Kategoria: Äänihäiriö

Ääni käheänä? Äänenkäyttö flunssaisena

Äänenkäyttö flunssassa on aihe, joka tulee säännöllisesti esille laulutunneilla ja äänivalmennuksissa. Minulta kysellään, voiko kipeänä laulaa tai pitää pidempiä puheita, ja mitä voi tehdä, jos ääni käheytyy.

Älä tartuta!

Ensimmäinen neuvo on, että pysy kipeänä kotona lepäämässä. Älä lähde tartuttamaan flunssaa. Nöyrä pyyntö myös omille asiakkailleni on, että älkää tulko tunnille kipeänä, edes pikkunuhassa. Laulutunti tai äänivalmennus voidaan helposti siirtää parempaan ajankohtaan. Jos sinä sairastut, peruuntuu vain sinun tuntisi. Jos ääniopettaja sairastuu, peruuntuu muidenkin tunnit, mahdollisesti jopa useammalta viikolta. Lisäksi sairastuminen on itsensätyöllistäjälle merkittävä taloudellinen menetys. Netistä löytyy sapluunoita sille, kuinka kauan eri taudit tartuttavat. Sanoisin että jos päällä on vielä aktiivinen nuha, yskä tai kurkkukipu, olo tuntuu tukkoiselta ja jäseniä kolottaa, tartunta on mahdollinen. 

Turvonneet äänihuulet

Flunssa aiheuttaa turvotusta limakalvoille. Äänihuulten pinta muodostuu limakalvosta, joten  äänenkäyttö flunssaisena on riskialtista. Äänihuulet keräävät nestettä tulehtuessaan, ja niiden massa kasvaa. Suurempi massa värähtelee hitaammin, jolloin äänenkorkeus madaltuu. Äänihuulet voivat värähdellä epäsäännöllisesti, jolloin ääneen voi tulla hälyä, kuten särinää, rahinaa ja kuiskausääntä.

Voiko flunssaisena äänellä?

Se missä flunssaoireilu tuntuu, vaikuttaa asiaan. On eri asia äännellä nuhaisena kuin silloin, jos ääni on jo selvästi käheä. Mikäli ilmenee nuhaa tai muita tavallisia flunssaoireita, äänenkäyttö kannattaa pitää maltillisena. Tavanomaisesta kommunikaatiosta esimerkiksi perheenjäsenten välillä ei välttämättä ole haittaa. Laulamista en suosittele.

Mikäli äänessä jo tuntuu käheyttä tai se on painuksissa, on syytä olla puhumatta ja laulamatta. Sano vain aivan välttämättömät asiat. Kommunikoi mieluummin kirjoittaen. 

Sopiva puhetekniikka

Turvonneet äänihuulet eivät lähde värähdysliikkeeseen yhtä vaivattomasti kuin terveet äänihuulet. Äänen ollessa käheä ihminen alkaa vaistomaisesti puristaa äänihuulia kiinni kovempaa ja lisäämään ilmanpainetta. Tämä on erittäin vahingollista äänihuulille. Mikäli on aivan pakko puhua äänen ollessa käheä tai painuksissa, on oleellista puhua sopivalla puhetekniikalla. Puhu pehmeästi käyttäen tasapainoisia tai jopa hieman vuotoisia äänenalukkeita. Puhu hiljaa. Puhu itsellesi sopivalta, matalahkolta korkeudelta. Äänentuotto korkealta on äänihuulille rasittavampaa kuin matalahko puhe. Kuiskaaminen on vahingollista tulehtuneille äänihuulille. Terveille äänihuulille se ei ole vaarallista. En missään tapauksessa suosittele laulamista äänen ollessa käheä, mutta jos jostakin syystä olisi pakko laulaa, pätevät samat neuvot kuin puheeseen: laula pehmeästi, hiljaa, matalahkolta alueelta mikäli matalalta laulaminen on äänellesi luontevaa.

voiko kipeänä laulaa, saako flunssassa laulaa, ääni käheä, ääni painuksissa, ääni poissa, laulunopettaja, laulunopetus helsinki, laulutunnit helsinki, äänivalmennus helsinki, laulutunnit helsingissä, laulunopetusta töölössä, puheääni, aikuisten laulutunnit, laulutunteja aikuisille helsinki,

Jos ääni on kokonaan poissa

Mikäli ääni on kokonaan poissa, tulisi olla aivan hiljaa. Tällaisessa tilanteessa äänihuulet vaativat palautuakseen useita päiviä, jopa viikkoja. Äänen palautuminen vaatii siis ennen muuta kärsivällisyyttä. Jos ääni on mennyt kokonaan, ei sitä valitettavasti saada palautettua vippaskonsteilla. Äänenkäyttö äänihuulitulehduksen aikaan voi aiheuttaa hankalampia vaurioita. Kyypakkauksia en missään tapauksessa suosittele. Mikäli edessä on joku aivan pakottava tilanne, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, joskin hänkään ei pysty ihmeisiin. Äänenkäyttö tulisi aloittaa lempeästi äänilevon jälkeen. 

