Avainsana: vanhuus

Laulajan parasta ennen? – Faktoja äänen ikääntymisestä

Monia laulajia ja laulunharrastajia mietityttää, mitä heidän äänelleen tulee tapahtumaan vaihdevuosien ja vanhuuden aikana. Osa laulajista on jo huomannut äänensä muuttuneen ikääntymisen myötä. Tässä blogitekstissä käsitellään äänen ikääntymismuutoksia ja mekanismeja muutosten taustalla.

On varttuneita laulajia, joiden ikääntymistä ei juuri huomaa. Ritva Auvinen oli noin 80-vuotias kun osallistuin hänen aariakonserttiinsa. Konkarisopraanon ääni soljui puhtaana ja kirkkaana. Esiintyminen oli varmaa ja ilmaisullista. Vilho Kekkosen tiedetään konsertoineen yli sadan vuoden iässä. Joukko laulajia (mm. Jorma Hynninen, Matti Salminen, Pirkko Mannola, Katri-Helena, Danny, Pepe Willberg jne) on jatkanut uraansa yli 70-vuotiaaksi. Ovatko kyseiset laulajat poikkeustapauksia? Onko kenen tahansa mahdollista säilyttää lauluäänensä ja lavaolemuksensa iskussa? Miksi toisaalta Suomen Kansallisoopperan laulajat jäävät eläkkeelle 55-vuotiaina?

Vanhuus ei tule yksinään – äänellekään

Let’s face it, ikääntyminen vaikuttaa lukuisiin kehon ja mielen toimintoihin, äänentuottoa sivuuttamatta. Yksilöiden väliset erot voivat kuitenkin olla suuria.  Tiedetään, että ikääntyessä äänen kuormituskestävyys pienenee. Ääni väsyy nopeammin ja katkeilee. Äänen kantavuus heikkenee. Ääni voi väristä. Äänen sävy voi muuttua. Äänen käheys, vuotoisuus ja karheus ovat yleisiä. Äänen korkeus saattaa muuttua. Ääniala voi kaventua. Sävelkorkeuden tuottamisen tarkkuus voi heikentyä. Selkeitä ääniongelmia on arvioitu olevan noin 12 prosentilla ikäihmisistä.

Toisaalta tiedetään, että ihmisen kronologisen ja fysiologisen iän välillä saattaa olla eroja. Kronologinen ikä vastaa kalenterivuosia. Fysiologinen tai biologinen ikä kuvaa ihmisen kuntoa. Tutkimuksissa on havaittu, että kuulijan saama ikävaikutelma puhujan äänestä perustuu ennemmin fysiologiseen ikään kuin kronologiseen ikään. On hyvä muistaa, ettei nuoruus ole tae äänen toimivuudesta tai lauluäänen miellyttävyydestä. Myös nuoren henkilön ääni voi olla vuotoinen tai käheä ja äänialaltaan suppea. Äänihäiriöitä on nuorillakin.

Ammattilaulajien ikääntyminen

Ikääntymismuutokset koskettavat ammattilaulajia siinä missä muutakin väestöä. Tutkimustulokset viittaavat, että ammattilaulajatkin kokevat ikääntyessään äänialan rajoittumista. On tunnettua, että useat sopraanot alkavat ikääntyessään laulaa mezzojen ja alttojen rooleja. Tutkimusten mukaan ahkeran laulajan perustaajuus kuitenkin säilyy keskimäärin hieman korkeampana kuin laulamattomalla ikätoverillaan. Ääni saattaa kadottaa iän myötä liikkuvuuttaan, eikä koloratuuri ole enää välttämättä soveltuvin äänityyppi. Säännöllinen laulaminen kuitenkin pitää yllä laulukuntoa, ja erityisesti usein esiintyvien laulajien äänen on havaittu pysyvän vanhemmiten vakaana. Olisi suotavaa, että äänen ikääntymistä ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ja ikääntyvää laulajaa kohtaan oltaisiin armollisia. Voisiko äänen muuttumisen nähdä positiivisena asiana? Iän myötä laulajalle mahdollistuu uudenlainen, kenties entistä syvällisempi tai tummempi ohjelmisto. Miksi suotta vahtaamme heavykukkojen tai popdiivojen suoriutumista korkeista sävelistä? Hittikappaleiden sävellajit voitaisiin mielestäni kaikessa rauhassa muuttaa nykyistä äänialaa vastaavaksi.

Eroja naisten ja miesten äänissä

Naisten ääni mataloituu menopaussin jälkeen n. 10-15 Hz verran, jonka jälkeen korkeus pysyy melko tasaisena vanhuusikään saakka. Tutkimuksissa on havaittu suurempiakin sävelkorkeuden muutoksia. Hormonitasojen muutokset, erityisesti estrogeenin väheneminen, aiheuttavat limakalvojen muutoksia ja turvotusta, mikä puolestaan laskee äänen korkeutta.

Miehillä puheenkorkeus puolestaan alkaa yleensä nousta noin viisikymmenvuotiaana. Äänen korkeuden nousu keski-iän jälkeen saattaa johtua lihasten surkastumisesta tai äänihuulten jäykkyyden lisääntymisestä. Eräs syy sävelkorkeuden nousuun voi olla se, että miehet pyrkivät kompensoimaan äänen korkeudella ääneen ilmaantuvaa vuotoisuutta.

Äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät

Mikä edellämainittuja muutoksia ääneen sitten aiheuttaa? Ikääntyessä lihasmassa pienenee ja äänihuulten värähtelyominaisuudet heikkenevät. Äänihuulilihas pienenee. Etenkin miehillä äänihuulet voivat kaarevoitua.

Äänihuulten pinnalla on limakalvo, jonka ilmanpaine saa värähtelemään.  Äänihuulten limakalvojen keskikerros ohenee ikääntyessä koska limakalvojen elastaani- ja kollageenisäikeissä tapahtuu muutoksia. Limakalvojen heikkeneminen altistaa äänihuulet vaurioitumiselle aiempaa herkemmin. Äänihuulimassan pienenemisestä ja limakalvojen ohenemisesta sanotaan atrofiaksi. Äänihuulten ohentuessa sulkeutumisvaihe hidastuu. Heikentyneen äänihuulisulun myötä ääni voi muuttua vuotoiseksi. Muutokset äänihuulissa vaikuttavat voimakkuuden säätelyyn ja heikentävät äänen dynamiikkaa ja laatua.

Äänihuulten limakalvojen tulee olla kosteat, jotta ne värähtelisivät optimaalisesti. Yleinen muutos ikääntyessä on limaa erittävien rauhasten väheneminen. Limakalvojen kuivuus voi aiheuttaa kurkunpään tulehdusta.

Iän myötä usein ilmaantuva äänen värinä johtuu äänihuulten toiminnan säätelyvaikeuksista. Muutoksia voi tapahtua myös ääntöväylässä, huulten, kielen ja leuan liikkeissä. Puristusvoima voi heiketä ja liikeradat muuttua epätarkemmiksi.

Keuhkojen toiminta heikkenee

Keuhkojen toiminnan heikentyminen pienentää subglottaalista (kurkunpään alapuolista) ilmanpainetta, mikä osaltaan heikentää äänihuulivärähtelyä ja pienentää mahdollisuuksia tuottaa voimakasta ääntä. Vitaalikapasiteetti voi pienentyä ja fraasipituus (yhden hengitysjakson aikana tuotettujen puhunnosten yhteispituus) lyhentyä. Selän luustomuutokset voivat aiheuttaa kumaruutta. Kumaran ihmisen sisäänhengityksen ilmamäärä pienenee ja näin ollen fraasipituus entisestään lyhenee.

laulajan ikä,ikääntyvä laulaja,äänen ikääntyminen, ikääntyvä ääni, iäkäs laulaja, äänen ikääntymismuutos, ääni vanhenee, kuinka ääni vanhenee,
Etsiessäni blogiin sopivaa kuvaa netin ilmaisesta galleriasta huomasin, että kuvat laulavista vanhuksista loistivat poissaolollaan! Laulukuvia löytyi lähinnä ikäjakaumalla lapsi-varhaiskeski-ikäinen.

Sairaudet vaikuttavat ääneen

Sairaudet ja häiriöt kuten refluksi, diabetes, syövät, munuaistaudit, kilpirauhasen ongelmat ja nielemishäiriö voivat vaikuttaa ääneen. Neurologiset taudit kuten Parkinson voivat aiheuttaa puhehäiriö dysartriaa. Useiden lääkkeiden yhteiskäyttö voi kuulua äänessä. On arvioitu, että noin kolmasosalla yli 65-vuotiasta on kuulovika. Tämä vaikuttanee ainakin ammattilaulajana toimimiseen, koska kuulovian yhteydessä äänen voimakkuuden kontrollointi voi heikentyä.

Ikämuutoksia voi ehkäistä

Masentaako tieto äänen ikääntymisestä? Lauluharrastusta ei kannata missään tapauksessa kannata jättää iän karttuessa, sillä äänen ongelmia voi tiettyyn rajaan saakka välttää, niiden ilmaantumista voi viivästyttää ja ilmenneitä ongelmia voi korjata säännöllisellä harjoittelulla, mielellään ammattitaitoisen laulunopettajan opastuksella. On havaittu, että säännöllinen laulaminen hillitsee ikääntymisen vaikutuksia. Olen laulunopettajana todistanut tapauksia, joissa varttuneiden asiakkaiden äänentuotto on helpottunut, ääni on voimistunut, vapinaongelma on kadonnut ja ääniala on laajentunut. Äänihäiriön syy puolestaan kannattaa aina selvittää erikoislääkärillä ja hakeutua tarvittaessa puheterapiaan. Asianmukainen liikunta auttaa ylläpitämään lihasten toimintaa ja koordinaatiota sekä pitää yllä sydän- ja verisuonijärjestelmän, hermoston ja hengityselinten toimintaa. Myös oikea ravitsemus ja painonhallinta ovat tärkeitä lauluäänen ylläpitämisessä. Laulaminen on arvo itsessään, taitotasosta huolimatta. Laulamisen suotuisia vaikutuksia mielenterveydelle ja hyvinvoinnille ei voi painottaa liikaa

Eläkeläis-laulajan kokemus

”Aloitin lauluharrastukseni parikymppisenä ja kävin laulutunneilla muutaman vuoden ajan. Äänialani oli korkea sopraano. Vähitellen säännöllinen laulun harrastaminen jäi erinäisistä syistä johtuen. Jälkeenpäin se on minua kovasti harmittanut. Kun pääsin eläkkeelle minulle heräsi into alkaa laulamaan säännöllisesti ja kehittämään uudelleen ääntäni. Muutaman kuukauden yksinharjoittelun jälkeen huomasin, että edistystä tapahtui vain vähän johtuen paitsi vuosikausien laulutauosta myös ikääntymisen tuomista haasteista. Olin kuitenkin sisukas, enkä halunnut luovuttaa.
Löysin YouTubesta Maarit Auran laulunopetusvideoita ja minussa heräsi kiinnostus mennä hänen laulutunnilleen. Äänessäni oli tässä vaiheessa monenlaisia ongelmia: siinä oli ajoittain särinää, ääni oli voimaton, katkeili ja väsyi, ääniala oli kaventunut vajaaseen kahteen oktaaviin, lauloin liian suurella ilmanpaineella puristeisesti, äänessä oli liikaa vibraattoa, rekisterien vaihdoissa oli vaikeuksia. Tiivistettynä: laulutekniikka oli hukassa. Olen käynyt Maaritilla kaksi ja puoli vuotta laulutunneilla ja olen saanut apua näihin mainitsemiini ongelmiin.
Jo alkuvaiheessa Maarit neuvoi käyttämään vesipiippua, joka kostuttaa kurkun lihaksia ja äänihuulia ja pitää ne elastisina. Puhalluspillin käytön hän neuvoi äänihuulisulun parantamiseksi. Näitä molempia olen käyttänyt lähes päivittäin ja olen huomannut niiden   tuoman hyödyn. Enää ääneen ei tule särinää, ääneni on tullut vahvemmaksi ja äänialani on laajentunut lähes kolmeen oktaaviin, lähes siihen mikä minulla oli nuorempana. Olen oppinut säätelemään ilmanpainetta sopivaksi sisään – ja uloshengityslihasten avulla, jonka vuoksi ääni soi nyt vapautuneesti eikä katkeile. Vibraattokin on nyt tasaantunut ja olen oppinut laulamaan rennosti eikä ääni väsy tunninkaan harjoittelun jälkeen. Olen Maaritin tunneilla oppinut laulamisen anatomiaa ja fysiologiaa, mitkä ovat tärkeitä tekijöitä laulunopetuksessa.
Käyn säännöllisesti kävely- ja juoksulenkeillä ja teen lihastreeniä. Nämä kaikki lisäävät lihasmassaa ja lihasvoimaa, jotka iän myötä helposti heikkenevät. Hyvä yleiskuntoni auttaa osaltaan laulamisessa, sillä se on ruumiillista työtä. Laulaminen on antoisa ja mieltä virkistävä harrastus ikään katsomatta.” -Eläkeläinen

 

Lähteet:

Bick, E., Dumberger, L. D., Farquhar, D. R., Davis, H., Ramsey, E., Buckmire, R. A., & Shah, R. N. (2021). Does Voice Therapy Improve Vocal Outcomes in Vocal Fold Atrophy? Annals of Otology, Rhinology & Laryngology, 130(6), 602–608. https://doi.org/10.1177/0003489420952464

Brown, W. ., Morris, R. J., Hicks, D. M., & Howell, E. (1993). Phonational profiles of female professional singers and nonsingers. Journal of Voice, 7(3), 219–226. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(05)80330-3

Edwin, R. (2012). Voice pedagogy for aging singers (including the author). Journal of Singing, 68(5), 561–563.

Hollien, H. (1987). “Old voices”: What do we really know about them? Journal of Voice, 1(1), 2–17. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(87)80018-8

Gorham-Rowan, M. M., & Laures-Gore, J. (2006). Acoustic-perceptual correlates of voice quality in elderly men and women. Journal of Communication Disorders, 39(3), 171–184. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2005.11.005

Huttunen, K. & Vilkman, E. (2015) Puhe vanhuudessa. Teoksessa Puhuva ihminen – Puhetieteiden perusteet, Otava.

Linville, S.E. (1995) “Vocal Aging.” Current opinion in otolaryngology & head and neck surgery 3.3, 183–187. Web.

Linville, S. E. (1987). Maximum Phonational Frequency Range Capabilities of Women’s Voices with Advancing Age. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 39(6), 297–301. https://doi.org/10.1159/000265873

Lortie, C. L., Rivard, J., Thibeault, M., & Tremblay, P. (2017). The Moderating Effect of Frequent Singing on Voice Aging. Journal of Voice, 31(1), 112.e1–112.e12. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2016.02.015

Martins, R. H. G., Benito Pessin, A. B., Nassib, D. J., Branco, A., Rodrigues, S. A., & Matheus, S. M. M. (2015). Aging voice and the laryngeal muscle atrophy: Vocal Muscle Atrophy in the Aging Voice. The Laryngoscope, 125(11), 2518–2521. https://doi.org/10.1002/lary.25398

Sataloff, R. T. (1997). The Three Ages of Voice: The Aging Adult Voice. Journal of Voice, 11(2), 156–160.

Sataloff, R. T. (2000). LaryngoSCOPE: Vocal Aging and Its Medical Implications: What Singing Teachers Should Know — Part II. Journal of Singing, 57(2), 23–28.

Sataloff, R. T. (2006). The effects of age on the voice, teoksessa: Vocal health and pedagogy. Volume II, Advanced assessment and practice (2nd ed.). Plural Publishing Inc.

Titze, I. (1994). Principles of voice production. Prentice Hall, New Jersey.