Kategoria: Laulutaidon mittaaminen

Voiko laulutaitoa mitata?

lauluäänentutkiminenUsein kuulee sanottavan, ettei laulajia voi arvostella tai laittaa keskenään paremmuusjärjestykseen. Perusteena käytetään ajatusta, että laulutaitoa olisi mahdoton mitata – Laulamisen kohdalla kyse kun on pelkästään makuasioista. Muistan itsekin lohduttaneeni edellä mainituilla sanoilla lauluoppilaita ja kavereita, jotka eivät ole pärjänneet laulukilpailuissa toiveensa mukaisesti.

Mutta onko asia aivan näin yksiselitteinen? Tuskin. Ihmisääntä voidaan tutkia, sitähän mekin Tampereen yliopiston vokologian opinnoissa teemme. Tieteellinen tutkimus on tietenkin eri asia, kuin laulusuorituksen mittaaminen arvostelutarkoituksella. Lauluääntä ja laulamisen eri osatekijöitä voidaan kuitenkin mitata – ja arvioida – monin tavoin.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole olla kattava selostus lauluäänen tieteellisestä tutkimuksesta, vaan antaa helposti ymmärrettävä, pieni silmäys siihen, mitä asioita lauluäänessä voidaan tutkia tai mitata.

Mikä tekee laulajasta taitavan?

Mitä tekijöitä sitten olisi mitattava, kun puhutaan laulutaidosta. Kysymystä voidaan lähestyä monesta suunnasta. Osviittaa siitä, mitä lauluharrastuksen eri vaiheissa olisi hyvä hallita, voi lukea SML:n laulun tasosuoritusten vaatimuksista.

Samalla sivulla esitetään arviointiperusteet ja seikat, joihin arvioijan on kiinnitettävä huomiota laulututkintoa / tasosuoritusta arvioidessaan : -Hengitystekniikka, -Äänenmuodostus, -Artikulointi ja ääntämys, -Intonaatio, -Rekisterien hallinta, -Fraseeraus ja musiikin muotoilu, -Dynamiikka ja nyanssit, -Rytmin käsittely, -Tempon valinta ja hallinta, -Esitysmerkkien ja yksityiskohtien huomioonottaminen, -Tunnelma, -Persoonallisuus laulussa, -Yhteissoittotaito, -Esiintymistaito.

Tärkeitä taitoja listattuna! Taitava laulaja on musikaalinen. Hän hallitsee mm. vireen, rytmiikan, tyylinmukaisen fraseerauksen ja efektit. Hänellä on toimiva laulutekniikka, terve äänentuottotapa, miellyttävä tai kiinnostava äänenväri, laaja ääniala, ymmärrettävä artikulaatio, riittävästi kielitaitoa, koskettava äänellinen ja kehollinen ilmaisu… Joitakin ominaisuuksia, kuten turnauskestävyys, joustavuus tai luovuus, ei välttämättä havaitse kertakuulemalta, vaan ammattimaisuus paljastuu työn touhussa. Pysyn tässä kirjoituksessa kuitenkin niissä ominaisuuksissa, jotka laulajasta välittyy yhden laulusuorituksen aikana.

(En sotke tätä blogitekstiä sillä kysymyksellä, miksi taitavat laulajat eivät aina pärjää, kun taas viihdehahmot, joilla on ongelmia laulamisen perusasioiden kanssa, menestyvät.)

Katsotaan lähemmin miten em.taitoja voidaan tutkia ja arvioida.

1. Vire / sävelpuhtaus

Vireessä laulaminen on laulamisen perusasioita. Epävireinen laulu sattuu korvaan helposti, jos kuulijalla itsellään on “sävelkorvaa”. Sävelpuhtautta mittaavat erilaiset sovellukset, jotka tekevät reaaliaikaista sävelkorkeusanalyysia.

2. Rytmi

Epärytmisen laulamisen havaitsee myös helposti, varsinkin jos kappale on kuulijalle tuttu. Olen opetustyössäni huomannut, ettei laulun aloittelija välttämättä ymmärrä, kuinka tärkeää on pitää kappale rytmillisesti koossa. Kun mennään rytmiikassa pidemmälle, tulee esiin genren mukainen fraseeraus, esimerkiksi kolmimuunteisuus.

3. Ääniala

Äänialan laajuus kuuluu myös asioihin, joita pystytään helposti mittaamaan joko sovellusten, kuten perustaajuuden analyysiohjelmien, tai perinteisellä tavalla pianon ja harjaantuneen korvan avulla. Viritysmittariakin voi kokeilla. Laajenna äänialaasi-verkkokurssini (35e) sisältää kaksi testiä, joiden avulla osallistuja voi kokeilla oman äänialansa laajuutta.

4. Äänen voimakkuus / dynamiikka

Äänenpainetasoa voidaan tutkia esimerkiksi äänitasomittarin ja erilaisten sovellusten avulla. Desibelimittarit eivät kerro koko totuutta äänen voimakkuudesta / äänekkyydestä / kuuluvuudesta. Äänenlaatua ja taiteellista vakuuttavuutta ei tule yhdistää desibelejen määrään. Klassisessa laulussa ääni tulee saada kantamaan orkesterin yli ilman mikrofonia, mutta tässä käytetään apuna ylä-säveliä ja ns. laulajan formanttia. Näitä voidaan tarkastella äänianalyysiohjelmilla. Toisaalta monissa musiikkityyleissä otetaan audiotekniikasta tehot irti, eikä pyritäkään lauluäänen läpäisykykyyn. Ja soivasti laulaminen hiljaa on oma taitonsa…

5. Äänentuottotapa ja sointi

Pitkälle koulutettu ääniammattilainen kuulee helposti, millainen äänentuottotapa laulajalla on ja kuinka hän käyttelee ääntöväyläänsä. Äänihuulivärähtelyn laatu kuuluu äänen tiiviytenä tai vuotoisuutena, ja ääntöväylän toiminta kuuluu äänen soinnissa ja artikulaatiossa. Äänen sointi ei ole mystiikkaa, ja sitä voidaan tutkia.

foniatria, vokologia, laulunopetus, maarit aura, laulutunnit, äänitiedeÄänihuulivärähtelyä voidaan tutkia elektroglottografialla. Ylinopeuskuvauksella voidaan saada videokuvaa äänihuulivärähtelystä. Äänenlaatua voidaan mitata myös esimerkiksi spektrianalyysilla. Spektrianalyysista saadaan selville lähdeääni (äänihuulisulku) sekä sointia ja artikulaatiota ilmentävät formantit. Ääntöväylää ja artikulaatioliikkeitä voidaan tutkia esimerkiksi magneettiresonanssikuvauksella. Tampereen yliopistossa on toteutettu pitkään puheteknisten suoritusten mittaamista. Mittauksiin voidaan sisällyttää mm. keuhkojen vitaalikapasiteetin mittaaminen, äänenlaadun akustiset mittaukset jne.

Olen itse ollut mukana mm. sellaisessa tutkimuksessa, jossa rekistereitä ja rekisterinvaihtoja on kuvattu ylinopeuskameralla. Mainiot tulokset em. tutkimuksissa testeissä tai kaunis video äänihuulivärähtelystä saattavat kertoa hyvästä äänentuottotavasta, mutta eivät vielä tee ihmisestä taitavaa laulajaa.

6. Artikulaatio

Artikulaatiotakin voidaan tutkia akustisesti esim spektrianalyysin keinoin. Muistan itsekin tehneeni tavutoistotehtävän, jolla mitataan artikulaationopeutta. Eri musiikkityyleissä artikulaatioon saattaa kohdistua erilaisia vaatimuksia. Huomasin netissä surffaillessani, että Elli Haloon artikulaatiota on moitittu. Itse pidän sitä viehättävän persoonallisena, mutta vaikkapa tangossa, klassisessa laulussa tai perinteisessä musikaalissa sellainen ei todennäköisesti toimisi? Tosin jos Elli ryhtyisi musikaalin tähdeksi, kyseessä saattaisi olla ilmiö itsessään, eli laulamisen kohdalla vaatimukset elävät tilanteen mukaan.

7. Tyylinmukaisuus

foniatri, äänihuulet, maarit aura, hus foniatria, vokologia, äänitiede, laulunopetus,Tyylipuhtaus syntyy monesta osatekijästä, joista osaa voidaan mitata. Esimerkiksi vibraton nopeutta ja laajuutta voidaan tutkia.

Laulua arvoidaan sen genren sapluunalla, jota laulaja pyrkii laulamaan. Jokaisessa musiikkityylissä on omat vaatimuksensa esimerkiksi äänenkäytön, fraseerauksen ja esiintymisen suhteen. Sävelpuhtausvaatimuksissakin on eroavaisuuksia. Mieti punk-musiikkia tai edesmennyttä Kurt Cobainia. Toisaalta, menestyneimmät artistit ovat usein heitä, jotka ovat rikkoneet rajoja ja tuoneet genreen jotakin aivan uutta.

