Mitä formantit ovat ja miksi ne kannattaa tuntea

Olen pureskellut formantteja vokologian opinnoissani useiden vuosien ajan. Minun on ollut vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, mitä eroa on formanteilla ja yläsävelillä. Ajatukseni alkavat olla siinä määrin selkeitä, että uskallan kirjoittaa aiheesta blogitekstin. Laajempi kuvaus formanteista ja niiden vaikutuksista laulutekniikkaan tulee olemaan väitöskirjani kirjallisessa katsauksessa. Suosittelen kuitenkin aluksi lukemaan kirjoitukseni tai katsomaan videoni ääntöväyläasetuksista, jotta pysyt paremmin mukana.

Mitä formantit ovat

Formantit ovat ääniväylän resonanssitaajuuksia. Niiden vaikutus näkyy spektrogrammissa. Ääni syntyy äänihuulissa, ja sointi muodostuu ääntöväylässä. Ääntöväylä on kuin putkisto, joka sisältää ilmaa. Se lähtee myötävärähtelyyn äänihuulten synnyttämälle äänelle. Tämä myötävärähtely, resonanssi, lisää äänen sointia ja kuuluvuutta.

Formanttien määrä ääniväylässä

Ääniväylässä on 4-5 äänteiden ja äänenlaadun kannalta merkittävää formanttia. Kaksi alinta formanttia määrittävät vokaalin ja 3, 4, ja 5 vaikuttavat persoonalliseen äänenväriin.

Alin formantti, eli formantti 1 on herkkä leuan avaukselle. Toiseen formanttiin vaikuttaa kielen sijainti ja muoto. Kun kieltä viedään eteenpäin suussa f2 nousee. Kielen vieminen taaksepäin kohti nielua laskee sitä.

Formantit ja äänteet

Ääntöväylän muoto muuttuu jatkuvasti puhumisen ja laulamisen aikana. Artikulaatio eli ääntöliikkeet määrittävät ääntöväyläasetuksen. Formanttitaajuudet puolestaan määräytyvät ääntöväyläasetuksen perusteella. Siten ääniväylän resonanssitaajuudet muuttuvat jatkuvasti puheen ja laulun myötä. Äänenkäyttäjällä voi kuitenkin olla vakiintuneempia tapoja käyttää ääniväyläasetuksia. Joku saattaa puhua tai laulaa jatkuvasti hymyillen, joku toinen saattaa pitää suuaukkoa hyvin pienenä vokaalista riippumatta ja niin edelleen. Nämä tavat vaikuttavat luonnollisesti resonanssi-/formanttitaajuuksiin.

Formantit ja ääntöväylän pituus

Ääntöväylän pituus ja muoto määrittävät formanttien taajuudet. Ääntöväylä suosii kokonsa ja muotonsa mukaan tiettyjä äänen taajuuksia. Mitä pidempi ääntöväylä, sitä matalammat formanttitaajuudet, ja päinvastoin. Lyhyet putket puolestaan voimistavat korkeita taajuuksia. Voimme vaikuttaa ääntöväylän pituuteen tietoisesti jonkin verran. Voimme pidentää tai lyhentää sitä laskemalla tai nostamalla kurkunpäätä ja levittämällä suupieliä tai töröttämällä huulia. Ääntöväylän pidennystä voi tehdä vain suhteessa omaan ääni-instrumenttiinsa. Miehillä, naisilla ja lapsilla resonanssitaajuudet ovat erilaiset. Myös eri äänityyppien välillä on eroja.

Formanttiviritys

Formanttiviritys (formant tuning) tarkoittaa sitä, että laulajat pyrkivät vaikuttamaan formantteihin suotuisilla ääntöväyläasetuksilla. Näin pyritään saamaan ääneen sointia ja kantavuutta. Suomipopin naiset-verkkokurssilla perehdymme pop-musiikkiin soveltuviin ääntöväyläasetuksiin, sekä mm. rekistereihin ja ääntöbalanssiin.

Laulajan formantti

Laulajan formantti lienee tunnetuin formantteihin liittyvä ilmiö. Olet saattanut tutustua esimerkiksi Johan Sundbergin ajatuksiin. Laulajan formantti tarkoittaa formanttien yhteensulautumaa, joka auttaa etenkin mieslaulajien ääniä kantamaan orkesterin yli.

Kuinka äänenkäyttäjä hyötyy formanttien tuntemisesta

Harva äänenkäyttäjä tietää formanteista, tai ainakaan osaa tietoisesti hyödyntää niitä harjoittelussa. Laulajat ja laulupedagogit ovat kuitenkin kautta aikojen harjoittaneet formanttiviritystä tuntematta ilmiön taustaa. Tämä on kaiketi perustunut kuulohavaintoon. Laulajat ovat huomanneet, että tietyt ääntöväyläasetukset edesauttavat tietynlaisen soinnin aikaansaamista. Jos olet käynyt laulutunnilla, tiedät ehkä, että laulunopettajat puuttuvat esimerkiksi huulten, leuan tai kielen asentoon.

Ennen kun ihmisääntä on kyetty tutkimaan tieteellisesti, on syntynyt joukko monenkirjavia, tuntemuksiin ja mielikuviin perustuvia käsitteitä ja menetelmiä. Menetelmät ovat kaiketi siirtyneet sukupolvelta toiselle mestari-kisälli-periaatteen mukaisesti. Osa niistä toimii edelleen. Klassisen laulun piirissä on suosittu mm.”peittämistä”, joka tarkoittaa tumman äänensävyn tavoittelua mm. kurkunpäätä laskemalla.

Oliko kirjoitustani hankala ymmärtää? Älä huolestu, voit mainiosti olla ammattipuhuja tai laulaja tuntematta formantteja. Mutta nythän sinä jo tiedät perusteet… 😉

Julkaistut tieteelliset artikkelimme

Aura, M., Laukkanen, A-M., & Ojala, J. (2018). Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet, Ainedidaktiikka 2 (2). https://doi.org/10.23988/ad.73222

Aura, M., Geneid, A., Bjorkoy, K., Rantanen, M., & Laukkanen, A-M. (2019). The Nasal Musculature as a Control Panel for Singing-Why Classical Singers Use a Special Facial Expression? Journal of Voice, 33(4), 510-515. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2017.12.016

Aura M, Geneid A, Bjørkøy K, Rantanen M, Laukkanen AM. (2020) A Nasoendoscopic Study of ”Head Resonance” and ”Imposto” in Classical Singing. J Voice. Jun 6:S0892-1997(20)30127-2. doi: 10.1016/j.jvoice.2020.04.013. Epub ahead of print. PMID: 32513553.

formantit laulussa, mitä on formantit, mikä on formantti, laulajan formantti, formanttiviritys,

 

3 kommenttia artikkeliin “Mitä formantit ovat ja miksi ne kannattaa tuntea

  1. Maarit, asiaa on kirjoituksesi. 👍Itsekin avasin formantti-käsitettä väitöskirjassani 2017. Aineistoni sisälsi vuoden pituisen koehenkilöiden opetuksen ja tuloksissa voi nähdä muutoksia myös formanteissa. Harjoitusprosessin kuvaukseni tuo esiin millaisia yksilöllisiä ongelmia esiintyi ja millaisilla harjoituksilla pyrin vaikuttamaan äänen laatuun. Formanteista en juuri puhu käytännön opetustilanteessa varsinkaan aloittelevien harrastajien kanssa. Opettajan ja ammattiopiskelijan täyttyy tietää teoriatausta. Varmin tapa on kaatua, jos keskittyy kävellessään kävelemisen fysiologiaan 😊 Päämäärä on ilmaisu. Työkaluna äänen toiminnan teoriatausta ja akustiikan tuntemus on yksi monista tärkeistä avuista vaikuttavan ilmaisun päämäärään.

  2. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Pitääpä pohtia tätä aspektia ja sen mahdollista käyttämistä omassa pedagogisessa väitöskirjassani. Mun täytyy löytää piirteitä opetuksesta, joiden kehittymistä tarkkaillaan lyhyt-ja pitkäkestoisessa tutkimuksessa. Näitä piirteitä olen kyllä jo osittain nimennyt, mutta vasta videot paljastavat mitkä elementit parhaiten näyttävät edistymisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *