mutta vastaus kysymykseen – Harjoitusohjelmia laulutaidon kehittämiseksi voi hyvinkin seurata kun tietyt lainalaisuudet ymmärretään. Oleellinen kysymys on, kuinka sinä seuraat ohjelmaa eli teetkö harjoitukset tarkoitetulla tavalla.

 Nuottipaperille tai sanelimeen

”Harjoitusohjelma” on perinteisesti syntynyt laulutuntien yhteydessä. Opettaja teettää ääniharjoituksia, ja toivoo, että oppilas painaisi harjoituksia pikkuhiljaa mieleensä ja tekisi niitä omatoimisesti. Toimittuani vuosikausia laulunopettajana olen huomannut, että vain hyvin harva muistaa harjoituksia enää laulutunnin jälkeen. Yleensä opastan oppilaita hankkimaan nuottivihkon, johon äniharjoitukset kirjoitetaan ylös. Modernimpi tapa on äänittää harjoitukset kännykän sanelimella, jolloin niitä on helppo toistaa kotona. Toisaalta kännykät vaihtuvat parin vuoden välein, tekniikka uudistuu ja tiedostot tuhoutuvat. Minulla on edelleen tallella vihko, johon laulunopettaja on merkannut ääniharjoituksia yli 20 vuotta sitten! Joskus saan laulutunnin jälkeen sähköpostin, jossa asiakas pyytää minua koostamaan tunnin sisällön ja/tai harjoitukset hänelle kirjallisesti. Tähän opettajalla ei luonnollisesti ole velvollisuutta, vaan tarvittavat muistiinpanot tulisi tehdä tunnin aikana.

Tavoitteellista harjoittelua

Voisi ajatella, että harjoitusohjelma on kokonaisuus, joka sisältää kaiken tarvittavan kehon lämmittelystä spesifeihin ääniharjoituksiin. Harjoitusohjelmalla tulisi loogisesti ajatellen olla jokin tavoite. Ääniharjoitukset eivät ole pelkkää lauleskelua tai äänenlämmittelyä, vaan niiden avulla harjoitellaan jotakin tiettyä laulamisen aspektia. Harjoitukset valitaan yksilöllisesti. Oma opettaja tuntee juuri sinun äänesi ja hänellä on näkemys siihen, mitä sinun laulamisessasi kannattaisi kehittää ja miten. Jokaiselle laulunharrastajalle sopivan harjoitusohjelman tekeminen on siksi haastellista.

Jokaiselle sopivia harjoituksia vai räätälöity harjoitusohjelma?

On olemassa laulamisen osa-alueita, joiden harjoittelusta lähes kaikki hyötyvät. ”Yleispätevän” harjoitusohjelman oleellisia osa-alueita voisi olla esimerkiksi vireystila, asento ja rentouden ja aktiivisuuden sopiva suhde, musikaalisuus, melodiassa ja rytmissä pysyminen. Niinikään hengitys, fonaatio eli äänihuulivärähtely ja äänenalukkeet, ääntöväyläasetukset ja artikulaatio, alaäänet, ylä-äänet, rekisterit, rekisterisiirtymät ja miksti ja kuuluvat laulamisen perusteisiin. Toisaalta huomaan usein, ettei asiakas alkuvaiheessa itse tiedosta omaa äänenkäyttöään, jolloin harjoituksia voi olla vaikea tehdä ilman ohjausta.

Musiikkityyli ja kehitystaso huomioiden voidaan valita harjoituksia tietyille laulutekniikoille, kuten twang, belting ja sob, tai tietyt tyylilajiin kuuluvat tyylikeinot tai fraseeraus, esim. klassisessa laulussa kuviolaulu tai staccato. Myös dynaamiset vaihtelut voisivat kuulua harjoitusohjelmaan. Edellämainittujen lisäksi laulutunneilla harjoitellaan esimerkiksi tekstin ymmärtämistä ja sisäistämistä, eri kielten lausumista, musiikkikappaleen omaksumista, musiikinteoriaa, improvisointia, ilmaisua ja esiintymistä.

laulunopettaja, laulunopetus, laulun harjoittelu, ääniharjoitus, laulunopettaja helsinki, laulutunnit helsinki,

Harjoitusten määrä ja kesto

Suositeltava harjoittelun määrä ja kesto voi niinikään vaihdella laulajasta toiseen. Tähän vaikuttaa moni tekijä, kuten lähtötilanne. Ammattilaiset ja puoliammattilaiset tiedostavat itse omaa ääntään ja sen tarpeita. On myös ihmisiä, joilla ilman koulutustakin on toimiva äänentuotto, jolloin hän voi laulaa pitkiäkin aikoja äänen väsymättä.  Jos henkilön äänentuotto on hyvin ongelmallista, hänellä on äänioireilua tai on ollut jopa äänihäiriö, harjoitusten valinta ja ohjeiden noudattaminen on erityisen merkityksellistä. Sattumanvarainen, ilman keskittymistä tapahtuva laulaminen saattaa tällöin vahvistaa haitallista äänentuottotapaa. 

Useimmille laulunharrastajille suosittelen mieluummin useita lyhyitä harjoituksia, kuin pitkää harjoitusta harvoin. Joskus oppilaat kertovat innostuneensa laulamaan monta tuntia putkeen. Silloin ääni on saattanut käheytyä. Harjoitukset voidaan jakaa palasiksi päivän varrelle. Esimerkiksi pieni äänenavaus aamupäivällä, ja ääniharjoituksia ja kappaleen harjoittelua iltapäivällä / illalla. Eri osa-alueiden harjoittelua voidaan jakaa eri päiville. Mielestäni hyvä rytmi laulutunneilla käyvälle aloittelijalle voisi olla esimerkiksi n. 20 harjoitus muutaman kertaa viikossa. Jo yksi tai kaksi lyhyttä harjoitusta viikossa on parempi kuin ei yhtäkään harjoitusta! Kun oppilas pääsee jyvälle äänenkäytöstä, harjoitusten kestoa ja määrää voi kasvattaa.  Äänelle on hyvä antaa välillä myös lepopäiviä.

Ääniharjoitus päivässä

Julkaisemani Ääniharjoitus päivässä-verkkokurssi sisältää 30 ääniharjoitusta. Kurssin idea oli tehdä alunperin yksi harjoituspäivässä, mutta nyt kaikki harjoitukset ovat heti asiakkaalle auki ja niitä on mahdollista seurata 6kk:n ajan. Kurssin harjoituksia yhdistelemällä pääset jo melko kattavasti kiinni monipuoliseen harjoitteluun ja voit pyrkiä laatimaan oman harjoitusohjelmasi. Henkilökohtaista laulutuntia pätevän laulunopettajan johdolla ei luonnollisesti korvaa mikään.


Harjoitusohjelma voisi sisältää esimerkiksi seuraavia kohtia:

-Pieni kehon lämmittely

-Hengitysharjoitukset

-Tarvittaessa leuan ja kasvojen alueen lämmittely / rentoutus

-Alustavia äänenlämmittelyjä, esim huuli-/kielitäry, hyminä

-Harjoituksia äänentuoton eri osa-alueille: fonaatio, äänenalukkeet / äänenlaatu, rekisterit ja rekisterisiirtymät, artikulaatio ja ääntöväylän optimaalinen hyödyntäminen

-Keskialue, sitten alaäänet ja ylä-äänet

-Genrenmukaiset harjoitukset ja erityistekniikat

-Fraseeraus, dynamiikka, ilmaisu

-Kappaleen harjoittelu


 

Kappaleen harjoitteleminen ja hiominen

Kuulet jossakin ihanan biisin ja kappas, sinussa herää mielihalu laulaa sitä! Kannustan laulamaan kaikkea mikä kuulostaa kivalta ja tuntuu hyvältä. Tästä ensikuulemasta on kuitenkin pitkä matka siihen, että laulu on osaltasi ”esityskunnossa”. Kappaleen harjoittelu esityskelpoiseksi vaatii oman panostuksensa. Tässä kirjoituksessa käsittelen eri asioita, joita kappaleen harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon. Jokainen osio on laaja, joten pyrin tiivistämään joitain keskeisiä asioita.

Valitse sopiva kappale ja tutustu siihen alustavasti

Kappaleen valitsemiseen on erilaisia kriteerejä riippuen tilanteestasi, ja siitä, mihin tarkoitukseen meinaat kappaletta harjoitella. Olisiko sinulle sille käyttöä esimerkiksi esiintymisissä tai kehittääkö sen harjoittelu sinua laulajana? Jos etsit ohjelmistoa esimerkiksi kurssitutkintoon tai koelauluun, laulujen tulee täyttää tietyt kriteerit. Tutustu kappaleeseen alustavasti. Mutustele, vaikuttaako se sinulle sopivalta. Hyräile kappaletta, googlaa lyriikka, tutustu nuottiin…

Selvitä laulun rakenne

Selvitä itsellesi musiikkikappaleen rakenne. Rakenteen hahmottaminen voi auttaa oppimaan laulun paremmin ja hahmottamaan tulkinnallisen muodon.

Yksinkertaisin ja yleisin rakenne lienee AB eli a-osa jota seuraa kertosäe. Kertosäkeessä voi olla valmistava osa (pre-chorus/bridge). Useissa kappaleissa on C-osa. Kuuntele kappaleen alkusoitto ja huomioi instrumentaaliosuudet kappaleen keskellä. Seuraava askel on tarkkailla, toistuvatko lauluosiot keskenään samanlaisina. Joskus melodia tai rytmitys voi hieman muuttua, tai melodia saatetaan laulaa eri säkeistössä jopa eri oktaavialasta. Kokonaisuuden eri osiot muodostavat usein myös tulkinnallisen kokonaisuuden. On varsin tavallista, että intro ja a-osa ovat lempeät, ja kappaleen kliimaksi sijoittuu esimerkiksi viimeiseen kertosäkeeseen. Jonka jälkeen ympyrä usein sulkeutuu, ja kappale loppuu pehmeään tunnelmaan. Rakenteet voi tunnistaa kuuntelemalla ja/tai nuotista katsomalla.

Rytmi vereen

Kiinnitä huomio tahtilajiin ja rytmiikkaan. Rytmiikka ja fraseeraus kulkevat käsi kädessä. Mieti mitä iskuja painotetaan, millainen on svengi. Ole tarkkana taukojen kanssa. Ole varma, että ”tulet sisään” oikealla tahdinosalla esimerkiksi välisoiton jälkeen.

Sävellajin valinta

Huomaan laulutunneilla, että jotkut lauluharrastajat eivät ole tietoisia sävellajista. Kappaleita välttämättä tarvitse laulaa originaalisävellajissa, eli samalta korkeudelta kuin alkuperäinen esittäjä. Oikean sävellajin löytäminen mahdollistaa sellaistenkin laulujen laulamisen, joita luulit liian korkeiksi tai mataliksi. Tästä aiheesta on tulossa oma blogiteksti ja video, joten en käsittele asiaa tässä sen enempää.

Lyriikkaan tutustuminen

Lyriikka on tärkeä osa taidekokonaisuutta. Sitä ei kannata jättää melodian varjoon. Perehdy tekstiin ja pohdiskele sitä. Kuka laulussa kertoo tarinaa? Puhuuko kertoja minä-muodossa vai kuvaileeko hän tilanteita kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Mikä on kertojan tunnetila. Millainen on laulun yleistunnelma? Vaihteleeko tunnelma laulun eri osissa. Melko yleistä on, että a-osa on kuvaileva tai tarinaa kertova, kun taas kertosäe hehkuttaa jotakin tunnetta.

Perehdy musiikkikappaleen taustaan. Jos laulu on jostakin suuremmasta kokonaisuudesta, kuten musikaalista tai oopperasta, selvitä tarinan ääriviivat. Ihan jokaista juonikuvion yksityiskohtaa ei välttämättä tarvitse muistaa, mutta lähtöasetelma, ajankohta, ja roolihahmon tilanne, motivaatio ja luonne on hyvä tuntea. Kenelle hän laulaa kyseisessä kohtauksessa ja miksi?

Vieraan kielen omaksuminen

Ole varma, että ymmärrät tekstin, mikäli lyriikka ei ole äidinkieltäsi Olisi hyvä saada lausuminen kohtuulliseen kuntoon jo harjoitusvaiheessa, ettei virheellinen ääntäminen jää lihasmuistiin.

Äänellinen harjoittelu

Äänellinen harjoittelu on se osio, johon keskitytään laulutunneilla erityisellä tarkkuudella. Myös monet blogiteksteistäni ja youtube-videoistani käsittelee tätä vaihetta. Harjoittelun tarkoitus on saada laulaminen laadukkaaksi kappaleen jokaisessa osassa. Yleisiä laulullisia haastekohtia voi olla mm. ylä-äänet, alaäänet, rekisterinvaihto, erityisen pitkät fraasit, äänen kannattelu korkeahkolla alueella, laajat intervallihypyt, nousut matalalta korkealle, tietynlaisten sävyjen luominen, hiljaa tai kovaa laulaminen, vireessä pysyminen jne. Harjoittelu voi olla hyvinkin loogista. Voidaan etukäteen miettiä hengityspaikkoja tai rekisterinvaihtokohtia.

Äänellistä harjoittelua ei voi irroittaa muista osa-alueista. Se kulkee käsi kädessä esimerkiksi rytmiikan, fraseerauksen ja vieraan kielen artikulaation kanssa. Harjoittelun tavoitteet liittyy laulettavaan musiikkityyliin. Opettaja saattaa neuvoa esimerkiksi muokkaamaan laulettavia vokaaleja tai ääntöväyläasetuksia genren mukaisiks. Äänellinen harjoittelu kulkee käsi kädessä tulkinnan kanssa. Tunneilmaisun tulisi kuulua äänessäkin. Voimme hakea tunnelmaan sopivia äänensävyjä lauluteknisin keinoin. Suomipopin naiset-verkkokurssilla opiskelemme tekniikoita, joiden avulla voimme välittää erilaisia tunnelmia.

Laulunopettajan antamat vihjeet siitä, kuinka helpottaa laulullisia haasteita voi olla kultaakin kalliimpia. Neuvot kannattaa kirjoittaa ylös ja uusia tapoja kannattaa harjoitella.

Oman tulkinnan kehittäminen

Musiikilliseen tulkintaan voidaan laskea esimerkiksi käytetyt äänensävyt, dynamiikka ja fraseeraus. Lavailmaisuun voidaan laskea esimerkiksi eleet ja pukeutuminen.

Mielestäni oman tulkinnan lähtökohta on se, että tunnet  kappaleen tarkasti. Oman tulkinnan tulisi olla harkittu ja perusteltu, eikä virheitä voi laittaa tulkinnan piikkiin. Säveltäjän ja sanoittajan luomaa kokonaisuutta ei voi muuttaa vain siksi, ettei jaksa harjoitella melodiakulkuja, rytmitystä jne.

Yhteismusisointi kuntoon

Millaisella kokoonpanolla aiot esittää kappaleen? Kappale hiotaan toimivaksi yhdessä muiden muusikoiden tai säestäjän kanssa. Etukäteen voidaan kokeilla mm. tempoa ja dynamiikan vaihteluita. Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa yhteismusisointia ei ehditä harjoittelemaan. Kokemuksen myötä muiden muusikoiden kuuntelu kehittyy.

