Kategoria: Arviointi

Älä kailota! – Veikö kritiikki rohkeuden ja laulunilon?

Julkaistu tekijä Maarit Aura

Monet tulevat laulutunnille tai äänivalmennukseen häpeissään. Yleisin syy asiakkaiden äänelliseen häpeään on se, että heidän ääntään, laulamistaan tai puhetapaansa on kritisoitu. Jopa yksittäinen kommentti on saattanut jäädä painamaan mieltä vuosikausiksi. Negatiiviset arviot tai ajattelemattomat sutkaukset ovat saattaneet saada ihmisen uskomaan, että hänen äänensä on jotenkin viallinen tai epämiellyttävä.

Makuasiat eivät ole totuuksia

Ikävän kommentin on saattanut esittää sukulainen, ystävä, tuttava tai kenties karaoken känninen besserwisser. Kommentointiin on saatettu altistua verkossa. Puheelle tai laulamiselle naureskelu on saattanut olla jopa osa laajempaa kiusaamista. Yleinen tilanne, jossa lamauttava arvio on annettu, on koulun laulukoe.

Arvostelijat ovat harvoin olleet ääniammattilaisia. On tärkeää muistaa, että kommentit edustavat heidän rajoittuneita näkemyksiään. Joskus töksäyttelijät ovat tarkoittaneet hyvää mutta eivät ole osanneet toimia viisaasti. Joillakin kommentoijilla on ketunhäntä kainalossa. He saattavat esimerkiksi pyrkiä vaientamaan ihmisen. Syytä voimme vain arvailla. Tunnelmat voivat välittyä myös sanattomasti. ”Meillä oli kotona vaitelias, hyssyttelevä ilmapiiri” kertoi asiakas, joka oli väsynyt puhumaan vaimealla, heikolla äänellä.

Häpeästä rohkeuteen

Moni tulee laulutunnille tai äänivalmennukseen voittamaan itsensä ja selättämään ääneen liittyvät vaikeat tunteensa. Jotkut haluavat kokeilla laulamista toisen ihmisen kuullen. Ammattilaisen avustuksella ihminen saattaa ymmärtää, että kommentit olivat perättömiä tai vähintäänkin liioiteltuja. Hän oivaltaa, ettei hänen ääntään olisi saanut arvostella. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä toiselta innostusta laulamiseen tai rohkeutta puhumiseen! Olen ylpeä asiakkaistani, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista.

Mielen ja kehon yhteys

Ääni on herkkä, intiimi instrumentti.  Haastavat tunteet saattavat vaikeuttaa äänenkäyttöä. Tuolloin negatiivinen kommentti alkaa ikään kuin toteuttaa itseään.  Mikäli äänenkäyttö on lukkiutunut, on hyvä tietää, että tarjolla on ammattilaisen apua. Olen asiakkaan suhteen erityisen hienotunteinen ja kannustava, mikäli hän kertoo haastavista tunteistaan. En ikinä pyydä asiakasta laulamaan suorilta käsin, vaan aluksi jutellaan, verrytellään ja tuotetaan ei-laulullisia ääniä. Minä voin äännellä ja laulaa asiakkaan mukana, jos hän haluaa. Tarkkailen myös sanattomia viestejä ja asiakkaan äänellistä rohkeutta.

On hyvä muistaa, ettei haastavat tunteet ole ”pahoja”. Niitä ei tarvitse kieltää, piilottaa tai työntää pois, vaan niitä voi käyttää ihmisenä kasvamisen välineenä. Katso hengitysharjoitus haastavien tunteiden käsittelyyn.

Pitkällä olevat laulajat kohtaavat arvostelua

Olen itse käynyt läpi pitkän musiikkiopisto-, konservatorio- ja korkeakoulupolun. Tutuksi ovat tulleet tutkinnot, koelaulut ja muut tilanteet, joissa ollaan raadin arvioitavana. Raadin kommentit voivat joissakin tapauksissa satuttaa laulunopiskelijaa. Altistuminen kritiikkiin kasvaa, mitä pidemmälle kohti ammattilaisuutta mennään. Palautetta tulisi mielestäni antaa rakentavasti jokaisella tasolla.

Kun ääniammattilainen kommentoi negatiivisesti

Ikävältä tuntuvaa palautetta saattaa saada myös ääniammattilaiselta, kuten laulunopettajalta, puheterapeutilta tai äänivalmentajalta. Asia ei ole aivan mustavalkoinen. Arviointi kuuluu ääniammattilaisen työnkuvaan. Joissakin tapauksissa asiakas saattaa tulkita väärin ääniammattilaisen sanat tai loukkaantua sanoista, jotka ammattilaisen oli pakko lausua. Toisaalta olen nähnyt myös asiatonta käytöstä ääniammattilaisten taholta. Esimerkiksi, olen kohdannut laulukursseilla opettajia, joiden opetusmetodiin kuuluu ottaa laulajalta ”turhat luulot pois”. Uskon ja toivon, että kyykyttämiseen perustuvat menetelmät karsiutuvat pois, kun ihmiset alkavat vaatia laatua maksamansa rahan vastineeksi. Yhteiskunnan ilmapiiri on muuttumassa avoimemmaksi. Asiaton tai epätasapuolinen käytös tuodaan entistä herkemmin esiin alalla kuin alalla.

Kenelle annat vallan kommentoida?

Kenelle annat vallan arvioida äänenkäyttöäsi? Ammattilaisella on paremmat edellytykset pätevän, objektiivisen arvion antamiseen, kuin vaikkapa netin keskusteluryhmän jäsenillä. Ammattilaisella on myös motivaatio tehdä asia perusteellisesti maksun saatuaan, sekä velvollisuus toteuttaa palvelu, joka on hintansa väärti.

Monet asiakkaat saapuvat tunnille tai ostavat verkkopalvelun nimenomaisesti saadakseen asiantuntevan palautteen. Jotkut esittävät erityisen painokkaan pyynnön – He haluavat minun kertovan ajatukseni heitä säästelemättä.  Minulle ihmisäänen haasteiden ratkominen on työ, johon koen paloa. Olen iloinen, jos voin olla avuksi!

Arvion antajan vastuu

Palautteen antaminen on yksi osa kouluttajan ammattitaitoa. Äänen arviointiin sisältyy valtava vastuu. Palautteen antajan täytyy sen tason asiantuntija, että hänen antamansa arvio johtaa asiakasta oikeaan suuntaan. Haasteiden esiin nostamisen rinnalla kiitetään vahvuuksista. Arvioidaan asiaa, ei ihmistä.  Arvioitaessa annetaan työkaluja äänenkäytön kehittämiseen. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä tai kommentoida saamaansa palautetta. Tällainen kommunikointi toteutuu mielestäni luontevimmin vuorovaikutustilanteessa, laulutunnilla tai äänivalmennuksessa.

Jokainen ääni on arvokas

No mitä tehdä, jos elämässäsi on henkilö, joka pyytämättäsi sutkauttelee kommentteja äänestäsi? Voit pyrkiä vetämään rajan sanomalla esimerkiksi: ”Sinulla ei ole koulutusta ja ammattitaitoa arvioida äänenkäyttöä. Jos haluan äänivinkkejä, menen laulutunnille”. Voit kertoa, millaisen tunteen kommentti sinussa herätti. Voit kysyä, mihin ivaaja pyrkii. Voit muistuttaa, että kaikkien on saatava puhua ja laulaa äänellään. Joissakin tapauksissa jatkuva ivaaminen on merkki siitä, että kyseiseen ihmiseen on aika ottaa välimatkaa.

Ääni on tärkeä ilmaisun väline. Puhuminen luo yhteyksiä ihmisten välille. Laulaminen tuottaa nautintoa riippumatta siitä, sujuuko se täydellisesti. Esimerkiksi karaoke on paikka, jossa jokaisen tulisi saada laulaa! Laulusta on lupa nauttia! Annetaan kaikkien äänien kukkia! Otetaan käyttöön äänipositiivisuus! <3

Ole Rohkelikko

Haluaisitko jakaa kokemuksia laulamiseen liittyvästä ahdistuksesta ja mahdollisesti kokeilla muiden kuulleen laulamista?Tervetuloa Rohkelikko-laulukurssille 9-10.6.2022! Kurssi on tarkoitettu sinulle, jota muiden edessä laulaminen hermostuttaa. Rohkelikossa lähestymme laulamista lempeästi ja asteittain. Vastaavia kursseja on mahdollista järjestää myös tilauksesta.

