Avainsana: Hengitys

Vokologi-laulunopettajan mietteitä Hoitava hengitys-työpajasta

Osallistuin Marketta Mannisen Hoitava hengitys-työpajaan 27.9.2020. Tapahtuman järjesti Suomen vokologit ry. Hoitava hengitys perustuu Buteyko-menetelmään. Kuten nimestä voi päätellä, menetelmän päämäärä on rauhallinen, säännöllinen, äänetön ja näkymätön hengitys, joka tukee hyvinvointia. Mannisen mukaan oikealla hengitystavalla voidaan mm. lievittää uniapnean ja astman oireita. Hengityksen painopisteen tulisi olla pitkässä uloshengityksessä. Sisäänhengitys on syvä, mutta keveä.

Yksi Hoitavan hengityksen perusajatuksista on oikea happi-hiilidioksidi-tasapaino. Mannisen mukaan vallalla on väärinkäsitys, jonka mukaan happea tulee imeä sisään, kun taas hiilidioksidi on hyödytön jäte. Manninen opettaa, että jos hengitämme liikaa, elimistöstämme poistuu liikaa hiilidioksidia. Lopputuloksena voi olla krooninen hyperventilaatiosyndrooma. Tämä taas voi aiheuttaa monenlaisia ikäviä oireita. Katso videoklippi. Harjoittelimme hengityksen keventämistä ja vähentämistä erilaisilla menetelmillä, joista mainitsen muutaman. Voitte lukea tarkemman kuvauksen Hoitavasta hengityksestä Mannisen kotisivuilta.

Monet Hoitava hengitys-työpajassa esiintulleista menetelmistä olivat minulle ennestään tuttuja vokologian ja laulunopetuksen tiimoilta. Olen aloittanut tutkimusmatkani hengitykseen 1990-luvun puolella, joten minua on vaikea yllättää. Nostan tässä esiin joitakin teemoja, joissa huomasin kytköksiä laulunopetukseen ja puhevalmennukseen.

Syvähengitys

Hoitavassa hengityksessä pyritään hengitystapaan, jossa pallea laskeutuu. Tämä on luonnollisesti myös äänenkäyttöä tukevan hengityksen ja laulutuen perusta. Pallea vetää laskeutuessaan kurkunpäätä kevyesti alaspäin, mikä aikaansaa äänihuulivärähtelylle suotuisat olosuhteet. Katso videoni hengityksestä ja laulutuesta. 

Ylihengittäminen on haitallista

Samaa mieltä. Valtaisa ilmamäärä ei useinkaan paranna äänenlaatua. Monet laulunharrastajat ikään kuin suorittavat hengittämistä ja samalla koko laulamista. Ilmaa kiskotaan sisään kuin hengen hädässä ja ilmanpainetta käytetään liikaa. Samaan aikaan ei yleensä ymmärretä ääntöbalanssia, eli ilmanpaineen ja äänihuulten yhteispeliä. Tuloksena on puhkumista ja puhinaa – sekä vuotoinen tai kireä ääni. Laulamisen ei tarvitse olla raskasta tai monimutkaista. Vaivaton äänentuottotapa on yleensä myös kuulijan kannalta miellyttävämpi.

Laulutukea on pitkään opetettu hyvin suorituskeskeisesti. Minullekin opetettiin aikoinaan hengittämistä siten, että ilmaa vedetään sisään syvään – ja paljon! Hengitysliikkeiden piti näkyä selkeästi. Hengitys ja hengitysliikkeillä ”jumppaaminen” tuntui olevan itseisarvo. Usein unohdettiin selittää, miksi hengittäminen on äänenkäytön kannalta oleellista, ja mihin sillä tuella oikein pyritään.

Semiokkluusi-harjoituksia

Hoitava hengitys-työpajassa vastaan tulleita tuttuja harjoituksia oli mm. ääntöväylän umpeuttaminen pillillä tai suun tai sierainten avulla. Semiokkluusiot ovat yleisesti käytettyjä ääniterapiassa ja äänenharjoittamisessa. Kun ääntöväylää suppeutetaan pillin, letkun, nasaalikonsonantin tai vaikka huulitäryn avulla, ääntöväylään muodostuu vastus. Ääntöväylävastus voi auttaa saavuttamaan mm. suotuisan adduktion, eli äänihuulten lähentymisen, sekä avara nielu+kaventunut epilaryngaaliputki-yhdistelmän. Hoitavassa hengityksessä semiokkluusi-harjoitteita käytettiin ymmärtääkseni uloshengityksen hidastamiseen ja pallean aktivoimiseen. Esimerkiksi pilliharjoituksessa koin hyvin konkreettisen yhteyden palleaani.

Uloshengityksen hidastaminen

Minulle uusi, inspiroiva harjoitus oli vähennetty hengitys. Koin harjoituksen miellyttävänä ja mielenkiintoisena. Kovin automaattisesti sitä vaan tulee hengittäneeksi mahdollisimman isosti vaikka vähemmälläkin ilmalla pärjäisi. Mieleeni tuli, että oikeastaan lauluhengityksellä on jotain yhteistä vähennetyn hengityksen kanssa. Laulaessa sisäänhengitykseen on usein hyvin rajallinen aika, jolloin sisäänhengitys on pelkkä nopea sisäänhengityslihasten aktivointi. Uloshengitys on kestoltaan reilusti pidempi. Mehän laulamme ja puhumme uloshengityksellä, joten uloshengityksen ilmavirtaa käytetään säästeliäästi ja tasaisesti.

Kurssilla harjoittelimme vähennettyä hengitystä meditaationomaisesti. Painotan, etten suosittele vähennettyä hengitystä ääntöhengityksen perustaksi, vaan siihen lienee hyvä tutustua ohjattuna hengitysharjoituksena.

Hengitys nenän kautta

Manninen puhui laajalti nenähengityksen hyödyistä. Nenän kautta hengittäminen voi monen muun hyvän asian lisäksi hillitä koronan leviämistä. Onhan kyseessä mekanismi, joka puhdistaa ja lämmittää elimistöömme tulevan ilman. Olen aikoinaan tehnyt videon, jossa  pohdin nenän ja suun kautta hengittämisen eroja laulaessa.

Suosin nenän kautta hengittämistä laulaessa aina kun se on mahdollista. Olen huomannut, että asiakkaani voivat löytää helpommin resonoivan äänentuottotavan nenän kautta hengittäessään. Se saattaa myös rentouttaa leuan ja kurkunpään aluetta. Kaksi Journal of Voice-lehdessä julkaisemaamme tutkimusartikkelia valottavat nenän osuutta laulamisessa. Suun kautta hengittämistä ainakin ajoittain puoltaa se, ettemme aina ehdi hengittää nenän kautta. Suun kautta hengittäessä tavoitamme myös heti toivotun ääntöväyläasetuksen. Esimerkiksi ylä-ääniä laulaessa voi jo sisäänhengittäessä avata suuta ja nielutilaa.

Kielijumppa ja kielen asema

Kielen asema oli yksi työpajan teemoista. Kielen etinen sijainti ja rento aktiivisuus ovat mielestäni äänentuoton ja artikulaation kulmakiviä. Oma laulutekniikkani kehittyi huimasti, kun aikoinaan löysin kielen oikean toiminnan. Saman ilmiö olen havainnut useiden asiakkaiden kohdalla. Kun kieli ei enää paina kurkunpäätä, on mm. ylä-äänet ja rekisterinvaihto helpottuneet. Laulamiseen on kaiken kaikkiaan tullut vaivattomampi ote ja ääneen valoisampi sävy.

Hengitystietoisuus

Hengityksen merkitys hyvinvoinnille on noussut viime vuosina ihmisten tietoisuuteen ja alalle on tullut uusia palveluntarjoajia. Olisiko niin, että ihmiset ovat aiemmin hakeneet apua hengityksen ongelmiin esimerkiksi laulutunneilta tai joogasta.

Mitä kurssista jäi käteen

Kurssi kaikenkaikkiaan oli mielenkiintoinen ja Marketta Manninen tapa kouluttaa oli selkeä ja miellyttävä. Mannisen tarjoama näkökulma hengittämiseen oli virkistävä ja ajatuksia herättävä. Muutama kysymys jäi itämään mieleeni. Haluan mutustella lisää esimerkiksi hiilidioksidin merkitystä hyvinvoinnille. Itse ajattelin kokeilla, saisinko energisoitua itseäni vähennetyllä hengityksellä. Koen, että Hoitava hengitys pääosin tukee aiemmin oppimaani ja monet sen ajatuksista tukee äänenkäyttöä.

Ryhmämme koostui ääniammattilaisista, puhujista, puhekouluttajista, laulunopettajista, juontajista… Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka henkilöt, jotka eivät ole aiemmin harjoittaneet hengitystä, kokevat kurssin harjoitukset, kuten vähennetyn hengityksen.

Julkaisin kevättalvella 2020 hengityskurssin puhujille ja laulajille. Se sisältää hengitysharjoituksia sekä tietoa äänenkäyttöä tukevasta hengitystavasta. Kurssilla sivutaan myös hengityksen ja mielen yhteyttä ja esiintymisjännitystä.

Hengittelemisiin!

buteyko

 

Hengitys ja esiintymisjännitys

Esiintymisjännitys

Jokainen joku on jännittänyt esiintymistä, tietää mitä hengitykselle tuppaa käymään. Kehon jännittyessä syvähengitys on hankalaa ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Näin ollen äänielimistö ei pääse toimimaan kunnolla. Äänestä voi tulla kireä tai heikko. Ilmanpainetta on vaikea hallita. Ilma loppuu kesken fraasien ja fraseeraus tökkii. Vaikka olisimme harjoitelleet esiintymisen timanttiseksi, saatamme alisuoriutua. Mistä tämä johtuu?

Hengitys stressaavassa tilanteessa

Joskus mielemme tulkitsee tilanteen uhkaavaksi. Näin voi käydä esiintyessä. Hätä, suru, pelko ja muut haastavat tunteet suistavat hengityksen epätasapainoon ja ajavat elimistön hälytystilaan. Stressaavassa tilanteessa saatamme mm. yli-tai alihengittää, pidättää hengitystä, nieleskellä tai rykiä. Hengitys valmistaa kehoa taisteluun, pakoon tai jähmettymiseen.

Tätä sanotaan taistele tai pakene -reaktioksi. Taustalla on pitkälti hermoston toiminta, vagus-hermolla on tässä tärkeä osa.

Tämän kehän katkaisemiseen on kuitenkin työvälineitä, ja paras niistä on rauhallinen syvähengitys. Syvähengityksellä voimme rauhoittaa itseämme stressaavassa tilanteessa. Kerron kuinka se tehdään, kuten myös puhun lisää mm. taistele ja pakene-reaktiosta sekä vagus-hermon toiminnasta Maarit Auran hengityskurssilla.

Tlaulunopetus, verkkokoulutus, verkkovalmennus, hengitysunteet kehossa

Sanotaan, että tunteet voi varastoitua kehoon. Voi olla, että elämän aikana koetut pettymykset ja traumat on patoutuneet kehoomme. Jännitykset saattavat estää syvähengityksen toteutumisen ihan tavallisessa tilanteessa arjen keskellä.

Kun sitten löytämme syvähengityksen, patoutuneita tunteita voi alkaa purkautua. Kannattaa harkita, olisiko tällaisessa tilanteessa ystävän tai ammattilaisen tuki tarpeen.

Hengitys ilmaisun apuvälineenä

Esiintymisjännitys ei ole pelkästään huono asia. Esiintymisjännityksenkin voi kanavoida ilmaisuun. Tässäkin on tärkeä tehtävä hengityksellä. Lisää aiheesta Hengityskurssilla.

Mieli ja keho ovat yhteydessä. Olemme psykofyysisiä olentoja. Emme voi irrottaa ääni-instrumenttia mielestämme ja tunnemaailmastamme.

laulunopetus, äänenhuolto

 

Tukeeko hengityksesi äänenkäyttöä?

Jännitykset syvähengityksen tukkona

Loppuuko ilma kesken fraasin? Tuntuuko hengittäminen vaivalliselta ja raskaalta? Monet meistä hengittävät tavalla, joka ei tue äänenkäyttöä. Jännitykset ja virheasennot voivat estää syvähengityksen toteutumista. Jännitykset esimerkiksi hartioissa, leuassa tai vatsalihaksissa ovat yleisiä. Kun keho on jännittynyt, syvähengitys ei toteutu. Pallea ei pääse laskeutumaan ja keuhkot ei täyty pohjasta saakka. Kun hengitys on puutteellista, saatamme rekrytoida hommaan turhan paljon apuhengityslihaksia. Äänentuotto muuttuu kireäksi ja vaivalloiseksi.

Hyvä hengitystapa on vaivaton, miellyttävä ja äänetön

On mahdollista oppia parempi hengitystapa. Tavoitteena on äänetön, vaivaton, mukavan tuntuinen hengitys. Ilmaa ei tarvitse imeä tai haukkoa sisään. Syvähengityksessä pallea laskeutuu, kyljet, selkä ja vatsa laajenevat.

Mikä on hengitystuki?

Syvähengitys on myös ääntöhengityksen perusta. Varsinkin laulajat, mutta myös puhujat tarvitsevat kykyä hallita ilmanpainetta. Kun ilmanpaine on tasainen, myös fraasit ovat tasaisia. Ilmanpaineen kontrollointia sisäänhengityslihaksia aktivoimalla sanotaan hengitystueksi.

Tein osana väitöskirjaa laulupedagogeille suunnatun kyselytutkimuksen. Kysyin heiltä kolmea heidän mielestään tärkeintä laulupedagogista käsitettä. Hengitystuki nousi selkeästi esiin tärkeimpänä laulupedagogisena. Vastaajista 54% valitsi sen tärkeimmäksi, ja yhteensä 70%  valitsi sen kolmen tärkeimmän käsitteen joukkoon. Hengitystuki oli ylimoimainen! Lue lisää!

laulutunnit tampere, laulaja tampere, laulaja, laulunopettaja tampere, laulunopettaja

Äänielimistön osat toimivat yhteydessä

Äänielimistössä ajatellaan olevan kolme osaa: ääni saa energian keuhkoista tulevasta ilmavirrasta, ääni syntyy äänihuulissa, ja sointi ja artikulaatio muodostuvat ääntöväylässä. Ilmanpaineen ja äänihuulisulun vuorovaikutusta sanotaan ääntöbalanssiksi. Kun tämä vuorovaikutus on kunnossa, äänemme on tiivis, soiva, kantava.

Turvallista oppimista ammattilaisen kanssa

Hengityksen opiskeluun liittyy myös ”vaaroja”. Kun ihminen keskittyy hengittämiseen, hän saattaa alkaa suorittaa sitä. Laulaja tai puhuja pyrkii imemään ilmaa sisään mahdollisimman paljon. Hän kuvittelee, että mahdollisimman suuren ilmamäärän käyttäminen on yhtä kuin hengitystuki. ”Ihmisääni ei ole puhallinsoitin” heitän usein leikillisesti. Em. syystä johtuen jotkut laulunopettajat välttelevät kokonaan hengityksestä puhumista.

Olen juuri julkaissut hengityskurssin puhujille ja laulajille! Kurssilla kerron tarkemmin hengitys- ja äänielimistön toiminnasta ja valotan optimaalista hengitystapaa levon, puheen ja laulun aikana. Kurssilla tehdään lukuisia hengitysharjoituksia, ja käydään läpi erilaisia asentoja, liikkeitä ja mielikuvia, joiden avulla hengittäminen saattaa helpottua.

Kurssin muita aiheita ovat mm.

-Ryhti ja rento aktiivisuus

-Hengitys ja tunteet

-Hengitykseen liittyvät väärinkäsitykset ja virheelliset tavat

-Ylihengittäminen ja alihengittäminen,

-Hengitys ja läsnäolo

-Esiintymisjännityksen helpottaminen hengitystä käyttäen

 

Pysy kuulolla!