Nuotin vieressä on tilaa? – Mitä vireessä laulaminen tarkoittaa

Vireessä laulaminen on kiistämättä yksi hyvän laulajan perusominaisuuksista. Vaikka nykyään käytössä on autotune ja muut vireenkorjausohjelmat, uskon, että lähes jokainen laulaja haluaisi kyetä laulamaan vireessä. Me olemme kuitenkin inhimillisiä olentoja, ja pieniä lipsahduksia tapahtuu joskus kaikille. Laulamisessa on myös monia muita tärkeitä arvoja, kuin vireen puhtaus.

Mitä vireessä laulaminen tarkoittaa

Vireessä laulaminen tarkoittaa oikeiden sävelkorkeuksien laulamista puhtaasti ja tarkasti. Akustisesti sanottuna, tuotamme laulaessamme oikeaa äänen perustaajuutta. Sävelessä soi perussävelen lisäksi myös korkeampia osasäveliä. Myös nämä perustaajuuden yläsävelet tukevat puhdasta sointia.

Kyky laulaa vireessä

Vireessä laulaminen vaatii sävelkorkeuksien erottelukykyä, tonaalinen tajua, sävelkorvaa, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Vireessä laulaminen on vaativa prosessi. Siihen tarvitaan korvien, aivojen ja lihasten yhteistyötä.

Professori Kai Karma sanoo, että ammattimuusikolla tulee olla hyvä relatiivinen sävelkorva. Sillä tarkoitetaan kykyä erottaa intervallit eli sävelten väliset korkeuserot. Silloin kuulee, ovatko äänet puhtaita toisiinsa nähden.

Sävelkuurouden ja epävireisyyden ero

Jos henkilöllä on pysyviä vaikeuksia pysyä sävellajissa ja melodiassa, laskisin sen ”sävelkuurouteen” en vireongelmiin. Sävelkuurous on vaikeutta havainnoida ja tuottaa eri sävelkorkeuksia. Epävireisyys on hienovaraisempaa. Eli henkilö pysyy sävellajissa, ja hän laulaa oikeita sävelkorkeuksia, mutta välillä laulamisessa voi ilmetä ylä-tai alavireisyyttä.

Laulutunneilla huomaan usein, ettei jako ole ihan noin mustavalkoinen. Aika tyypillinen tapaus on henkilö, joka kykenee laulamaan ”oikein” kun melodia pysyy hänelle mukavalla keskialueella. Kun melodian kuuluisi nousta korkealle tai laskeutua matalalle, henkilö pysyy sitkeästi mukavalla keskialueella, eikä itse huomaa tipahtavansa sävellajista ja laulavansa melodiaa väärin.

Olenko sävelkuuro?

Kuinka sitten erottaa, onko kyseessä sävelkuurous, vai esimerkiksi laulutekniikasta tai harjaantumattomuudesta johtuva asia.

-Hyvä merkki on se, että kuulet itse, jos laulat ”väärin”. Sinulla on kyky havainnoida sävelkorkeuksia. Jotkut eivät huomaa laulavansa sävellajin ulkopuolella edes kuunnellessaan äänitystä laulustaan.

-Sovellukset, joissa saat palautetta puhtaasta intonaatiosta, kuten Sing and see, tai pelit, kuten Singstar voivat auttaa.

-Voit pyytää rehellistä palautetta laulunopettajalta. Joskus opettaja saattaa olla kannustava ja hellämielinen, eikä huomauta joka kerta, kun laulat sävellajin ulkopuolella tai epävireessä. Vaadi rehellisyyttä jos haluat kehittyä.

-Musiikkioppilaitoksiin pyrkineille tuttuja ovat musikaalisuustestit, joiden avulla tutkitaan myös sävelkorkeuksienhavainnointikykyä.

-Tutustu laulutallenteen arviointipalveluuni. Voin antaa palautetta myös vireestäsi. https://maaritaura.lilith.fi/tuote/laulutallenteen-arviointi/

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *