Kategoria: intonaatio

Epävireisyyden yleisiä syitä

Mikä epävireisyyttä voi aiheuttaa?

Syitä on monia, ja ongelmaan voi liittyä monta tekijää.

Laulutekniset syyt:

Hyvä laulutekniikka edesauttaa vireessä pysymistä. Laulutekniikkaan liittyy monta tekijää, mutta nostan esiin muutaman.

Äänihuulet: Äänihuulten toiminta on hienomekaniikkaa. Äänihuulten tulee toimia tiettyyn sävelkorkeuteen soveltuvalla tavalla. Joillakin ihmisillä tämä on pitkälti hallussa luonnostaan, mutta useimmilla se vaatii harjoitusta.

Ääntöväyläasetukset ja sointi: Vireessä laulaminen liittyy akustiikkaan, kuten jo aiemmin mainitsin. Äänen perustaajuuden lisäksi myös ylä-sävelet, tai lauluäänestä puhuttaessa formantit, vaikuttavat kuulokuvaan. Tietyt ääntöväyläasetukset lisäävät formantteja spektrin yläpäässä, jotkut alapäässä. Esimerkiksi hymy lisää äänen kirkkautta ja huulten pitäminen suppeina, kielen painaminen taakse nieluun tai kurkunpään painaminen alas lisäävät tummuutta. Joskus ”takainen” äänenkäyttötapa voi lisätä ääneen tummuutta niin paljon, että ääni kuulostaa alavireiseltä. Vastaavasti ”eteentyönnetty” laulutapa saattaa aiheuttaa vaikutelman ylävireisyydestä.

Hengitystuki ja ilmanpaine: Hengitystuella kontrolloidaan ilmanpainetta. Ylävireisyys voi johtua liian kovasta ilmanpaineesta, joka erityisesti äänen ala-tai keski-alueella vie hallinnan äänestä, ja äänenkäytöstä tulee ylä-vireistä. Ääni saattaa pompsahtaa ulos sävellajista! Toisaalta hyvin passiivinen tapa laulaa voi aiheuttaa sen, ettei henkilö tavoita ylä-ääniä. Ääntöbalanssi eli ilmanpaineen ja äänihuulisulun suhde on opeteltavissa pätevän opettajan avulla.vire, intonaatio, sävelkorva, sävelkuurous, laulunopetus,

Fraseeraukseen liittyvä epätarkkuus, esim. niekut fraasien tai sanojen alussa tai lopussa voi aiheuttaa vaikutelman epävireisyydestä. Joihinkin musiikkityyleihin tämä suorastaan kuuluu. Kuvittele Irwinin Rentun ruusua selkeästi ja puhtaasti laulettuna. Levoton vibrato voi aikaansaada myös vaikutelman epävireisyydestä.

Kaikki nämä laulutekniset seikat vaativat ohjausta. Ne painuvat lihasmuistiin pikkuhiljaa. Lisätietoa ääntöväylästä ja äänihuulista saat Laajenna äänialaasi- tai Suomipopin naiset-verkkokursseilla.

Terveyteen liittyvät syyt

Äänihuulet voivat olla turvonneet flunssan tai jonkin muun syyn takia takia. Äänen sävy voi olla erityisen tumma tai ääni voi olla käheä, eikä esimerkiksi ylä-ääniä ole helppo tavoittaa. Flunssa, korvatulehdus tai muu terveydellinen syy voi muuttaa omaa tunnetta laulamisesta ja kuulokuvaa omasta äänestä.

Harjaantumattomuus

Henkilöllä on musikaalisuutta mutta vähäisesti kokemusta laulamisesta. Hän ei luota itseensä ja kykyynsä tuottaa puhdasta ääntä. Yleensä ongelma ratkeaa laulunopiskelulla ja harjoittelulla.

Psyykkiset syyt

Psyykkiset syyt ovat merkittävä epävireisyyden aiheuttaja. Nostaisin yhdeksi suureksi syyksi jännittämisen. Jotkut laulajat ovat hyvin perfektionistisia. Usein itseään ruoskivat laulajat ovat kuitenkin todella taitavia. Tällaisessa tapauksessa vireen vahtiminen ei yleensä ainakaan paranna sitä, vaan laulaja voisi unohtaa koko asian. Etenkin harjoitellessa kannattaa hyväksyä epätäydellisyys ja keskeneräisyys. Jos havaitset oman epävireisyytesi, onnittele itseäsi. Sävelkorkeuksien erottelukykysi toimii!syvähengitys, pallea, ääni, laulutekniikka, puheopetus, äänivalmennus

Keskittymisen puute

Vireessä laulaminen vaatii keskittymistä, varsinkin jos se ei ole vielä tiukasti lihasmuistissa. Keskittymistä voi verottaa esimerkiksi esiintymis- tai harjoitustilanteen monet tekijät.

