Falsetin anatomia

Kun alamme miesoppilaan kanssa kasvattaa äänialaa ylöspäin, tulee usein puheeksi falsetti. Falsetti-käsitteeseen, kuten moneen muuhunkin laulamista koskevaan käsitteeseen liittyy se ongelma, että ne tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Falsetti- tai falsetto-sanaa on käytetty monissa merkityksissä. Siksi kysyn asiakkaalta, mitä hän ajattelee falsetin tarkoittavan. Useimmat asiakkaat yhdistävät falsetin mieslaulajiin ja korkeisiin säveliin. He saattavat mainita esimerkkinä jonkin laulajan. Jotkut kuvailevat falsettia adjektiiveilla, kuten kimeä, vaalea, kirkas tai vuotoinen. Pyrin tässä kirjoituksessa avaamaan falsetin anatomiaa.

Rekisterit

Jotta pystyisimme ymmärtämään falsettia, lienee paikallaan puhua sananen rekistereistä ja äänihuulten värähtelytavoista. Rekisterit ovat peräkkäisiä sävelkorkeuksia, tai alueita äänialassa, jotka on toteutettu samalla mekanismilla. Rekisterit perustuvat äänihuulten erilaisiin värähtelytapoihin. Tällä kertaa me puhumme pää-, ohenne-/tai falsettirekisteristä, ja sivuamme myös rinta-/modaalirekisteriä. On kaiketi mainittava myös tietynlainen sekarekisteri tai miksti. Jokainen rekisteri olisi oma blogin aiheensa kuten myös rekistereiden lukuisat, mahdollisesti hämmentävät nimitykset.

Kurkunpään mekanismit

Nykyään rekistereiden taustalla olevat kurkunpään mekanismit tai kurkunpään värähtelymekanismit ilmaistaan numeroinnin avulla: M1 on modaali- tai rintarekisteri ja M2 falsetti- tai päärekisteri.

Erilaisista värähtelytavoista vastaavat äänihuulten sisäiset lihakset. M1-mekanismin aikana Ta-lihas pullistaa äänihuulten sisäosaa. Äänihuulet ovat lyhyet ja paksut ja värähtelevät kauttaaltaan. M1-moodissa äänihuulet pitenevät ja ohenevat. Äänihuulten pintaosat värähtelevät. Äänihuulivärähdyksen aikainen kosketuspinta-ala kuten myös värähtelevä massa pienenee verrattuna M1-mekanismiin. Tästä syystä yksi M2-mekanismin nimistä lienee ”ohennerekisteri”. M2-moodissa toiminnassa on erityisesti CT-lihas.

M2 -mekanismilla tuotettu ääni on yleensä sävyltään vaaleampi kuin M1-mekanismilla tuotettu ääni. M2-moodissa on mahdollista tuottaa korkeampia ääniä kuin M1-mekanismilla. Matalahkolla alueella M2-mekanismilla tuotetut jäävät kuitenkin hiljaisiksi.

Falsetti, pää-ääni, päärekisteri,

Falsetti ja pää-ääni – mitä eroa niillä on?

Äänitieteen ja laulunopetuksen parissa M2-mekanismia käsittelevä terminologia on ollut vaihtelevaa. Falsetti – sanaa käytetään ainakin kahdella tavalla. A. Joko sillä kuvataan kaikkia M2-mekanismilla tuotettuja ääniä. B. Jotkut ajattelevat sen olevan M2-mekanismilla tuotettu vuotoinen ääni. Vuotoisessa falsetissa äänirako ei täysin sulkeudu äänihuulivärähdyksen aikana.

On kuitenkin esitetty myös, että falsetti ja päärekisteri olisivat kokonaan eri rekistereitä. Esimerkiksi Titze käyttää päärekisteri-sanaa kuvaamaan keskirekisteriä falsetin ja modaalirekisterin välimaastossa. Jotkut käyttävät päärekisteri-käsitettä pelkästään naislaulajien ja falsettia mieslaulajien kohdalla.

Sellainenkin ajatus voidaan esittää, että kouluttamattomien laulajien M2-mekanismi on vuotoinen falsetti, ja koulutettujan laulajien M2-mekanismilla tuotettu ääni olisi puolestaan pää-ääni. Äänikoulutuksen on havaittu parantavan open quotient-arvoa, eli äänihuulten sulkeutumista äänihuulivärähdyksen aikana, ja näin ollen vähentävän vuotoisuutta äänessä. Äänikoulutuksen myötä päärekisterin voimakkuus saattaa ylittää modaalirekisterissä tuotettujen sävelten voiman. Ajatelkaapa esimerkiksi oopperasopraanoita.

