Avainsana: Transnainen

Äänen feminisointi

Transnaisten sukupuolenkorjausprosessiin kuuluu usein toive feminiinisen äänen saavuttamisesta. Äänen feminisointi (voice feminization) tarkoittaa sitä, että transnaisen äänenkäyttöä ja puheilmaisua kehitetään vastaamaan naissukupuolisille ominaista puhetta. Ensisijainen hoito äänen feminisoimiseksi on puheterapia. Äänihuulia voidaan kuitenkin myös lyhentää tai kiristää. Voit lukea lisää kirurgisesta hoidosta esimerkiksi Duodecimistä. 

Ääni on osa identiteettiä

Puheääni antaa meistä monenlaista tietoa kuulijalle. Tutkimuksissa on havaittu, että kuulija voi määrittää äänen perusteella puhujan iän, sukupuolen ja mahdollisesti jopa seksuaalisen suuntautumisen. Naisten ja miesten äänten on havaittu eroavan toisistaan perustaajuuden, äänenlaadun, resonanssin ja intonaation osilta. Naisen ääni saatetaan mieltää korkeammaksi, vaaleammaksi, pehmeämmäksi, ilmavammaksi ja liikkuvammaksi kuin miehen matala, tiivis ääni.

Ääni on tärkeä ilmaisun väline ja oleellinen osa identiteettiä. Ääni-identiteetti voi olla hyvinkin herkkä ja intiimi aihe. Äänidysforialla tarkoitetaan koetun sukupuolen ja äänen keskinäistä ristiriitaa. Koetun naissukupuolen kanssa yhteensopivan äänen on havaittu lisäävän transnaisen hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, ja helpottavan sosiaalisia tilanteita. Lukemieni lähteiden mukaan kaikki transsukupuoliset eivät kuitenkaan halua muuttaa ääntään ja ääni-ilmaisuaan tai eivät hae siihen ammattiapua.

Äänihuulet ja perustaajuus

Puhekorkeus vaikuttaa kuulijan hahmotukseen puhujan sukupuolesta. Äänen sävelkorkeusvaihteluista vastaavat äänihuulet ja niiden pituusvenytys. Fonaatiotaajuus kertoo, kuinka tiheästi äänihuulet lähentyvät ja loitontuvat. Suurikokoinen kappale värähtelee pienikokoista hitaammin, jolloin lopputuloksena on matala ääni. Miehillä on keskimäärin suuremmat äänihuulet ja matalampi puhekorkeus kuin naisilla. Hormonihoidot suurentavat transmiehen äänihuulia, mutta transnaisilla vastaavaa fysiologista muutosta ei tapahdu.

Sopivan puhekorkeuden löytäminen

Kun puhekorkeus on sopiva, ääni on todennäköisemmin soiva ja kantava. Puhujan on mahdollista toteuttaa luontevia painotuksia ja sävelkulkuja, kuten suomenkieleen kuuluva puhejaksojen päättäminen laskevalla sävelkululla. Pysyvästi liian korkea puheääni voi rasittaa äänielimistöä ja olla riskitekijä ääniongelmien syntymiselle.

Transnaisten puhekorkeustavoitteen ajatellaan olevan 150 – 185 Hz (noin pieni d – fis). Transnaisen äänen perustaajuutta voidaan ääniterapian avulla nostaa n. 30–40 hertsiä. Puhekorkeuden kehittämisen apuna voidaan käyttää äänenkorkeutta mittaavia sovelluksia, pianoa tai muuta soitinta.

Naiseus ja ääni-ideaali

Jokainen on vapaa pohtimaan ääni-ideaaliaan ja hakemaan itselleen mieluisaa ääni-ilmaisua. Oma anatominen rakenne kannattaa kuitenkin huomioida. On hyvä tunnustella, millainen puhekorkeus itselle istuu. Mikäli kyseessä on puhuja, jolla on suuret äänihuulet ja pitkä ääntöväylä, tavoitteeksi ei kenties kannata ottaa tyttömäisen korkeaa puheääntä.

Omasta mielestäni yhtä ainoaa, oikeaa ”naisen ääntä” ei ole olemassa. Kun kuuntelemme puhujia, havaitsemme että naisilla on keskenään hyvin erilaisia ääniä. Elämmehän maailmassa, jossa feminiinisyyden ja maskuliinisuuden tiukasti rajatut määritelmät ovat alkaneet horjua ja yksilöllisille valinnoille on enemmän tilaa. Suomalaisten naisten ääni on keskimäärin matalahko, mutta Laukkasen ja Waaramaan 2020 tutkimuksen mukaan nuorten naispuhujien sävelkorkeus on kääntynyt pitkästä aikaa nousuun.

Äänen feminisointi, transääni, äänivalmentaja

Äänensävyn kehittäminen

Äänenlaadulla ja äänensävyllä on tärkeä rooli sukupuolen hahmotuksen kannalta. Äänihuulisululla voidaan vaikuttaa äänelliseen vaikutelmaan sukupuolesta. Voidaan ajatella, että miehekkäässä äänessä on tiiviimpi adduktio kuin naisellisessa äänessä. Miehekkäässä puheessa on kenties käytössä suurempi äänihuulimassa. Naisen ääni saatetaan mieltää miehen ääntä pehmeämmäksi ja herkemmäksi.

Äänifysiologiaa tuntematon saattaa sekoittaa M2-mekanismilla / falsettirekisterissä puhumisen ääntöväylän resonanssien avulla saavutettuun vaaleansävyiseen ääneen. Naisilla on keskimäärin lyhyempi ääntöväylä kuin miehillä, mistä johtuen naispuhujan formantit sijoittuvat keskimäärin korkeammille taajuuksille kuin miespuhujan. Resonanssipiirteiden muokkaaminen on tärkeä äänen feminisoinnin osa-alue. Resonansseihin vaikutetaan ääntöväyläasetuksilla.

Artikulaatio, painotukset ja ei-sanallinen viestintä

Tutkimusten mukaan sävelkorkeuden vaihtelu, äänenvoimakkuus, artikulaatio ja ei-sanallinen viestintä liittyvät vaikutelmaan puhujan sukupuolesta. Naisten on havaittu artikuloivan keskimäärin miehiä selkeämmin. Puhujat, joilla on enemmän nousevaa intonaatiota ja suurempaa sävelkorkeuden vaihtelua puheessaan, on tutkimuksissa oletettu naisiksi. Ei-sanalliseen viestintään lasketaan mm. ilmeet, eleet, asento, tilankäyttö ja välimatka. Feminiiniselle viestinnälle on joissakin yhteyksissä katsottu ominaiseksi mm. runsas elehtiminen, monipuoliset ilmeet, hymyily ja keskustelukumppanin eleiden peilaaminen.

Tiedostamalla kohti toivottua ääntä

Kenellekään ei ole haitaksi tulla tietoiseksi omasta äänestään. On eduksi ymmärtää äänentuoton muutama perusmekanismi ja oppia huoltamaan ääntään. Samaa tietoiseksi tulemista tarvitaan myös äänen muokkaamisessa osana sukupuolenkorjausprosessia. Olen huomannut, etteivät transpuhujat ole yhtenäinen ryhmä. Jokaisella on omanlaisensa ääni, omat haasteensa ja oma ääni-ideaalinsa. Joissakin tapauksissa on ratkaistava myös muita, kenties vuosia aiemmin kehittyneitä äänen toiminnallisia haasteita, jotka eivät välttämättä suoraan liity sukupuolenkorjausprosessiin.

Milloin äänivalmentajalle

Kehotan jokaista sukupuolenkorjaajaa selvittämään mahdollisuutensa saada puheterapeutin tarjoamia palveluita. On melko tyypillistä, että äänivalmentajan pakeille tullaan kun puheterapiat on käytetty, mutta äänen kehittämistä halutaan jatkaa. Äänivalmentaja-laulunopettaja on erityisen hyvä valinta, mikäli haluat sisällyttää äänivalmennukseen myös laulamisen.

Autan mielelläni monenlaisia asiakkaita heidän haasteissaan. Feminisoinnin kaltaisen mekanismin tuntemisesta voi olla hyötyä myös cis-naiselle, joka haluaa muokata möreää ääntään naisellisemmaksi tai miehille, jotka jossakin yhteydessä tarvitsevat naisellista ääntä (esimerkiksi miesnäyttelijät). On luonnollisesti muistettava, että ”arkiääni” on eri asia kuin roolihahmot, joita esitetään kenties muutamia minuutteja. Päivittäisen äänenkäyttötavan on oltava ergonominen ja turvallinen.

Lähteitä aiheeseen

Adler, R. K., Hirsch, S., & Pickering, J. (2019). Voice and communication therapy for the transgender/gender diverse client : a comprehensive clinical guide (Third edition.). Plural Publishing, Inc.

Asikainen, M.(2017). MATKALLA MINUKSI:
TRANSNAISTEN KOKEMUKSIA ÄÄNEN FEMINISAATION ROOLISTA SUKUPUOLENKORJAUSPROSESSISSA JA ÄÄNESTÄ JOKAPÄIVÄISEEN ELÄMÄÄN VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ, Oulun yliopisto.

Chaloner, J. (2000). The voice of the transsexual. Teoksessa M. Freeman ja M. Fawkus (toim.), Voice disorders and their management (s. 245–267). Lontoo: Whurr Publishers.

Dacakis, G., Oates, J., & Douglas, J. (2012). Beyond voice: perceptions of gender in male-to-female transsexuals. Current Opinion in Otolaryngology & Head and Neck Surgery20(3), 165–170. https://doi.org/10.1097/MOO.0b013e3283530f85

Davies, S., & Goldberg, J. (2006). Transgender Speech Feminization/Masculinization: Suggested Guidelines for BC Clinicians. Canadian Rainbow Health Coalition.

Davies, S., Papp, V. G., & Antoni, C. (2015). Voice and Communication Change for Gender Nonconforming Individuals: Giving Voice to the Person Inside. The International Journal of Transgenderism16(3), 117–159. https://doi.org/10.1080/15532739.2015.1075931

de Bruin, M. ., Coerts, M. ., & Greven, A. . (2000). Speech Therapy in the Management of Male-to-Female Transsexuals. Folia Phoniatrica et Logopaedica52(5), 220–227. https://doi.org/10.1159/000021537

Dhejne, C., Van Vlerken, R., Heylens, G., & Arcelus, J. (2016). Mental health and gender dysphoria: A review of the literature. International Review of Psychiatry (Abingdon, England)28(1), 44–57. https://doi.org/10.3109/09540261.2015.1115753

Gelfer, M. P., & Tice, R. M. (2013). Perceptual and Acoustic Outcomes of Voice Therapy for Male-to-Female Transgender Individuals Immediately After Therapy and 15 Months Later. Journal of Voice27(3), 335–347. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2012.07.009

Gelfer, M. P., & Van Dong, B. R. (2013). A Preliminary Study on the Use of Vocal Function Exercises to Improve Voice in Male-to-Female Transgender Clients. Journal of Voice27(3), 321–334. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2012.07.008

Hancock, A. B. (2016). An ICF Perspective on Voice-related Quality of Life of American Transgender Women. Journal of Voice31(1), 115.e1–115.e8. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2016.03.013

Hancock, A. B., Krissinger, J., & Owen, K. (2011). Voice Perceptions and Quality of Life of Transgender People. Journal of Voice25(5), 553–558. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2010.07.013

Heikkilä, T. (2018) https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/12/10/aanen-tyostaminen-on-tarkea-osa-sukupuolen-korjaamista/

Hillenbrand, J. M., & Clark, M. J. (2009). The role of f0 and formant frequencies in distinguishing the voices of men and women. Attention, Perception & Psychophysics71(5), 1150–1166. https://doi.org/10.3758/APP.71.5.1150

Holma, J., & Rontu, K. (2020). Transnaisten omatoiminen ääniharjoittelu ennen puheterapian alkamista.

Holmberg, E. B., Oates, J., Dacakis, G., & Grant, C. (2010). Phonetograms, Aerodynamic Measurements, Self-Evaluations, and Auditory Perceptual Ratings of Male-to-Female Transsexual Voice. Journal of Voice24(5), 511–522. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2009.02.002

Laukkanen, A.-M., & Waaramaa, T. (2020). Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle. Puhe Ja Kieli2, 123–134. https://doi.org/10.23997/pk.97221

Leung, Y., Oates, J., & Chan, S. P. (2018). Voice, Articulation, and Prosody Contribute to Listener Perceptions of Speaker Gender: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Speech, Language, and Hearing Research61(2), 266–297. https://doi.org/10.1044/2017_JSLHR-S-17-0067

McNeill, E. J. (2007). Perception of voice in the transgender client. Clinical Otolaryngology32(3), 231–231. https://doi.org/10.1111/j.1365-2273.2007.01419_12.x

Mészáros, K., Csokonai Vitéz, L., Szabolcs, I., Góth, M., Kovács, L., Görömbei, Z., & Hacki, T. (2005). Efficacy of Conservative Voice Treatment in Male-to-Female Transsexuals. Folia Phoniatrica et Logopaedica57(2), 111–118. https://doi.org/10.1159/000083572

Sellman, J., & Rihkanen, H. (2015). Transsukupuolisten äänen hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 131(4), 392–395.