Oireiden lievittäminen

Flunssan oireiden hoitaminen, kuten nenän avaaminen nenäkannulla tai suihkeilla, höyryhengitys ja kipulääkkeet voi parantaa oloa, mutta ei vie tautia pois. Kehon säännöllinen nesteyttäminen on tärkeää. Moni kantaakin laulutunneilla vesipulloa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei ravinto osu suoraan äänihuuliin, vaan kulkeutuu ruokatorveen. Juoman tai ruoan osuminen äänihuuliin aiheuttaa yskärefleksin eli tunteen ”väärään kurkkuun” menemisestä. Juominen ei siis vaikuta samantien äänihuuliin vaan vaikuttaa pitkäaikaisen kehon nesteytymisen kautta. Juoma voi tietenkin kostuttaa kuivan tuntuista suuta ja nielua.

Levon merkitystä ei voi ylikorostaa! Rasitus flunssan aikana voi hidastaa paranemista ja aiheuttaa jälkitauteja.

Ääni voi käheytyä terveenäkin

Ääni voi joskus tuntua käheältä muistakin syistä kuin flunssan takia. Esimerkiksi hormonaaliset syyt, allerginen reaktio, rasitus, refluksi, jopa huono yöuni voivat vaikuttaa ääneen. Minulta kysellään joskus, voiko joku tietty ruoka tai viileä sää käheyttää äänen. Mielestäni terveydestä ja äänestä kannattaa pitää hyvää huolta. Liialliseen stressiin ei kuitenkaan ole syytä. Elämän rajoittaminen äänen vuoksi voi muodostua suuremmaksi ongelmaksi kuin esimerkiksi viileä ilma kaulalla tai ravinnon aiheuttamat tuntemukset. Joskus hieman käheä ääni saadaan palautumaan lempeiden ääniharjoitusten avulla. Kun ihminen alkaa tiedostaa omaa ääntään, hän alkaa oppia, milloin ääni palailee pienen äänenlämmittelyn avulla, ja milloin on syytä pitää äänilepoa. Äänenhuoltoon ja hyvän puhe-tai laulutekniikan oppimiseen saat apua koulutetulta äänivalmentajalta tai laulupedagogilta.

Ps. Harjoittele laulua missä haluat! 30 ääniharjoitusta vain kesähintaan 29.90!

 

Miksi puheääntä halutaan kehittää – syyt ja tavoitteet

On olemassa useita syitä, joiden vuoksi ihmiset ottavat yhteyttä äänivalmentajaan. Tässä kirjoituksessa käyn läpi niistä yleisimpiä.

Kestävä ääni puhetyöhön

Monet ihmiset, jotka pyrkivät kehittämään puheääntään, ovat puhetyöläisiä, kuten opettajia, kouluttajia tai myyjiä. Joihinkin ammatillisiin koulutuksiin kuuluu puhe- ja/tai laulutekniikan opiskelua. Opintojen määrä ei kuitenkaan aina täytä ammattilaisen tarpeita ja puhekoulutukseen hakeudutaan työuran aikana. Jotkut opettajaksi opiskelevat valmistautuvat uraansa opettelemalla puhetekniikkaa etukäteen. Opettajien äänellinen kuormitus onkin suurta. Äänessäoloaika päivän aikana voi olla mittava. Ääntä myös joudutaan voimistamaan mm. suurista opetusryhmistä, pitkistä etäisyyksistä, epäedullisista työolosuhteista ja puutteellisesta huoneakustiikasta johtuen (Ilomäki 2008). Puheääntä tarvitaan sellaisissakin ammateissa, joita ei välttämättä mielletä puhetyöksi. Eräs sosiaalityöntekijä kertoi soittavansa päivittäin lukuisia puheluita ja olevansa äänessä lähes koko työpäivän ajan. Tuntikausia kestävä puhuminen päivästä toiseen on haaste kenelle tahansa. Äänivalmennuksen tavoitteena on saavuttaa äänentuottotapa ja puhetekniikka, joka minimoi äänielimistön rasittumisen. Tietoisuus äänihygienian merkityksestä ja äänenhuollon menetelmistä kasvaa äänivalmennuksen myötä.

Työnkuvaan sopiva ääni

Yhteistä eri alojen puhetyöläisille on, että he haluavat oppia ergonomisen äänentuoton, jonka avulla tuotetaan miellyttävä äänensävy ja vakuuttava artikulaatio. Ääneltä kuitenkin vaaditaan erilaisia asioita eri työtehtävissä ja näitä äänenkäytön erityispiirteitä halutaan harjoitella äänivalmentajan kanssa. Luennoitsijan, myyjän, toimittajan ja papin tulee kuulostaa työhönsä sopivalla tavalla vakuuttavalta. Puhelinmyynnissä mahdollinen asiakas ei näe myyjää, joten puheäänellä on erityinen merkitys (Tuukkanen 2012). Kokonahon mukaan hyvä puhelinmyyntiääni on matala ja rauhallinen mutta vivahteikas. Hän kirjoittaa, että useat ammattimyyjät ottavat laulutunteja. (2012.) Nykyään äänikoulutus voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, eikä myyjien tarvitse laulaa, elleivät he sitä nimenomaisesti halua 😉 Asiakaspalvelutyöhön liittyvillä äänellisillä vaatimuksilla voi olla varjopuolensa. Vaatimus kuulostaa iloiselta ja reippaalta voi Waaramaan mukaan olla riski äänihäiriön syntymiselle, koska reippaus saatetaan toteuttaa kurkunpäätä kohottamalla (YLE 2022). Liikunnanohjaajan äänen tulee kantaa voimakkaankin taustamelun yli. Sama koskee melussa työskenteleviä henkilöitä, kuten rakennustyöläisiä (Sala ym. 2011). Monet näyttelijät haluavat kehittää äänestään kanavan, jonka avulla ilmaistaan monenlaisia tunteita ja luodaan erilaisia roolihahmoja. Imitaattori varioi ääntään äärimmäisyydestä toiseen. Musiikinopettajat, laulunopettajat, muskarinopettajat, kanttorit, papit ja monet näyttelijät tarvitsevat toimivan puheäänen lisäksi laulutaitoa. Opettaja puolestaan luo äänensä avulla myönteisen oppimisilmapiirin (Rodriguez ym. 1996). Opettajan terveen puheäänen on havaittu parantavan oppimistuloksia. Opettajan äänihäiriö sitoo kuulijan kapasiteettia äänen ymmärtämiseen. (Morton 2001.) Kuulijoiden tarkkaavaisuuden herpaantumista voi aiheuttaa myös mm. sopimaton puhenopeus, suppea puhekorkeusvaihtelu (monotonisuus) tai takeltelu (Ilomäki 2008). Ääninäyttelijöiden äänentuotto saattaa vaatia erityistä hienosäätöä. Heille saatetaan huomauttaa esimerkiksi ylimääräisistä äänistä, kuten kuuluvasta hengityksestä, ääntöelinten tuottamista maiskauksista, epätoivotuista äänenalukkeista tai lopukkeista tai tyyliin sopimattomista painotuksista.

puheammattilainen, puhetekniikka, puhetyö, äänihäiriö, puhevalmennus, äänivalmennus, äänivalmentaja, ääni, puhe,

Ihminen on epävarma äänestään

Yllättävän moni kertoo, ettei oma puheääni miellytä korvaa. Ihminen saattaa kuvailla ääntään negatiivisilla ilmaisuilla. Jokainen ääni on arvokas. Ihmisen visuaalista puolta, eli ulkonäköä on muokattu vuosisatoja ja siihen upotetaan reilusti rahaa. Ehkäpä viime aikoina on alettu enevässä määrin ajatella, että ääni liittyy identiteettiin siinä missä ulkonäkökin. Puheääni vaikuttaa kuvaan, jonka annamme itsestämme muille. Ihminen on saattanut saada palautetta ääneensä liittyen. Tämä on voinut olla henkilökohtaista, jopa asiatonta kritisointia. Joskus palaute on ollut ammattiin liittyvää.

 Joissain tapauksissa äänentuotto ei ole aivan optimaalista, ja äänenkäytön pienellä preppaamisella säästytään suuremmilta haasteilta jatkossa. Puhekorkeus voi olla ikään ja sukupuoleen nähden epäoptimaalinen. Jollakulla on haasteena nasaalisuus, toisella liiallinen narina. Joku kokee äänensä takaiseksi ja tukkoiseksi. Hieman harvemmin vastaantulevia haasteita on esimerkiksi kommunikaatiota hankaloittava puhenopeus tai änkytys. Muutamia kertoja minuun on otettu yhteyttä äännevirheen (kuten r-vian) takia.

Ääni väsyy tai käheytyy nopeasti

Äänen väsymisoireet ja muut äänioireet ovet kenties yleisin syy ottaa yhteyttä puheäänivalmentajaan. Puhekoulutukseen hakeudutaan usein siinä vaiheessa, kun oireita on jo havaittu. Väsymisen ja käheytymisen lisäksi oireisiin voi kuulua mm. kuivuuden tai palantunne kurkussa, limaisuus, äänentuoton vaivalloisuus ja toistuva tarve selvitellä kurkkua. Kenties haasteiden kanssa on sinnitelty jo jonkin aikaa. Asiakkaalla voi olla hankaluuksia selvitä päivittäisestä äänenkäytöstä. Joskus ääni ei kanna toivotusti esimerkiksi opettaessa suurta ryhmää. Yleinen ääniharjoittelun tavoite on tehdä äänentuotosta mahdollisimman taloudellista ja minimoida kuormittavat tekijät.