Tutustu laulukurssit-välilehdellä. Ilmoittaudu meilitse: aura.maarit@gmail.com

Voiko laulutaitoa mitata?

Julkaistu tekijä Maarit Aura

Usein kuulee sanottavan, ettei laulajia voi arvostella tai laittaa keskenään paremmuusjärjestykseen. Perusteena käytetään ajatusta, että laulutaitoa olisi mahdoton mitata – Laulamisen kohdalla kyse kun on pelkästään makuasioista. Muistan itsekin lohduttaneeni edellä mainituilla sanoilla lauluoppilaita ja kavereita, jotka eivät ole pärjänneet laulukilpailuissa toiveensa mukaisesti.

Mutta onko asia aivan näin yksiselitteinen? Tuskin. Ihmisääntä voidaan tutkia, sitähän mekin Tampereen yliopiston vokologian opinnoissa teemme. Tieteellinen tutkimus on tietenkin eri asia, kuin laulusuorituksen mittaaminen arvostelutarkoituksella. Lauluääntä ja laulamisen eri osatekijöitä voidaan kuitenkin mitata – ja arvioida – monin tavoin.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole olla kattava selostus lauluäänen tieteellisestä tutkimuksesta, vaan antaa helposti ymmärrettävä, pieni silmäys siihen, mitä asioita lauluäänessä voidaan tutkia tai mitata.

elektroglottografia, lauluäänen mittaaminen, äänen tutkiminen, vokologia
EGG eli elektroglottografia

Mikä tekee laulajasta taitavan?

Mitä tekijöitä sitten olisi mitattava, kun puhutaan laulutaidosta. Kysymystä voidaan lähestyä monesta suunnasta. Osviittaa siitä, mitä lauluharrastuksen eri vaiheissa olisi hyvä hallita, voi lukea SML:n laulun tasosuoritusten vaatimuksista.

Samalla sivulla esitetään arviointiperusteet ja seikat, joihin arvioijan on kiinnitettävä huomiota laulututkintoa / tasosuoritusta arvioidessaan : -Hengitystekniikka, -Äänenmuodostus, -Artikulointi ja ääntämys, -Intonaatio, -Rekisterien hallinta, -Fraseeraus ja musiikin muotoilu, -Dynamiikka ja nyanssit, -Rytmin käsittely, -Tempon valinta ja hallinta, -Esitysmerkkien ja yksityiskohtien huomioonottaminen, -Tunnelma, -Persoonallisuus laulussa, -Yhteissoittotaito, -Esiintymistaito.

Tärkeitä taitoja listattuna! Taitava laulaja on musikaalinen. Hän hallitsee mm. vireen, rytmiikan, tyylinmukaisen fraseerauksen ja efektit. Hänellä on toimiva laulutekniikka, terve äänentuottotapa, miellyttävä tai kiinnostava äänenväri, laaja ääniala, ymmärrettävä artikulaatio, riittävästi kielitaitoa, koskettava äänellinen ja kehollinen ilmaisu… Joitakin ominaisuuksia, kuten turnauskestävyys, joustavuus tai luovuus, ei välttämättä havaitse kertakuulemalta, vaan ammattimaisuus paljastuu työn touhussa. Pysyn tässä kirjoituksessa kuitenkin niissä ominaisuuksissa, jotka laulajasta välittyy yhden laulusuorituksen aikana.

(En sotke tätä blogitekstiä sillä kysymyksellä, miksi taitavat laulajat eivät aina pärjää, kun taas viihdehahmot, joilla on ongelmia laulamisen perusasioiden kanssa, menestyvät.)

Katsotaan lähemmin miten em.taitoja voidaan tutkia ja arvioida.

1. Vire / sävelpuhtaus

Vireessä laulaminen on laulamisen perusasioita. Epävireinen laulu sattuu korvaan helposti, jos kuulijalla itsellään on “sävelkorvaa”. Sävelpuhtautta mittaavat erilaiset sovellukset, jotka tekevät reaaliaikaista sävelkorkeusanalyysia.

2. Rytmi

Epärytmisen laulamisen havaitsee myös helposti, varsinkin jos kappale on kuulijalle tuttu. Olen opetustyössäni huomannut, ettei laulun aloittelija välttämättä ymmärrä, kuinka tärkeää on pitää kappale rytmillisesti koossa. Kun mennään rytmiikassa pidemmälle, tulee esiin genren mukainen fraseeraus, esimerkiksi kolmimuunteisuus.

3. Ääniala

Äänialan laajuus kuuluu myös asioihin, joita pystytään helposti mittaamaan joko sovellusten, kuten perustaajuuden analyysiohjelmien, tai perinteisellä tavalla pianon ja harjaantuneen korvan avulla. Viritysmittariakin voi kokeilla. Laajenna äänialaasi-verkkokurssini (35e) sisältää kaksi testiä, joiden avulla osallistuja voi kokeilla oman äänialansa laajuutta.

4. Äänen voimakkuus / dynamiikka

Äänenpainetasoa voidaan tutkia esimerkiksi äänitasomittarin ja erilaisten sovellusten avulla. Desibelimittarit eivät kerro koko totuutta äänen voimakkuudesta / äänekkyydestä / kuuluvuudesta. Äänenlaatua ja taiteellista vakuuttavuutta ei tule yhdistää desibelejen määrään. Klassisessa laulussa ääni tulee saada kantamaan orkesterin yli ilman mikrofonia, mutta tässä käytetään apuna ylä-säveliä ja ns. laulajan formanttia. Näitä voidaan tarkastella äänianalyysiohjelmilla. Toisaalta monissa musiikkityyleissä otetaan audiotekniikasta tehot irti, eikä pyritäkään lauluäänen läpäisykykyyn. Ja soivasti laulaminen hiljaa on oma taitonsa…

5. Äänentuottotapa ja sointi

Pitkälle koulutettu ääniammattilainen kuulee helposti, millainen äänentuottotapa laulajalla on ja kuinka hän käyttelee ääntöväyläänsä. Äänihuulivärähtelyn laatu kuuluu äänen tiiviytenä tai vuotoisuutena, ja ääntöväylän toiminta kuuluu äänen soinnissa ja artikulaatiossa. Äänen sointi ei ole mystiikkaa, ja sitä voidaan tutkia.

Äänihuulivärähtelyä voidaan tutkia elektroglottografialla. Ylinopeuskuvauksella voidaan saada videokuvaa äänihuulivärähtelystä. Äänenlaatua voidaan mitata myös esimerkiksi spektrianalyysilla. Spektrianalyysista saadaan selville lähdeääni (äänihuulisulku) sekä sointia ja artikulaatiota ilmentävät formantit. Ääntöväylää ja artikulaatioliikkeitä voidaan tutkia esimerkiksi magneettiresonanssikuvauksella. Tampereen yliopistossa on toteutettu pitkään puheteknisten suoritusten mittaamista. Mittauksiin voidaan sisällyttää mm. keuhkojen vitaalikapasiteetin mittaaminen, äänenlaadun akustiset mittaukset jne.

Olen itse ollut mukana mm. sellaisessa tutkimuksessa, jossa rekistereitä ja rekisterinvaihtoja on kuvattu ylinopeuskameralla. Mainiot tulokset em. tutkimuksissa testeissä tai kaunis video äänihuulivärähtelystä saattavat kertoa hyvästä äänentuottotavasta, mutta eivät vielä tee ihmisestä taitavaa laulajaa.

6. Artikulaatio

Artikulaatiotakin voidaan tutkia akustisesti esim spektrianalyysin keinoin. Muistan itsekin tehneeni tavutoistotehtävän, jolla mitataan artikulaationopeutta. Eri musiikkityyleissä artikulaatioon saattaa kohdistua erilaisia vaatimuksia. Huomasin netissä surffaillessani, että Elli Haloon artikulaatiota on moitittu. Itse pidän sitä viehättävän persoonallisena, mutta vaikkapa tangossa, klassisessa laulussa tai perinteisessä musikaalissa sellainen ei todennäköisesti toimisi? Tosin jos Elli ryhtyisi musikaalin tähdeksi, kyseessä saattaisi olla ilmiö itsessään, eli laulamisen kohdalla vaatimukset elävät tilanteen mukaan.