Sovitus vaikuttaa tulkintaan

Kun sovitusta aletaan miettiä, ollaan yleensä jo aika varmalla pohjalla kappaleen kanssa. Noudatatko alkuperäistä sovitusta vai teetkö kappaleesta oman sovituksen. Sovitusvaiheessa saatetaan jopa vaihtaa genreä. Sovitus vaikuttaa myös äänelliseen ilmaisuun ja fraseeraukseen. Ajattelepa vaikka Popedan kappaletta Pitkä, kuuma kesä. Mieti, että tekisitkin siitä meditatiivisen enyamaisen version, diskohitin, rapin ja perinteisen suomirock-version. Äänensävyt, ilmaisu ja esiintyminen olisivat kaikissa tapauksissa hyvin erilaisia.

Sovitus voi venyä ja paukkua aikojen saatossa. Omassa ohjelmistossanikin on perusteoksia, joita on tullut esitettyä hyvin erilaisissa tilanteissa, eri instrumenttejen kanssa.

Vaikka kappaleen hiominen voi tuntua työläältä, se on myös antoisaa laulutaiteeseen perehtymistä! Matka on monesti tärkeämpi kuin lopputulos.

Laulamisen harjoittelusta – vastaus kysymykseen

Facebook-sivuni seuraaja kyseli minulta laulamisen harjoittelusta. Laajensin dialogimme blogikirjoitukseksi, olkaa hyvä.

”Minua on alkanut askarruttamaan se, kuinka paljon laulamista voi harjoitella aktiivisesti ilman, että äänihuulet ja lihaksisto kärsii (ja minkä kaiken luet kuuluvan laulun harjoitteluun)?”

Kysymykseen ei ole yhtä, autuaaksitekevää vastausta. Kyse on aika pitkälti kiinni siitä, kuinka harjoittelee ja mitä harjoittelee. Mutta paneudutaanpa tähän aihepiiriin tarkemmin.

laulaminen, kuinka opin laulamaan, en osaa laulaa, haluaisin oppia laulamaan

Mitä laulamisen harjoittelu on?

Lasken tässä kirjoituksessa lauluharjoitteluun kuuluvaksi kehon lämmittelyn ennen äänellistä harjoittelua (ja välissä, aikana ja jälkeen), hengitysharjoitukset, äänenlämmittelyn, ääniharjoitukset/tekniikkaharjoittelun, varsinaisen laulujen laulamisen ja mahdollisen jäähdyttelyn. Harjoittelussa voi käyttää apuvälineitä, kuten pillit ja letkut, peili tai äänityslaite.

Äänen lämmittelyn hyödyt

Äänen lämmittely on ihan ehdoton! Äänen lämmittelyä tai äänenavausta voi verrata verryttelyyn ennen vaativaa urheilusuoritusta. Verryttely ja lämmittely parantaa vireystilaa ja valmistaa näin kehon ja mielen laulamiseen. Äänenlämmittely parantaa äänenlaatua ja voi ehkäistä väsymistä äänellisen suorituksen aikana.

Harjoittelun tarkoitus

Ääniharjoitukset eivät mielestäni ole juuri koskaan pelkkää tarkoituksetonta hyminää ja loilottelua, vaan eri harjoitusten avulla opetellaan tärkeitä asioita.

Ääniharjoittelun tarkoitus on, että laulaja saa oivalluksen hyvästä äänenkäyttötavasta ja sitten painaa toivottuja äänenkäyttötapoja lihasmuistiin ja sitä kautta parantaa laulutekniikkaa. Harjoituksilla voidaan hakea tapauksesta riippuen perustervettä äänentuottotapaa tai genreen sopivaa laulutekniikkaa. Ääniharjoittelulla myös ylläpidetään jo opittuja asioita. Yksin harjoitellessa voi palautella mieleen laulutunnilla läpikäytyjä asioita.

Lauluharjoittelun merkitys on edellä mainitun lisäksi esimerkiksi musiikin oppiminen, musikaalisuuden kasvattaminen, ilmaisun kehittyminen ja musiikin ilo ja nautinto.