Sopivien käsitteiden valinta laulutunnilla ei ole ihan yksinkertaista. Puhun usein kiinteästä tai vuotoisesta pää-äänestä. Miesten kohdalla saatan käyttää falsetti-sanaa. M1- ja M2-mekanismeista puhuminen tuntuu laulamisen tiimellyksessä jotenkin… insinöörimäiseltä.

Rekisterinvaihto haltuun

Kun laulaja alkaa kokeilla M2-mekanismia ja etsiskellä falsettiaan, saattaa tuntua siltä, kuin rekisterit olisivat kuin kahden eri laulajan äänet. Äänikoulutuksessa pyritään saamaan rekisterinvaihto hallintaan. Usein tavoitteena on se, ettei rekisterinvaihto kuuluisi. Joissakin tapauksissa sen halutaan kuuluvan.

Rekisterien vaihtumisen ei lopulta tarvitse olla jyrkkä tapahtuma. Kun ääntään alkaa tiedostaa ja hallita, saattaa huomata, ettei äänihuulissa ole vain kahta ääriasetusta. Kaikkiin sävelkorkeuksiin voidaan hakea monenlaisia sävyjä. Päärekisteriä voidaan muokata hyvinkin vahvaksi,  kun taas rintarekisteriin voi halutessaan hakea esimerkiksi valoisuutta tai pehmeyttä.

Tietyt sävelkorkeudet on mahdollista tuottaa useammassa kuin yhdessä rekisterissä, eli laulaja pystyy jossakin määrin itse päättämään, missä kohdassa hän vaihtaa rekisteriä.

Esimerkkejä M2-mekanismista mieslaulajalla

Giánnis Papadópoulos, Ghost love score – cover. Ihan huikea esimerkki!

Beach boys: Good vibrations

Bronski Beat: Small town boy

Radiohead: Fake plastic trees

Michael Jackson: Billie Jean

Bee Gees: Stayin’ alive

Deep Purple: Child in time

Anssi Kela: Sut puhallan pois

Aha: Take on me

Queen: Somebody to love

Andreas Scholl: Ombra mai fu

Jorma Hynninen: Kun hiipuva hiillos tummentuu

Selkeästi erottuva moodin vaihdos tenorilla Donizettin aariassa, kohta 2: 24.

Tsekkaa myös mm: Justin Timberlake, Maroon5, Reino Nordin, Bruno Mars, King Diamond, Beach boys…

Esimerkkejä M1-M2-rekisterinvaihdosta

The tokens: The Lion Sleeps Tonight

Muse: Unintended

CMX: Ei yksikään (kertosäe)

Millaisessa musiikissa M2-mekanismia käytetään

Klassiset naislaulajat ja kontratenorit laulavat päärekisterissä valtaosan aikaa. Falsettia on perinteisesti käytetty esimerkiksi pop-musiikin eri lajeissa ja indierockissa. Mielestäni ”falsettilaulu” on suorastaan trendiä ulkomaalaisessa, kaupallisessa pop-musiikissa. Olen huomannut viime vuosina sen hiipineen myös suomalaisten mieslaulajien sävypalettiin. Heavyrockissa käytetään M2-mekanismia yleensä kiinteänä eikä yleensä koskaan vuotoisena. Voidaan puhua myös jonkinlaisesta headmix-sekarekisteristä. M2-mekanismiin saatetaan hakea terää twangista tai efekteistä (esim Steven Tylerin Dream on).

M2-mekanismi voi ilmetä pikaisena tehokeinona (Somebody to love, Sut puhallan pois), korkeana huippuäänenä (Take on me) tai lähes pääasiallisena laulutapana (The lions sleep tonigh, Small town boy). M2-mekanismi on voitu miksata osaksi laulutapaa siten, ettei se juuri erotu muusta laulamisesta, tai rekisterinvaihdolla saatetaan leikitellä (Unintended, Ei yksikään).

Lähteitä muun muassa:

Vilkman, E. Alku, P. ja Laukkanen, A-M. (1995) Vocal-fold collision mass as a differentiator between registers in the low pitch range. Journal of voice. 66-73

Titze, I. (2000) Principles of Voice Production. Iowa City: National Center for Voice and Speech.

Hollien, H. (1974) “On vocal registers,” Journal of Phonetics, Volume 2, Issue 2, 125-143.

Sundberg, J. (1987) Science of the singing voice, Illinois.

Henrich, N. (2006) Mirroring the voice from Garcia to the present day: some insights into singing

voice registers, Logoped Phoniatr Vocol, 3, 3-14.

Roubeau, M. et al (2009) Laryngeal vibratory mechanisms, The notion of vocal register revisited”

Journal of voice, 23, 425-438.

Miller, D-G. (2000) Registers in Singing. Empirical and Systematic Studies in the Theory of the Singing Voice, University of Groningen.

Laukkanen. A-M.&Leino, T. (2001) Ihmeellinen ihmisääni, Tammerpaino

Lauluesimerkit: Youtube