7. Tyylinmukaisuus

Tyylipuhtaus syntyy monesta osatekijästä, joista osaa voidaan mitata. Esimerkiksi vibraton nopeutta ja laajuutta voidaan tutkia.

Laulua arvoidaan sen genren sapluunalla, jota laulaja pyrkii laulamaan. Jokaisessa musiikkityylissä on omat vaatimuksensa esimerkiksi äänenkäytön, fraseerauksen ja esiintymisen suhteen. Sävelpuhtausvaatimuksissakin on eroavaisuuksia. Mieti punk-musiikkia tai edesmennyttä Kurt Cobainia. Toisaalta, menestyneimmät artistit ovat usein heitä, jotka ovat rikkoneet rajoja ja tuoneet genreen jotakin aivan uutta.

Oopperalaulajaa taas tarkastellaan sen mukaan, kuinka laulajan ääni ja olemus istuvat hänen laulamansa äänityypin ohjelmistoon. Myös ainakin yleisimmillä kielillä, eli italiaksi ja saksaksi laulamisen täytyy sujua.

8. Ilmaisu

Laulajan sisäistä kipinää ja persoonallisuutta ei tietääkseni ole vielä pystytty mittaamaan. Voidaan tietysti mitata kuulijoiden reaktioita esitykseen. Äänellisen ilmaisun elementtejä kyllä tutkitaan par’aikaa Tampereen yliopistolla.

äänihuulet, äänivalmennus, puhekoulutus, fonetiikka,

Arviointi korvakuulolta

Kun ihmisäänen arvioinnista puhutaan, korvaa ei voita mikään! Vokologisissa tutkimuksissa tehdään usein kuunteluanalyysia. Laukkanen ja Leino alleviivaavat kirjassa Ihmeellinen ihmisääni, että mittaus- ja analyysimenetelmät ovatkin kuunteluanalyysin ohessa käytettävä apuvälineistö.

Kuulijoiden arviointikyvyissä on toki eroja. Koulutettu laulunopettaja omaa harjaantuneen korvan ja kykenee arvioimaan laulajan taitoja todennäköisesti tarkemmin kuin harrastelija. Lauluharrastajakin kuulee todennäköisesti lopputuloksen, mutta vokologi-laulunopettaja pyrkii löytämään syyn.

Jotkut asiat kuten sävelpuhtaus ja rytmissä pysyminen ovat kokemukseni mukaan niin itsestäänselviä, että niistä ollaan yleensä samanmielisiä. Soundi- ja tyyliseikat saattavat jakaa enemmän mielipiteitä.

Kuunnellessani laulajaa, mieleni tekee kuunteluanalyysia lähes automaattisesti.  Kun teen asiakkaille arvioita laulutallenteista, koitan poimia oleelliset asiat kommentoitavaksi. Sellaiset, joiden kehittäminen veisi laulajaa eniten eteenpäin. Itselleni tärkeimmät välineet laulun arvioimiseen ovat laulajan minulle välittämä, toivottavasti hyvälaatuinen mutta käsittelemätön audio sekä kaiuttimet tai kuulokkeet. Saatan myös tarkastaa pianon kanssa laulajan laulamia sävelkorkeuksia.

Äänianalyysiohjelmat on kaikkien ulottuvilla

On olemassa sovelluksia, joilla laulamisen ja äänenkäytön eri osa-alueita voidaan tarkastella jopa kotikäytössä. Käyttäjäystävällinen Sing and see havainnollistaa laulajalle visuaalisesti mm. laulun sävelkorkeuden pianon koskettimistolla sekä formantit spektrogrammissa. Ehkä hankalammin käytettävä, mutta ilmaiseksi ladattava Praat-puheanalyysiohjelma on apuväline monenlaisen analyysin tekemiseen. Vocevista-ohjelman avulla voi esimerkiksi tarkastella äänihuulivärähtelyä EGG:llä. Akustiikkaa tuntemattomalle spektrit ja spektrogrammit jäävät helposti hassuiksi käppyröiksi, joista ei ole mitään käytännön hyötyä. SingandSeen ja Vocevistan antama visuaalinen palaute voi parhaimmillaan olla arvokas apu laulutekniikan opiskelussa.