Laulutunnilla lauletaan kappaleita läpi keskittyen äänenkäyttöön ja/tai musiikillisiin ja ilmaisullisiin tekijöihin. Näitä samoja asioita voi tunnustella myös kotona harjoitellessa. Välillä voi tyhjentää mielen ja vain nauttia laulamisesta.

”Äänenharjoittamisen peruslähtökohtana voi olla joko pyrkimys jalostaa normaaliääni entistä paremmaksi tai palauttaa epäoptimaalinen äänenkäyttö takaisin normaaliksi”, Laukkanen&Leino, Ihmeellinen ihmisääni, 2001.”

Laulamisen harjoittelun vaarat

Jos laulajalla ei ole selkeää käsitystä omasta äänenkäytöstään, hän saattaa harjoitellessaan painaa lihasmuistiin ei-toivottuja äänenkäyttötapoja ja näin vakiinnuttaa niitä. Harjoittelusta ole sellaisessa tapauksessa ole äänellistä hyötyä, vaan laulaminen voi mennä jopa taaksepäin.

Kehottaisinkin käymään ammattitaitoisella laulunopettajalla edes muutaman kerran, jotta saa käsityksen oman äänenkäytön vahvuuksista ja kehityskohteista. Kannattaa myös merkitä ylös opettajan antamat ääniharjoitukset ohjeineen, ja tehdä kotona kyseisiä harjoituksia. Ääniharjoituksia voi hyvinkin poimia myös esimerkiksi youtube-videoilta.

Maarit Auran laulukurssi, laulunopetus

Kuinka kauan kannattaa harjoitella?

Sanoisin että aloittelevan laulajan kannattaa tehdä ääniharjoituksia tai laulaa n. 15-20 min kerrallaan, yhdestä muutamaan kertaa päivässä. Kun taidot etenevät, harjoitusaikaa voidaan pidentää. Todella pitkät laulusessiot voivat rasittaa äänihuulia.

Kun tietää mitä ja miten harjoittelee, pääsee nopeammin asiaan, eikä aikaa kuluu arvailuun. Silloin jo muutamista minuuteista ääniharjoittelua päivässä voi olla apua laulutekniikan kehittymisessä. Oikeastaan lauluharjoittelua laulunopettajan avulla voisi verrata personal trainerin apuun lihasharjoittelussa.

Kuinka usein kannattaa harjoitella?

Aloittelijan ja ammattilaisen tilanne on kovin erilainen. Aloittelija voisi ottaa tavoitteeksi muutaman (2-5) harjoittelun viikossa. Joka päivä ei kannata laulaa, koska äänielimistö kaipaa myös lepoa.

Ammattilaulajan tilanne harjoitusajan suhteen on tietysti erilainen. Laulamista saattaa mahtua päivään useita tunteja. Ammattilaisen odotetaan hallitsevan laulutekniikka ja osaavan huoltaa ääntään.

Kuinka harjoituskerta kannattaa rakentaa

”Mun päässä on sellainen ajatusmalli, että laulutreeni pitää sisällään myös jumpat, venyttelyt, huulitäryt äänen lämmittelyt ja jäähdyttelyt, joihin saa aikaa kulumaan hyvinkin puoli tuntia.”

Suosittelen ehdottomasti kehon lämmittelyä ennen laulamista. On vaikea sanoa tarkkaa minuuttimäärää, mutta ehkäpä kehoa voisi lämmitellä esimerkiksi 5-10 minuuttia ja ääntä 10-20 minuuttia. Joskus on aikaa vain lyhyeen ääniharjoitus/laulusessioon, joskus on kiva edetä pitkän kaavan kautta.

Suosittelen mieluummin useampaa lyhyttä ääniharjoituskertaa päivässä, kuin yhtä pitkää. Yhden harjoituskerran sisällöksi voi ottaa esimerkiksi 2-3 ääniharjoitusta, jotka suorittaa keskittyneesti.

