Avainsana: Verkkokurssi

Hengitys ja esiintymisjännitys

Julkaistu tekijä Maarit Aura

Esiintymisjännitys

Jokainen joku on jännittänyt esiintymistä, tietää mitä hengitykselle tuppaa käymään. Kehon jännittyessä syvähengitys on hankalaa ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Näin ollen äänielimistö ei pääse toimimaan kunnolla. Äänestä voi tulla kireä tai heikko. Ilmanpainetta on vaikea hallita. Ilma loppuu kesken fraasien ja fraseeraus tökkii. Vaikka olisimme harjoitelleet esiintymisen timanttiseksi, saatamme alisuoriutua. Mistä tämä johtuu?

Hengitys stressaavassa tilanteessa

Joskus mielemme tulkitsee tilanteen uhkaavaksi. Näin voi käydä esiintyessä. Hätä, suru, pelko ja muut haastavat tunteet suistavat hengityksen epätasapainoon ja ajavat elimistön hälytystilaan. Stressaavassa tilanteessa saatamme mm. yli-tai alihengittää, pidättää hengitystä, nieleskellä tai rykiä. Hengitys valmistaa kehoa taisteluun, pakoon tai jähmettymiseen.

Tätä sanotaan taistele tai pakene -reaktioksi. Taustalla on pitkälti hermoston toiminta, vagus-hermolla on tässä tärkeä osa.

Tämän kehän katkaisemiseen on kuitenkin työvälineitä, ja paras niistä on rauhallinen syvähengitys. Syvähengityksellä voimme rauhoittaa itseämme stressaavassa tilanteessa. Kerron kuinka se tehdään, kuten myös puhun lisää mm. taistele ja pakene-reaktiosta sekä vagus-hermon toiminnasta Maarit Auran hengityskurssilla.

Tlaulunopetus, verkkokoulutus, verkkovalmennus, hengitysunteet kehossa

Sanotaan, että tunteet voi varastoitua kehoon. Voi olla, että elämän aikana koetut pettymykset ja traumat on patoutuneet kehoomme. Jännitykset saattavat estää syvähengityksen toteutumisen ihan tavallisessa tilanteessa arjen keskellä.

Kun sitten löytämme syvähengityksen, patoutuneita tunteita voi alkaa purkautua. Kannattaa harkita, olisiko tällaisessa tilanteessa ystävän tai ammattilaisen tuki tarpeen.

Hengitys ilmaisun apuvälineenä

Esiintymisjännitys ei ole pelkästään huono asia. Esiintymisjännityksenkin voi kanavoida ilmaisuun. Tässäkin on tärkeä tehtävä hengityksellä. Lisää aiheesta Hengityskurssilla.

Mieli ja keho ovat yhteydessä. Olemme psykofyysisiä olentoja. Emme voi irrottaa ääni-instrumenttia mielestämme ja tunnemaailmastamme.

laulunopetus, äänenhuolto

 

Tukeeko hengityksesi äänenkäyttöä?

Julkaistu tekijä Maarit Aura

Jännitykset syvähengityksen tukkona

Loppuuko ilma kesken fraasin? Tuntuuko hengittäminen vaivalliselta ja raskaalta? Monet meistä hengittävät tavalla, joka ei tue äänenkäyttöä. Jännitykset ja virheasennot voivat estää syvähengityksen toteutumista. Jännitykset esimerkiksi hartioissa, leuassa tai vatsalihaksissa ovat yleisiä. Kun keho on jännittynyt, syvähengitys ei toteutu. Pallea ei pääse laskeutumaan ja keuhkot ei täyty pohjasta saakka. Kun hengitys on puutteellista, saatamme rekrytoida hommaan turhan paljon apuhengityslihaksia. Äänentuotto muuttuu kireäksi ja vaivalloiseksi.

Hyvä hengitystapa on vaivaton, miellyttävä ja äänetön

On mahdollista oppia parempi hengitystapa. Tavoitteena on äänetön, vaivaton, mukavan tuntuinen hengitys. Ilmaa ei tarvitse imeä tai haukkoa sisään. Syvähengityksessä pallea laskeutuu, kyljet, selkä ja vatsa laajenevat.

Mikä on hengitystuki?

Syvähengitys on myös ääntöhengityksen perusta. Varsinkin laulajat, mutta myös puhujat tarvitsevat kykyä hallita ilmanpainetta. Kun ilmanpaine on tasainen, myös fraasit ovat tasaisia. Ilmanpaineen kontrollointia sisäänhengityslihaksia aktivoimalla sanotaan hengitystueksi.

Tein osana väitöskirjaa laulupedagogeille suunnatun kyselytutkimuksen. Kysyin heiltä kolmea heidän mielestään tärkeintä laulupedagogista käsitettä. Hengitystuki nousi selkeästi esiin tärkeimpänä laulupedagogisena. Vastaajista 54% valitsi sen tärkeimmäksi, ja yhteensä 70%  valitsi sen kolmen tärkeimmän käsitteen joukkoon. Hengitystuki oli ylimoimainen! Lue lisää!

laulutunnit tampere, laulaja tampere, laulaja, laulunopettaja tampere, laulunopettaja

Äänielimistön osat toimivat yhteydessä

Äänielimistössä ajatellaan olevan kolme osaa: ääni saa energian keuhkoista tulevasta ilmavirrasta, ääni syntyy äänihuulissa, ja sointi ja artikulaatio muodostuvat ääntöväylässä. Ilmanpaineen ja äänihuulisulun vuorovaikutusta sanotaan ääntöbalanssiksi. Kun tämä vuorovaikutus on kunnossa, äänemme on tiivis, soiva, kantava.

Turvallista oppimista ammattilaisen kanssa

Hengityksen opiskeluun liittyy myös ”vaaroja”. Kun ihminen keskittyy hengittämiseen, hän saattaa alkaa suorittaa sitä. Laulaja tai puhuja pyrkii imemään ilmaa sisään mahdollisimman paljon. Hän kuvittelee, että mahdollisimman suuren ilmamäärän käyttäminen on yhtä kuin hengitystuki. ”Ihmisääni ei ole puhallinsoitin” heitän usein leikillisesti. Em. syystä johtuen jotkut laulunopettajat välttelevät kokonaan hengityksestä puhumista.

Olen juuri julkaissut hengityskurssin puhujille ja laulajille! Kurssilla kerron tarkemmin hengitys- ja äänielimistön toiminnasta ja valotan optimaalista hengitystapaa levon, puheen ja laulun aikana. Kurssilla tehdään lukuisia hengitysharjoituksia, ja käydään läpi erilaisia asentoja, liikkeitä ja mielikuvia, joiden avulla hengittäminen saattaa helpottua.

Kurssin muita aiheita ovat mm.

-Ryhti ja rento aktiivisuus

-Hengitys ja tunteet

-Hengitykseen liittyvät väärinkäsitykset ja virheelliset tavat

-Ylihengittäminen ja alihengittäminen,

-Hengitys ja läsnäolo

-Esiintymisjännityksen helpottaminen hengitystä käyttäen

 

Pysy kuulolla!