Kun puhutaan digiaalisesta laulunopiskelusta, oppilaat mainitsevat usein SingStar-pelin. Älypuhelimiin on saatavissa monenlaisia ohjelmia viretunnistimista desibelimittareihin. (Olen kokeillut hyvin pientä osaa enkä mene niistä takuuseen.) Esimerkiksi sosiaalisen median karaokeohjelma Smule hyödyntää edellämainittuja ominaisuuksia viihteellisellä tavalla. Ennustan että helposti käytettävistä audiosovelluksista tulee lähes kuvankäsittelyn kaltainen trendi.

Pohdin edelleen kysymystä, mitä laulutaito on ja kuinka pitkälle sitä voidaan mitata. Laulaminen ei ole pelkkiä desibelejä, äänihuulivärähtelyä ja formantteja. Vaikka laulamisen voi näennäisesti purkaa osiin, näiden osien tulisi muodostaa yhtenäinen taiteellinen kokonaisuus: Vaikuttava lauluesitys. Vähintäänkin laulamisen taiteellinen ja ilmaisullinen puoli jäänee pienen salaperäisyyden peittoon 🙂

Saako laulamista arvioida?

Julkaistu tekijä Maarit Aura

Avasin uuden palvelun verkkokaupassani: Asiakas voi nyt saada palautteen laulutallenteestaan sähköpostitse. Palveluni on herättänyt myös ihmetystä: Voiko tuollainen toimia? Onko oikein arvioida laulamista?

Päätin avata mietteitäni blogitekstin muodossa. Ensiksi painottaisin, että julkisesti esiintyvää laulajaa arvioidaan ja palautetta annetaan joka tapauksessa. Arvioijilla ei kuitenkaan aina ole pätevyyttä laulamisen arvioimiseen eikä osaamista palautteen antamiseen. Lopputuloksena voi olla kehittymisen ja inspiraation sijasta paha mieli. Minä pyrin antamaan rehellistä, mutta kannustavaa palautetta, joka voi auttaa laulajaa eteenpäin.

laulutunteja tampereella, laulun verkkokurssi, äänivalmennusta yrityksille, äänivalmennusta puhujille,

Mitä palautteeltani voi odottaa

-Olen palvelun kuvauksessa luvannut ottaa kantaa mm. fraseeraukseen, vireeseen, tulkintaan, artikulaatioon, kehityskohteisiin, mahdollisesti laulutekniikkaan. Olen määritellyt myös arvion minimipituuden ja ajan, jossa asiakas saa palautteen.
-Kun kirjoitan palautetta, huomioin tekstissä sen, että kaksi laulua antaa vaillinnaisen kuvan henkilön taidoista. Arvioin sitä, mitä kuulen kyseisissä kappaleissa, joten en väitä kuulemaani koko totuudeksi.
-Olen ohjeistuksessa pyytänyt asiakasta lähettämään tallenteen, joka olisi riittävän selkeä, mutta mahdollisimman käsittelemätön. On selvää ettei autotunella muokatusta nauhasta voi saada selvää kuvaa laulajan vireestä. Myös äänensävy voi muuttua kovastikin käsittelyn seurauksena.

Arvion tekeminen ei synny hetkessä

Käytännössä olen tehnyt samanlaista nettiarviointia ennenkin, ilmaiseksi. Youtubekanavani on tehnyt minut tutuksi suurelle joukolle laulunharrastajia. Tästä syystä olen usein saanut viestejä, joissa kysellään neuvoja laulamiseen sekä palautetta omasta laulamisesta. Kysyntä on syntynyt ennen tarjontaa. Osa kyselijöistä on ehdottanut maksamista tekemästäni palveluksesta, mutta kätevä kanava maksutapahtumaan on aiemmin puuttunut.

En halua antaa palautteita vasemmalla kädellä. Tahdon kuunnella tallenteet ajatuksella. Käytän riittävästi aikaa “analyysini” tekemiseen, ja sen miettimiseen, kuinka ilmaisisin asiat mahdollisimman hyvin. Yksi arvio valmistuu tunnissa tai kahdessa. Voit itse arvioida mielessäsi, kuinka paljon olisit maksamaan korkeakoulutetun asiantuntijan ajasta.

Kehuja vai moitteita?