Jos päivässä ääntelee tai laulaa useampaan otteeseen, voi olla, että illemmalla ääni on jo valmiiksi ”auki” ja olo tuntuu vireältä. Perusteellisimman lämmittelyn suoritan, kun laulan ensimmäistä kertaa päivässä, ja varsinkin jos joudun laulamaan jotakin haasteellista aamulla tai aamupäivällä.

Kun laulaa läpi kappaleita, yhdellä kerralla voi keskittyä yhteen tiettyyn laulamisen osa-alueeseen; esim. vireeseen, fraseeraukseen, hengitykseen tms. Seuraavalla kerralla johonkin toiseen asiaan. Kaikkea ei pysty hallitsemaan yhdellä kertaa.

Pois vakavasta ahertamisesta

Kun oma instrumentti alkaa olla tuttu, alkaa tuntea, kuinka paljon kehon ja äänen lämmittelyä tarvitsee ennen siirtymistä laulujen laulamiseen tai muuhun äänelliseen haasteeseen. Muistan itse ajan, kun tosi tunnollisesti tein kaikki mahdolliset venyttelyt ja vanuttelut ennen laulamista. Nykyään lämmittelen kyllä edelleen joka kerta, mutta kesto ja harjoitukset vaihtelevat fiiliksen mukaan.

Aina harjoitteluun ei tarvitse suhtautua siten, että sillä on alku ja loppu, harjoitteluun varattu tila ja kaikki speksit kohdillaan. Kun jokin harjoitus alkaa olla ”selkärangassa” sitä voi tehdä vaikkapa kotitöiden ohessa, tai opettaa sen lapsillekin leikin lomassa.

Voiko harjoittelussa edetä ilman laulunopettajaa?

Riippuu siitä, mikä on laulamisen tavoite. Laulaminen ylipäätään tuntuu mukavalta, tekee hyvää mielelle ja terveydelle. Musikaalisuuskin kehittyy laulaen. Äänenkäytön kehittäminen aivan yksikseen on haastavampaa. Ihmiset ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Jotkut ovat saaneet hyvän äänellisen mallin esimerkiksi vanhemmiltaan, äänenkäyttö on luonnostaan optimaalista ja ääni soi.

Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos laulaminen tuntuu miellyttävältä ja lauluäänesi kuulostaa soivalta, olet äänenkäytössä turvallisilla vesillä. Jos laulaminen sattuu, kurkku tuntuu kireältä, ääni käheytyy tai häviää kokonaan, on aika ottaa yhteyttä pätevään laulunopettajaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi käheytymistä voi tapahtua satunnaisesti myös muista syistä kuin puutteellisen laulutekniikan takia. Allergiat, refluksi ja hormonivaihtelut ovat yleisiä syitä. Levon tarvetta on hyvä kunnioittaa.

Ihmiset tulevat laulunopetukseen useista syistä, usein jonkin haasteen innoittamana. Esimerkiksi äänialan suppeus on tavanomainen ongelma, jota harva saa kohennettua omin keinoin.  Myös genrellä on väliä. Sanoisin, että klassisen laulun saralla on mahdoton edetä kovin pitkälle ilman laulunopettajaa. Muissakin genreissä tukea tarvitaan hyvin todennäköisesti. Joissakin tapauksissa laulamisen perusteet on hyvin mallillaan ja apua tarvitaan esimerkiksi johonkin yksittäiseen, genreen kuuluvan seikan opetteluun. Aloittelija ei kuitenkaan yleensä itse tiedosta oman äänensä ja musikaalisuutensa heikkouksia ja vahvuuksia kovin hyvin, vaan laulunopettajan arvio on paikallaan.

Entä jos et ehdi harjoittelemaan?

Joskus lauluoppilaat tulevat laulutunnille syyllisen näköisenä. ”En ole ehtinyt harjoittelemaan,” he myöntävät. Johon minä vastaan: ”Ei se mitään. Alitajunta työstää asioita myös silloin, kun ei treenaa”. Harrastus on harrastus. Ihmisillä on muutakin elämää. Kyllä laulunopettaja sen ymmärtää 🙂