Oopperalaulajaa taas tarkastellaan sen mukaan, kuinka laulajan ääni ja olemus istuvat hänen laulamansa äänityypin ohjelmistoon. Myös ainakin yleisimmillä kielillä, eli italiaksi ja saksaksi laulamisen täytyy sujua.

8. Ilmaisu

Laulajan sisäistä kipinää ja persoonallisuutta ei tietääkseni ole vielä pystytty mittaamaan. Voidaan tietysti mitata kuulijoiden reaktioita esitykseen. Äänellisen ilmaisun elementtejä kyllä tutkitaan par’aikaa Tampereen yliopistolla.

Arviointi korvakuulolta

Kun ihmisäänen arvioinnista puhutaan, korvaa ei voita mikään! Vokologisissa tutkimuksissa tehdään usein kuunteluanalyysia. Laukkanen ja Leino alleviivaavat kirjassa Ihmeellinen ihmisääni, että mittaus- ja analyysimenetelmät ovatkin kuunteluanalyysin ohessa käytettävä apuvälineistö.

Kuulijoiden arviointikyvyissä on toki eroja. Koulutettu laulunopettaja omaa harjaantuneen korvan ja kykenee arvioimaan laulajan taitoja todennäköisesti tarkemmin kuin harrastelija. Lauluharrastajakin kuulee todennäköisesti lopputuloksen, mutta vokologi-laulunopettaja pyrkii löytämään syyn.

Jotkut asiat kuten sävelpuhtaus ja rytmissä pysyminen ovat kokemukseni mukaan niin itsestäänselviä, että niistä ollaan yleensä samanmielisiä. Soundi- ja tyyliseikat saattavat jakaa enemmän mielipiteitä.

Kuunnellessani laulajaa, mieleni tekee kuunteluanalyysia lähes automaattisesti.  Kun teen asiakkaille arvioita laulutallenteista, koitan poimia oleelliset asiat kommentoitavaksi. Sellaiset, joiden kehittäminen veisi laulajaa eniten eteenpäin. Itselleni tärkeimmät välineet laulun arvioimiseen ovat laulajan minulle välittämä, toivottavasti hyvälaatuinen mutta käsittelemätön audio sekä kaiuttimet tai kuulokkeet. Saatan myös tarkastaa pianon kanssa laulajan laulamia sävelkorkeuksia.

Äänianalyyäänivalmentaja, spektri, vokologia, audiosiohjelmat on kaikkien ulottuvilla

On olemassa sovelluksia, joilla laulamisen ja äänenkäytön eri osa-alueita voidaan tarkastella jopa kotikäytössä. Käyttäjäystävällinen Sing and see havainnollistaa laulajalle visuaalisesti mm. laulun sävelkorkeuden pianon koskettimistolla sekä formantit spektrogrammissa. Ehkä hankalammin käytettävä, mutta ilmaiseksi ladattava Praat-puheanalyysiohjelma on apuväline monenlaisen analyysin tekemiseen. Vocevista-ohjelman avulla voi esimerkiksi tarkastella äänihuulivärähtelyä EGG:llä. Akustiikkaa tuntemattomalle spektrit ja spektrogrammit jäävät helposti hassuiksi käppyröiksi, joista ei ole mitään käytännön hyötyä. SingandSeen ja Vocevistan antama visuaalinen palaute voi parhaimmillaan olla arvokas apu laulutekniikan opiskelussa.

Kun puhutaan digiaalisesta laulunopiskelusta, oppilaat mainitsevat usein SingStar-pelin. Älypuhelimiin on saatavissa monenlaisia ohjelmia viretunnistimista desibelimittareihin. (Olen kokeillut hyvin pientä osaa enkä mene niistä takuuseen.) Esimerkiksi sosiaalisen median karaokeohjelma Smule hyödyntää edellämainittuja ominaisuuksia viihteellisellä tavalla. Ennustan että helposti käytettävistä audiosovelluksista tulee lähes kuvankäsittelyn kaltainen trendi.

Pohdin edelleen kysymystä, mitä laulutaito on ja kuinka pitkälle sitä voidaan mitata. Laulaminen ei ole pelkkiä desibelejä, äänihuulivärähtelyä ja formantteja. Vaikka laulamisen voi näennäisesti purkaa osiin, näiden osien tulisi muodostaa yhtenäinen taiteellinen kokonaisuus: Vaikuttava lauluesitys. Vähintäänkin laulamisen taiteellinen ja ilmaisullinen puoli jäänee pienen salaperäisyyden peittoon 🙂