Yleisellä tasolla, palautteen tarkoitus on antaa henkilölle realistinen kuva laulamisensa vahvuuksista ja heikkouksista. Kehityskohdat tulee ilmaista selkeästi, mutta laulajaa eteenpäin kannustaen. Ajattelen, että juuri siitä lauluoppilaatkin minulle maksavat, mahdollisuudesta kehittyä. Kehittymiseen kuuluu myös haasteiden kohtaaminen. On ehdottoman tärkeää ilmaista, mitkä asiat laulamisessa jo toimivat!

Laulutaitoa on vaikea mitata. Siksi makuasiat pääsevät usein vaikuttamaan palautteeseen. Pätevä arvioija ymmärtää, ettei esimerkiksi oma musiikkimaku saa vaikuttaa arvioon.

Negatiivinen palaute voi viedä laulamisen ilon

Laulaminen tuntuu monen mielestä hyvin intiimiltä. Omaan lauluääneen kohdistunut kritiikki saattaa jäädä mieleen vuosikymmeniksi eteenpäin. Pahimmillaan negatiivinen palaute voi tyssätä innon laulamiseen. Kuulen näitä tarinoita jatkuvasti laulutunnilla. Saatan olla ensimmäinen ihminen, jonka edessä oppilas uskaltautuu laulamaan. Mikäli oppilas kertoo traumoistaan, suhtaudun häneen erityisen lempeästi.

Laulunopettajan yksi tärkeistä taidoista on tunnistaa, kuinka paljon palautetta henkilö kykenee ottamaan vastaan, ja missä muodossa. Nettipalautteessa kasvokkain tapahtuva kohtaaminen puuttuu, joten asiakkaan tulee itse arvioida, kestääkö hän ylipäätään palautteen vastaanottamista. Palautteen antajan taas tulee miettiä sanansa tarkasti.

Vaatimukset kasvaa kun edetään ammattilaiseksi

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ei siis ole ihan helppoa. Jokaisella laulajalla on oma lähtökohtansa ja kehitysvaiheensa, jotka palautteen antajan tulee huomioida. Mitä lähemmäs ammattilaisuutta mennään, sitä enemmän laulajalta vaaditaan ja sitä suorempaa palautetta hän saa.

Laulaja joka haluaa esiintyä, ei voi välttyä palautteelta. Sitä saa pyytämättäkin, esimerkiksi yleisöltä keikoilla. Kommentointi vaikkapa youtubevideoiden yhteydessä saattaa olla aika pidättelemätöntä.

Ne laulututkinnot…

Oma lukunsa on musiikkiopistojen tutkinnot, joissa kokoontuu useamman henkilön lautakunta palautteen antamista varten. Olen itse suorittanut korkeimman mahdollisen laulun kurssisuorituksen; A-tutkinnon, josta ennen vanhaan puhuttiin diplomina. Olen siis kokenut arviointitilanteita läpi koko musiikkiopintojeni, vuodesta 1998. Tutkintopalautteista on jäänyt onneksi pääosin mukavia muistoja. Lautakunnan jäsenet eivät kuitenkaan aina olleet perehtyneet arvioinnin ”hampurilaismalleihin”, vaan joskus palautteet saattoivat mennä henkilökohtaisuuksiin. Opiskelutoverieni keskuudessa näin tapauksia, joissa laulajat menettivät uskonsa laulamiseensa palautteiden seurauksena. Muistan tapauksia, joissa opiskelija itse vaikutti olevan herkässä tilassa laulamisensa suhteen ja otti todennäköisesti hyvää tarkoittavan palautteen loukkauksena. Yleisesti ottaen, me usein tulkitsemme toisen ihmisen sanoja väärin varsinkin silloin kun olemme tunteikkaita. Toivoakseni laulupedagogien koulutuksessa paneudutaan palautteen antamisen taitoon entistä enemmän.

Esimerkki palautteesta

Ajattelin julkaista yhden kirjoittamani palautteen, jotta mahdolliset asiakkaat ymmärtävät mistä on kyse.

Kysyin Pekka Peltomaalta lupaa julkaista hänen minulta tilaamansa palaute anonyyminä, henkilöön viittavat kohdat poistettuna. Peltomaa vastasi, että palautteen saa julkaista nimen kanssa, joten olkaa hyvä 🙂

Kuuntele ihmeessä ensin Pekka Peltomaan tulkinta Händelin aariasta.

Huomaathan että jokainen laulaja ja jokainen palaute on omanlaisensa, joten ethän vertaa itseäsi tähän esimerkkitapaukseen 🙂

Hei Pekka,
Tässä palautetta laulustasi:

-Hyvä vire, laulat todella puhtaasti.
-Legato toimii hienosti.
-Sinulla on todella hieno ääni, jota on miellyttävä kuunnella.
-Äänestäsi tulee mieleen seuraavat adjektiivit: vahva, miehekäs, jylhä, komea, tumma, virtaava.
-Kuulostaa siltä, että olet opiskellut klassista laulua? Olet selvästikin pitkällä siinä. Hienoa että olet tehnyt oman levynkin!

Kehitysehdotuksia youtube-videoidesi perusteella:
-Kaikissa kappaleissa jotka kuuntelin on äänenkäyttötapa aika vahva. Ja se onkin ehdottomasti äänesi vahvuus. Pianissimoiden laulaminen tai vähän herkempi sävy voisi olla uusi haaste?

-Kaikki kuulemani kappaleet olivat hitaita, hartaita ja suomenkielisiä. Eli nyt esillä oleva ohjelmisto on hieman yksipuolista. En tietysti pysty vetämään johtopäätöstä youtuben perusteella kaikesta laulamastasi ohjelmistostasi. Minulle kuitenkin heräsi kiinnostus kuulla sinulta jotakin liikkuvampaa, ehkä “iloisempaa” noin niin kuin klassisen musiikin puitteissa. Liikkuvan ohjelmiston laulaminen aika ajoin pitää äänen joustavana. Voisitko laulaa esimerkiksi barokkiaarioita tai jopa bel cantoa? Tai vaikkapa liikkuvampia suomalaisia lauluja, joita löytyy esimerkiksi Merikannolta?

-Olisi hauska kuulla kappale, josta välittyy hymy. Mitä jos kokeilet laulaa jotakin iloista ja oikeasti hieman hymyilet laulaessasi? Jokin eloisa ooppera-aaria vaatii myös erilaista esiintymistä kuin hartaiden laulujen laulaminen, mikä on hyvää treeniä.

-Hidas, mahdollisesti mahtipontinen legatolaulu koulii tiettyjä asioita äänessä. Esimerkiksi artikulaation selkeys saattaa olla asia, joka jää siinä vähän toissijaiseksi. Senkin kannalta on hyvä laulaa välillä nopeampia lauluja.

-Händelin Soi kiitoksein on todella komeaa kuunneltavaa, ja aaria on juuri sellainen, jossa äänesi komeus pääsee hyvin esiin. Mietin noita pitkiä Soi -nuotteja. Niissä on paljon vibratoa. Oletko ajatellut, että ensin voisi laulaa “suoremmalla” äänellä, ja lisätä vibratoa vasta pitkän äänen loppua kohti? Tämä on makuasia ja pilkun viilaamista, mutta välillä voi olla mielenkiintoista kokeilla tehdä asioita eri tavalla kuin mihin on tottunut.
-Yhteenvetona sanoisin, että upea ääni! Olet pitkällä valitsemassasi laulutyylissä. Äänen puolesta sinussa olisi potentiaalia vaikka mihin!
Kysymys kuuluu, mitkä ovat tavoitteesi? Se mihin itse tähtäät vaikuttanee siihen, mihin suuntaan haluat ääntäsi kehittää. Minä kuulen äänessäsi potentiaalia klassisen laulun erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi oopperaan. Se mitä en juuri kuullut tallenteissasi, oli liikkuvamman, monipuolisemman ohjelmiston laulaminen. Myös ylä-äänet ja hiljempaa laulaminen jäi hieman mysteeriksi. Eli jos kehityskohteet oikein tiivistää, niin sävyt ja monipuolisuus 🙂 Mutta jos lähdet kokeilemaan uusia asioita, älä menetä sitä hyvää, joka äänessäsi on nyt. Eli en missään nimessä tarkoita, että sinun pitäisi “pienentää ääntäsi” tai että sinusta pitäisi tulla tenori tai vaikka pop-laulaja. Omat vahvuutensa on hyvä tunnistaa ja kehittää uusia asioita niitä kunnioittaen.

Suosittelen hakeutumaan rohkeasti eteenpäin!