Epäsopiva sävellaji

Varsinkin kokematon laulaja saattaa valita itselleen joko turhan korkean tai matalan sävellajin. Moni aloittelija ei edes tiedä sävellaji-käsitettä, eikä ymmärrä, että kappaletta ei ole pakko laulaa originaalikorkeudelta esimerkiksi karaokessa. Tilanteessa jossa esimerkiksi ylä-alue on taitoihin nähden turhan korkea, saattaa laulusta tulla alavireistä, tai laulaja saattaa laulaa korkean kohdan jostain matalampaa (mikä ei aina ole siististi oktaavia alempaa, vaan jostain välimaastosta).

Olosuhteisiin tai tilanteeseen liittyvät syyt

Laulamista on vaikea hallita tilanteessa, jossa laulaja ei kuule orkesteria, taustamusiikkia, tai omaa ääntään riittävän hyvin.

Edellämainitut syyt liittyvät usein yhteen. Mikäli haluat parantaa virettäsi, voisitte laulunopettajasi kanssa pohtia, mistä ongelmat vireestä johtuvat. Olet tervetullut laulutunnilleni! Muualla kuin Tampereella asuvat voivat kokeilla skype-laulutuntia, joka on tarjouksessa tammikuun ajan.

 

 

Nuotin vieressä on tilaa? – Mitä vireessä laulaminen tarkoittaa

epävire, intonaatio, sävelpuhtaus, Vireessä laulaminen on kiistämättä yksi hyvän laulajan perusominaisuuksista. Vaikka nykyään käytössä on autotune ja muut vireenkorjausohjelmat, uskon, että lähes jokainen laulaja haluaisi kyetä laulamaan vireessä. Me olemme kuitenkin inhimillisiä olentoja, ja pieniä lipsahduksia tapahtuu joskus kaikille. Laulamisessa on myös monia muita tärkeitä arvoja, kuin vireen puhtaus.

Mitä vireessä laulaminen tarkoittaa

Vireessä laulaminen tarkoittaa oikeiden sävelkorkeuksien laulamista puhtaasti ja tarkasti. Akustisesti sanottuna, tuotamme laulaessamme oikeaa äänen perustaajuutta. Sävelessä soi perussävelen lisäksi myös korkeampia osasäveliä. Myös nämä perustaajuuden yläsävelet tukevat puhdasta sointia.

Kyky laulaa vireessä

Vireessä laulaminen vaatii sävelkorkeuksien erottelukykyä, tonaalinen tajua, sävelkorvaa, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Vireessä laulaminen on vaativa prosessi. Siihen tarvitaan korvien, aivojen ja lihasten yhteistyötä.

Professori Kai Karma sanoo, että ammattimuusikolla tulee olla hyvä relatiivinen sävelkorva. Sillä tarkoitetaan kykyä erottaa intervallit eli sävelten väliset korkeuserot. Silloin kuulee, ovatko äänet puhtaita toisiinsa nähden.

Sävelkuurouden ja epävireisyyden ero

Jos henkilöllä on pysyviä vaikeuksia pysyä sävellajissa ja melodiassa, laskisin sen ”sävelkuurouteen” en vireongelmiin. Sävelkuurous on vaikeutta havainnoida ja tuottaa eri sävelkorkeuksia. Epävireisyys on hienovaraisempaa. Eli henkilö pysyy sävellajissa, ja hän laulaa oikeita sävelkorkeuksia, mutta välillä laulamisessa voi ilmetä ylä-tai alavireisyyttä.

Laulutunneilla huomaan usein, ettei jako ole ihan noin mustavalkoinen. Aika tyypillinen tapaus on henkilö, joka kykenee laulamaan ”oikein” kun melodia pysyy hänelle mukavalla keskialueella. Kun melodian kuuluisi nousta korkealle tai laskeutua matalalle, henkilö pysyy sitkeästi mukavalla keskialueella, eikä itse huomaa tipahtavansa sävellajista ja laulavansa melodiaa väärin.

Olenko sävelkuuro?

Kuinka sitten erottaa, onko kyseessä sävelkuurous, vai esimerkiksi laulutekniikasta tai harjaantumattomuudesta johtuva asia.

-Hyvä merkki on se, että kuulet itse, jos laulat ”väärin”. Sinulla on kyky havainnoida sävelkorkeuksia. Jotkut eivät huomaa laulavansa sävellajin ulkopuolella edes kuunnellessaan äänitystä laulustaan.

-Sovellukset, joissa saat palautetta puhtaasta intonaatiosta, kuten Sing and see, tai pelit, kuten Singstar voivat auttaa.

-Voit pyytää rehellistä palautetta laulunopettajalta. Joskus opettaja saattaa olla kannustava ja hellämielinen, eikä huomauta joka kerta, kun laulat sävellajin ulkopuolella tai epävireessä. Vaadi rehellisyyttä jos haluat kehittyä.

-Musiikkioppilaitoksiin pyrkineille tuttuja ovat musikaalisuustestit, joiden avulla tutkitaan myös sävelkorkeuksienhavainnointikykyä.

-Tutustu laulutallenteen arviointipalveluuni. Voin antaa palautetta myös vireestäsi. https://maaritaura.lilith.fi/tuote/laulutallenteen-arviointi/

vire, intonaatio, sävelkorva, sävelkuurous, laulunopetus,