Jännitykset syvähengityksen tukkona
Loppuuko ilma kesken fraasin? Tuntuuko hengittäminen vaivalliselta ja raskaalta? Monet meistä hengittävät tavalla, joka ei tue äänenkäyttöä. Jännitykset ja virheasennot voivat estää syvähengityksen toteutumista. Jännitykset esimerkiksi hartioissa, leuassa tai vatsalihaksissa ovat yleisiä. Kun keho on jännittynyt, syvähengitys ei toteutu. Pallea ei pääse laskeutumaan ja keuhkot ei täyty pohjasta saakka. Kun hengitys on puutteellista, saatamme rekrytoida hommaan turhan paljon apuhengityslihaksia. Äänentuotto muuttuu kireäksi ja vaivalloiseksi.
Hyvä hengitystapa on vaivaton, miellyttävä ja äänetön
On mahdollista oppia parempi hengitystapa. Tavoitteena on äänetön, vaivaton, mukavan tuntuinen hengitys. Ilmaa ei tarvitse imeä tai haukkoa sisään. Syvähengityksessä pallea laskeutuu, kyljet, selkä ja vatsa laajenevat.
Mikä on hengitystuki?
Syvähengitys on myös ääntöhengityksen perusta. Varsinkin laulajat, mutta myös puhujat tarvitsevat kykyä hallita ilmanpainetta. Kun ilmanpaine on tasainen, myös fraasit ovat tasaisia. Ilmanpaineen kontrollointia sisäänhengityslihaksia aktivoimalla sanotaan hengitystueksi.
Tein osana väitöskirjaa laulupedagogeille suunnatun kyselytutkimuksen. Kysyin heiltä kolmea heidän mielestään tärkeintä laulupedagogista käsitettä. Hengitystuki nousi selkeästi esiin tärkeimpänä laulupedagogisena. Vastaajista 54% valitsi sen tärkeimmäksi, ja yhteensä 70% valitsi sen kolmen tärkeimmän käsitteen joukkoon. Hengitystuki oli ylimoimainen! Lue lisää!
Äänielimistön osat toimivat yhteydessä
Äänielimistössä ajatellaan olevan kolme osaa: ääni saa energian keuhkoista tulevasta ilmavirrasta, ääni syntyy äänihuulissa, ja sointi ja artikulaatio muodostuvat ääntöväylässä. Ilmanpaineen ja äänihuulisulun vuorovaikutusta sanotaan ääntöbalanssiksi. Kun tämä vuorovaikutus on kunnossa, äänemme on tiivis, soiva, kantava.
Turvallista oppimista ammattilaisen kanssa
Hengityksen opiskeluun liittyy myös ”vaaroja”. Kun ihminen keskittyy hengittämiseen, hän saattaa alkaa suorittaa sitä. Laulaja tai puhuja pyrkii imemään ilmaa sisään mahdollisimman paljon. Hän kuvittelee, että mahdollisimman suuren ilmamäärän käyttäminen on yhtä kuin hengitystuki. ”Ihmisääni ei ole puhallinsoitin” heitän usein leikillisesti. Em. syystä johtuen jotkut laulunopettajat välttelevät kokonaan hengityksestä puhumista.
Olen juuri julkaissut hengityskurssin puhujille ja laulajille! Kurssilla kerron tarkemmin hengitys- ja äänielimistön toiminnasta ja valotan optimaalista hengitystapaa levon, puheen ja laulun aikana. Kurssilla tehdään lukuisia hengitysharjoituksia, ja käydään läpi erilaisia asentoja, liikkeitä ja mielikuvia, joiden avulla hengittäminen saattaa helpottua.
Kurssin muita aiheita ovat mm.
-Ryhti ja rento aktiivisuus
-Hengitys ja tunteet
-Hengitykseen liittyvät väärinkäsitykset ja virheelliset tavat
-Ylihengittäminen ja alihengittäminen,
-Hengitys ja läsnäolo
-Esiintymisjännityksen helpottaminen hengitystä käyttäen
Pysy kuulolla!