Puhe- tai laulutekniikkaa halutaan kehittää äänihäiriön jälkeen

Yksittäinen äänioire ei vielä tarkoita äänihäiriötä. Kun äänenlaatu on heikko tai poikkeava, mutta häiriölle ei ole elimellistä syytä, kyseessä voi olla toiminnallinen äänihäiriö. Elimelliset äänihäiriöt kuuluvat terveydenhuollon piiriin, joskin äänivalmentaja ja laulunopettaja voivat toimia apuna äänihäiriöiden ennaltaehkäisyssä, sekä paremman puhe- tai laulutekniikan opiskelussa sairauden akuutin vaiheen jälkeen. Kyhmyjen, polyyppien ja vastaavien kudosvaurioiden syytä lienee vaikea jäljittää. Joissakin tapauksissa jäljet johtavat epätaloudelliseen äänentuottotapaan. Sopivan puhe- tai laulutekniikan oppiminen on tärkeää äänihäiriön uusiutumisen estämiseksi.  (Laukkanen&Leino 1999.) Kuormittavat tekijät, kuten puhetyön äänelliset vaatimukset voivat vaikuttaa äänihäiriöiden syntymiseen. Riskitekijöitä ovat myös mm. palautumisajan puute, stressi, liian vähäinen harjoittelu, tupakointi ja lääkkeet. (Behlau 2009.) Myös terveydellisillä tekijöillä, kuten allergiolla, refluksilla ja ylähengitysteiden sairauksilla voi olla vaikutusta (Behlau 2009). Lisäksi ympäristötekijät, kuten taustamelu, huono akustiikka, vahvistimien puute ja huono ilmanlaatu voivat vaikuttaa ammattiäänenkäyttäjän ääneen. Neurologiset äänihäiriöt omat oma alueensa, jotka vaativat spesifiä hoitoa. Äänenkäytön kehittäminen äänihäiriön yhteydessä on aihepiiri, johon haluaisin ehdottomasti paneutua lisää. Näen kehitysalueena sen, ettei kunnalliseen terveydenhuoltoon kuulu ääniterapia, jossa keskitytään erityisesti lauluääntä työkseen käyttävien henkilöiden tarpeisiin ja jossa kehitettäisiin laulutekniikkaa mahdollisimman taloudelliseksi.

Haluatko kehittää puhe- tai lauluääntäsi? Otan asiakkaita vastaan Tampereella sekä verkossa!

Haluatko tietää, millaisia asioita puheäänessä voidaan kehittää? Katso video!

Muutamia lähteitä

Behlau, & Oliveira (2009). Vocal hygiene for the voice professional. Current Opinion in Otolaryngology & Head and Neck Surgery, 17(3), 149–154. https://doi.org/10.1097/MOO.0b013e32832af105

Jahn, & Davies (2015). Care of the Professional Voice: A Guide to Voice Management for Singers, Actors and Professional Voice Users. Routledge

Ilomäki (2008). Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset. Tampere University Press

Kokonaho (2011). Myynnin ajokortti. Kauppakamari

Laukkanen & Leino (1999). Ihmeellinen ihmisääni : äänenkäytön ja puhetekniikan perusteet, arviointi, mittaaminen ja kehittäminen. Gaudeamus

Morton & Watson (2001). The impact of impaired vocal quality on children’s ability to process spoken language. Logopedics, Phoniatrics, Vocology, 26(1), 17–25. https://doi.org/10.1080/140154301300109080

Rodríguez, Plax & Kearney (1996). Clarifying the relationship between teacher nonverbal immediacy and student cognitive learning: Affective learning as the central causal mediator. Communication Education, 45(4), 293–305. https://doi.org/10.1080/03634529609379059

Sala, Sihvo & Laine (2011). Ääniergonomia : toimiva ääni työvälineenä (2. korj. p.). Työterveyslaitos

Schmidt, Andrews & McCutcheon (1998). An acoustical and perceptual analysis of the vocal behavior of classroom teachers. Journal of Voice, 12(4), 434–443. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(98)80052-0

Sirén (2022) Tutkija: Työnantajan vaatimukset ”iloisuudesta” voivat aiheuttaa pahimmillaan pitkäaikaisia ääniongelmia, YLE tiede

Tuukkanen (2012). Myynnillinen äänenkäyttö puhelintyöskentelyssä, opinnäytetyö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu