Sopiva sävellaji on sellainen, josta kappale on mahdollista laulaa oikein ja puhtaasti. Laulaminen tuntuu vaivattomalta ja miellyttävältä. Sopivassa sävellajissa äänen parhaat puolet tulevat esiin. Ylä-äänet soivat ja ala-äänissä säilyy voimaa. Rekisterinvaihdot harrastelijan kannattanee huomioida siten, ettei ihan koko kappale istu rekisterinvaihdolla.
Äänialan laajuus antaa pelivaraa
Sävellajin valinta liittyy äänialaan ja taitotasoon. Aloittelijalla saattaa olla suppea ääniala, ja hänen kohdallaan sopiva sävellaji saattaa tarkoittaa sitä, että kappaleen pystyy ylipäätään laulamaan. Voi olla, että useista kappaleista on olemassa vain yksi tai kaksi sävellajia, joista selviydyt. Mikäli ääniala ei riitä kappaleen laulamiseen sävellajien kokeilusta huolimatta, on parempi jättää kyseinen kappale esittämättä julkisesti toistaiseksi.
Jos olet jo pitkällä laulamisessa, ja sinulla on äänialaa vaikkapa 2,5 tai 3 oktaavia, pystyt valitsemaan useista sävellajeista. Silloin valintaperusteena voi olla esimerkiksi toivottu äänensävy. Yleisesti ottaen matalammassa sävellajissa saadaan esiin äänen tummempia sävyjä, ja korkeammissa sävellajeissa ääni kuulostaa kirkkaammalta. Äänialaa on mahdollista laajentaa.
Kuinka voit hakea sopivaa sävellajia
Nyt täytyisi irrottautua alkuperäisen laulajan version mukana laulamisesta!
Voit kokeilla erilaisia sävellajeja esimerkiksi karaokepalvelun avulla lisäämällä kappaleeseen miinuksia ja plussia. Yksi plussa tai miinus tarkoittaa puolikasta sävelaskelta. Kun löydät hyvän asetuksen, paina se mieleesi. Huomioi että karaokepalveluissa saattaa olla erilaisia versioita samasta kappaleesta, eri sävellajeissa.
Voit myös vain alkaa laulaa kappaletta mieleiseltä sävelkorkeudelta, ja tarkistaa pianon kanssa (tai antaa laulunopettajan tarkistaa) mitä sävellajia lauloit. Jos hallitset musiikin teorian, voit itse etsiskellä sopivaa sävellajia jonkin instrumentin avulla.
Nuotista apua
Kun alat tuntea äänialasi ja osaat jo hieman lukea nuotteja, saatat pystyä arvioimaan sopivaa sävellajeja jo nuotteja katsomalla. Jotkin nuottikirjat on valmiiksi luokiteltu eri äänityyppien mukaan, mikä saattaa avittaa suunnistusta. Esimerkiksi matalahkoääninen nainen saattaa näinollen löytää sopivat sävellajit altto-kansiosta. Toivelaulukirjojen nuotit on sovitettu sellaisiksi, että ne soveltuisi mahdollisimman monelle, ja kaiketi myös siten, että nuotinnos sopisi nätisti nuottiviivastolle. Aina se itselle paras sävellaji ei kuitenkaan löydy toivelaulukirjasta.
Kokeile eri sävellajeja harjoituksen vuoksi
Voit kokeilla eri sävellajeja, vaikka alkuperäinen tuntuisikin mukavalta. On ihan hyvä harjoitus laulaa kappaletta eri sävellajeissa, ja tunnustella, miten erilaiselta eri korkeuksilta laulaminen tuntuu.
Sävellajin vaihto muuttaa tuntumaa
Laulaja ei ole kone, josta voi vaihtaa sävelkorkeuksia kuin napista painamalla. Instrumentalistit eivät tätä seikkaa aina ymmärrä tai muista. Kun sävellajia vaihtaa, saattaa muutos tuntua siltä, kuin laulaisi tyystin eri kappaletta! Jo pienin mahdollinen, eli puolikkaan sävelaskeleen muutos saattaa tuntua suurelta muutokselta. Jos sävellajia vaihtaa, kannattaa ottaa aikaa uuden sävellajin kehoon istutteluun.
Kun koko kappale hilataan ylemmäs tai lasketaan alemmas, tapa, jolla käytät äänielimistöäsi, muuttuu ja sen myötä koko fiilis laulamiseen muuttuu. Äänihuulet joutuvat erilaiseen työhön. Äänihuulten sisäisiltä lihaksilta vaaditaan eri asioita eri sävelkorkeuksilla. Matalammalla alueella äänihuulet värähtelevät hitaammin. Jos kappaletta nostetaan, joutuvat äänihuulet nopeampaan värähtelyyn. Kun sävellajia vaihdetaan, rekisterinvaihdot sijoittuvat uusille kohdille. Voi olla, että tietyssä sävellajissa kappaleen saattoi laulaa pelkällä rintarekisterillä, ja kun kappaletta nostetaan ylemmäs, täytyykin ylä-äänet laulaa päärekisterillä. Joillekin laulajille äänen pitkäaikainen kannattelu päärekisterissä on huomattavan hankalaa. On myös laulajia, joille ohennerekisteri on helppo, mutta alaääniin on vaikea löytää voimaa ja kestävyyttä.
